Syksy on edennyt jo pitkälle ja luonto valmistautuu kylmään aikaan.
Kuitenkin aurinkoisia päiviä on ollut.
Olen surrut veljeni kuolemaa siinämäärin päätin mennä kirkon järjästämään sururyhmään.
Siellä on saanut kertoa ja itkeä surunsa.Ja tietysti on vaikeitakin tapauksia muilla jäsenillä
kullakin oma surunsa.
Kotiin palattuani oli niin helpottava rauhallinen olo ja sain hyvin nukutuksi.
Suosittelen kyllä muillekin menkää sururyhmään jos vain mahdollista siellä voi jakaa surunsa
ja saa apua ja neuvoa tässä elämänvaiheessa paljon.
