Diabetes yleistyy hyytävällä vauhdilla: 20 vuodessa joka toisella suomalaisella voi olla se
Sunnuntai 2.10.2016 klo 15.49
Kakkostyypin diabetes saattaa pian olla joka toisella suomalaisella. Huippututkijalla on yksinkertainen keino pitää diabetes loitolla: Älä osta isompia housuja.
- Diabetes lisääntyy nopeammin kuin missään ennusteissa on arveltu.
- Uudet lääkkeet luovat valoa synkkään ennusteeseen, sillä ne purevat sekä diabetekseen että sen vakaviin liitännäissairauksiin.
- ylsä elämä on parasta diabeteksen ennaltaehkäisyä.
Meillä on edelleen esi-isiemme geenit, joiden vuoksi kehomme hamstraa rasvaa, jos siihen vain on mahdollisuus. (MOSTPHOTOS)
Hän selätti diabeteksen!
Näin sanotaan, mutta diabetestutkija Per-Henrik Groopista se on väärin sanottu.
- Kun diabetes on kerran puhjennut, se pysyy koko loppuelämän.
Tällä hetkellä Suomessa on kakkostyypin diabeetikoita noin 300 000. Lisäksi arvioidaan, että ainakin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään.
Vaikka diabetesta ei voisi selättää, elämäntaparemontin ansiosta diabeetikko voi hyvällä tuurilla päästä niin hyvään tilanteeseen, että hän voi jopa lääkityksen pois.
- Elämäntaparemontilla voidaan saada sairautta aisoihin ja vähentää diabetekseen liittyviä komplikaatioita. Elämäntapojen vaikutus on dramaattinen, Groop kuvailee.
Aseena tylsä elämä
Dramaattinen on myös se muutos, jonka diabetes voi elämään tuoda.
Ei ehkä heti, mutta myöhemmin. Muutoksia tuovat erityisesti lukuisat ja vaikeat liitännäissairaudet.
Diabetekseen sairastumista kannattaisi Groopin mielestä siksi kaikin keinoin yrittää välttää. Periaatteessa se on yksinkertaista.
- Elä tylsää elämää, Groop haastaa.
Tylsä elämä kuulostaa kurjemmalta kuin se on.
Diabeteksen vastustamisessa se tarkoittaa terveellistä ruokavaliota, painon pitämistä kurista, tupakoinnista kieltäytymistä, riittävän pitkiä yöunia ja liikunnan harrastamista.
- Pitää liikkua niin, että hiki lentää, Groop tarkentaa.
Ne geenit!
Toisilla meistä perintötekijät auttavat pitämään painoa kurissa.
Toinen pystyy syömään paljon ja kaikenlaista, ei liho eikä saa terveyshaittoja. Toisilla ei ole näin helppoa.
Groop itsekään ei ole syntysolakka. Hän joutuu katsomaan, mitä ja kuinka paljon syö. Hänellä on yksinkertainen keino pitää itsensä sopivissa mitoissa.
- En osta isompia housuja. Onneksi pidän liikunnasta!
Per-Henrik Groop on kansainvälisesti palkittu diabetestutkija. (HELSINGIN YLIOPISTO)
Huippututkijan elämään kuuluu usein kiivastahtista konferenssielämää, jonka jälkeen housunkaulus voi vaikuttaa aiempaa ahtaammalta. Silloin tutkija katsoo seuraavan kuukauden hyvinkin tarkkaan, mitä syö ja juo.
Esi-isien geenistöllä
Suomalaisilla sattuu olemaan hieman huonot geenit diabeteksen suhteen.
Kun esi-isämme saapuivat Euroopan mantereelle kymmeniä tuhansia vuosia sitten, heidän oli tehtävä ankarasti töitä löytääkseen jotain syötävää. Kun syötävää löytyi, oli eduksi, että keho pystyi varastoimaan energiaa eli kerryttämään läskiä tehokkaasti.
Ne esi-isämme ja -äitimme, joiden geenistö antoi vatsamakkaravaraston kasvaa suureksi, jäivät henkiin paremmin kuin ne, joille varastoläskiä ei kertynyt.
Me olemme noiden esi-isien suoraa jatkumoa. Kivikautinen geenistömme hamstraa edelleen helposti ylimääräistä.
Samat geenit, jotka pitivät esivanhempia elossa, ovat yltäkylläisyyden maailmassa meille haitaksi.
Vakavat lisäsairaudet
Diabeteksessa kehomme metaboliassa eli aineenvaihdunnassa moni asia menee samaan aikaan pieleen. Jos sairaus saa jyllätä omassa rauhassaan vuosia, seuraukset voivat ulottua kaikkialle kehoon.
Diabetes sinänsä ei useinkaan tee potilaan elämää vaikeaksi, vaan liitännäissairaudet.
Ongelmia aiheuttavat diabeteksen monet ja moninaiset liitännäissairaudet, jotka aiheuttavat komplikaatioita.
Verisuonet ja sydän voivat vaurioitua. Kakkostyypin diabeetikon yleisin kuolinsyy on sydän- tai verisuonisairaus.
Diabetes voi saada aikaan vakavia muutoksia silmissä. Yksi kolmasosa diabeetikoista saa munuaistaudin. Jos munuaiset sairastuvat, edessä voi olla dialyysihoitoon turvautuminen tai munuaissiirto.
Epidemia kiihtyy
Diabetestutkija Groop esittelee hyytäviä lukuja sairauden voittokulusta.
Diabetesepidemian laajuus on ylittänyt kaikki ennusteet.(MOSTPHOTOS)
Vuonna 1985 maailmassa oli 30 miljoonaa diabeetikkoa, vuosituhannen vaihteessa heitä oli jo 160 miljoonaa.
Tuolloin ennustettiin, että vuonna 2030 lukumäärä olisi yli 370 miljoonaa.
- Maailmassa on jo nyt, vuonna 2016, 390 miljoonaa diabeetikkoa. Uusi arvio vuodelle 2030 on 600 miljoonaa, Groop kertoo.
Diabetesepidemia ei ole siis lainkaan talttunut, päinvastoin.
Kakkostyypin diabetes liittyy vahvasti elämäntapaan. Esimerkiksi kun Aasiassa on levinnyt länsimainen elämäntapa pikaruokineen, diabetestapauksien määrä on sielläkin kasvanut huimasti.
20 vuoden kuluttua diabetes voi olla niin yleinen sairaus, että tuolloin ihmettelemme ääneen, jos kaverillamme ei ole diabetesta.
- Diabeteksesta tulee normaali ilmiö. Sehän on pähkähullua! Groop tuskailee.
Suuri murros lääkkeissä
Valoa synkkiin tulevaisuudenkuviin tuo se, että juuri nyt diabeteslääkkeissä on tapahtumassa suuri, suorastaan valtava muutos.
Tähän asti tarjolla olleet diabeteslääkkeet ovat laskeneet verensokeria. Niiden teho ei ole aina ollut riittävä verensokerin laskemisessa, eikä niiden vaikutus ainakaan ole ylettynyt liitännäissairauksiin.
Uusien diabeteslääkkeiden vaikutus verensokerin laskemisessa on samansuuruinen kuin vanhojen, mutta erityisen merkittävää on se, että ne kykenevät myös vähentämään kuolleisuutta ja munuaisongelmia.
- Potilaita ajatellen se on loistava asia. Tulevaisuus vaikuttaa paljon valoisammalta kuin ennen, Groop kuvailee.
- Vielä ei tiedetä, voisivatko nämä lääkkeet toimia myös jopa niin, että ennaltaehkäisisivät niitä sairauksia, joita diabetekseen liittyy, Groop kertoo.
Lapset liikkumaan
Suomessa on suhteellisesti ottaen paljon myös ykköstyypin diabetesta.
- Emme vielä tiedä, miksi näin on, Groop myöntää.
Groopin mukaan geenien merkitys ykköstyypin diabeteksessa näyttää olevan pienempi kuin on luultu. Kyse on sittenkin enemmän ympäristöstä.
Esimerkiksi Suomeen muuttaneiden somalien lapsilla on ykköstyypin diabetesta kantasuomalaisten tapaan, mutta Somaliassa lapsilla ei juuri ykköstyypin diabetesta ole.
Groop toivoo diabetesepidemian hidastamiseksi myös poliittisia päätöksiä, jotka tukisivat terveyteen hyvällä tavalla vaikuttavia tekijöitä.
- Yksittäisten tuotteiden kieltäminen ei liene ratkaisu, mutta terveellisten elintapojen tukeminen kyllä vaikuttaa.
- Ennen kaikkea lapset olisi saatava liikkumaan ja syömään terveellisesti. Kakkostyypin diabetekseen sairastutaan entistä nuorempina, Groop toteaa.
