Haluaisitko muuttaa kesämökin vakituiseksi kodiksi? Ota nämä asiat huomioon
Julkaistu:
Asuminen
Monet kesämökillä lomaa viettävät varmasti pohtivat, olisiko mahdollista muuttaa mökin rauhaan pysyvästi. Aivan mutkatonta se ei kuitenkaan ole.
Asiantuntijoiden mukaan kesämökkiä ei voi muuttaa pääasialliseksi kodiksi noin vain, koska vakituista asuntoa koskevat erilaiset määräykset kuin loma-asuntoja. Syyksi ei riitä esimerkiksi eläköityminen tai suuri kaipuu maaseutumaisemiin, Helsingin Sanomatuutisoi aiheesta viime viikolla.
Asiantuntijat suosittelevatkin, että suunniteltaessa rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, ensin otetaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.
Vakituinen asuminen tuo myös kunnalle velvollisuuksia, minkä vuoksi muutoksen tekeminen on kunnan päätettävissä. Jos kesämökillä ei esimerkiksi ole juoksevaa vettä, voi kunta suositella jätevesijärjestelmän rakentamista.
Kuntaliiton lakimies Susanna Ijäs kertoo sähköpostiviestissä Ilta-Sanomille, mitä mökkiläisen kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa muuttaa kesäasunnon vakituiseksi asunnoksi.
Rakennuslupaan on usein merkitty vapaa-ajan asunto kesämökkien käyttötarkoitukseksi. Kesämökin voi muuttaa pysyväksi kodiksi vain, jos sille saadaan vakituisen asunnon rakennuslupa.
Käyttötarkoituksen muuttaminen on tuottanut monelle suomalaiselle pään vaivaa. Esimerkiksi töissä on käyty toisella paikkakunnalla, kun mökillä on haluttu viettää mahdollisimman paljon aikaa, mutta loma-asuntoa on ollut hankala muuttaa pysyväksi asunnoksi.
Toukokuun alussa maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui niin, että kunnat voivat halutessaan helpottaa loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutosta sellaisilla alueilla, jossa ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Kunnat voivat nyt osoittaa alueita, joilla loma-asunnon muuttamiseen kodiksi ei vaadita turhaa byrokratiaa. Poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ei tarvita, vaan pelkkä rakennuslupa riittää.
Muutos ei kuitenkaan koske jo kaavoittuja alueita, joilla edelleen tarvitaan ensin poikkeamispäätös kaavasta ja tämän jälkeen rakennuslupa. Myös kaavoittamattomalla alueella menetellään vanhaan malliin, jos kunta ei ole oma-aloitteisesti osoittanut rakennusjärjestyksessään alueita, joilla käyttötarkoituksen muutoksen voi tehdä ilman, että erikseen tarvitsee hakea poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Havaitut ongelmat rakennuksen vakituisen asumiseen muuttamiseksi eivät kuitenkaan yleensä ole teknisiä vaan enemmänkin liittyvät yhdyskunnan hajaantumiseen ja tätä kautta työmatkaliikenteeseen, koulukyyteihin, vesihuoltoon ja ympäristöön.
Hakuprosessi helpottuu, mutta kunnilla säilyy harkintavalta. Paljon siis riippuu kuntien aktiivisuudesta, haluavatko he käyttää tätä uutta keinoa.
Asiantuntijat suosittelevatkin, että suunniteltaessa rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, ensin otetaan yhteyttä kunnan viranomaisiin.
Vakituinen asuminen tuo myös kunnalle velvollisuuksia, minkä vuoksi muutoksen tekeminen on kunnan päätettävissä. Jos kesämökillä ei esimerkiksi ole juoksevaa vettä, voi kunta suositella jätevesijärjestelmän rakentamista.
Kuntaliiton lakimies Susanna Ijäs kertoo sähköpostiviestissä Ilta-Sanomille, mitä mökkiläisen kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa muuttaa kesäasunnon vakituiseksi asunnoksi.
Rakennuslupaan on usein merkitty vapaa-ajan asunto kesämökkien käyttötarkoitukseksi. Kesämökin voi muuttaa pysyväksi kodiksi vain, jos sille saadaan vakituisen asunnon rakennuslupa.
Minkälaisella kaava-alueella mökki sijaitsee?
Kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi riippuu ennen kaikkea siitä, millaisella kaava-alueella mökki sijaitsee.Käyttötarkoituksen muuttaminen on tuottanut monelle suomalaiselle pään vaivaa. Esimerkiksi töissä on käyty toisella paikkakunnalla, kun mökillä on haluttu viettää mahdollisimman paljon aikaa, mutta loma-asuntoa on ollut hankala muuttaa pysyväksi asunnoksi.
Toukokuun alussa maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui niin, että kunnat voivat halutessaan helpottaa loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutosta sellaisilla alueilla, jossa ei ole asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Kunnat voivat nyt osoittaa alueita, joilla loma-asunnon muuttamiseen kodiksi ei vaadita turhaa byrokratiaa. Poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ei tarvita, vaan pelkkä rakennuslupa riittää.
Muutos ei kuitenkaan koske jo kaavoittuja alueita, joilla edelleen tarvitaan ensin poikkeamispäätös kaavasta ja tämän jälkeen rakennuslupa. Myös kaavoittamattomalla alueella menetellään vanhaan malliin, jos kunta ei ole oma-aloitteisesti osoittanut rakennusjärjestyksessään alueita, joilla käyttötarkoituksen muutoksen voi tehdä ilman, että erikseen tarvitsee hakea poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua.
Ongelmat eivät usein teknisiä
Käyttötarkoituksenmuutosta hakiessa otetaan huomioon muutoksen vaikutus voimassaolevan kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin, esimerkiksi pysyvän asuinrakennuksen tekniset vaatimukset.Havaitut ongelmat rakennuksen vakituisen asumiseen muuttamiseksi eivät kuitenkaan yleensä ole teknisiä vaan enemmänkin liittyvät yhdyskunnan hajaantumiseen ja tätä kautta työmatkaliikenteeseen, koulukyyteihin, vesihuoltoon ja ympäristöön.
Hakuprosessi helpottuu, mutta kunnilla säilyy harkintavalta. Paljon siis riippuu kuntien aktiivisuudesta, haluavatko he käyttää tätä uutta keinoa.
