perjantai 29. maaliskuuta 2013

Ristillä

Ruben Enaje, 52, esittää Jeesus Kristusta jo 27. kerran. Hänet naulattiin käsistään ristiin. Mieheltä pääsi kunnon huuto, kun roomalaiseksi sotilaaksi pukeutunut mies irrotti häntä.

Tie ylösnousemukseen - suuren paaston ja pääsiäisen sanoma
Munkki Serafim

Paasto tunnetaan lähes kaikissa uskonnoissa. Erityisesti pääsiäistä edeltävä paasto on tärkeä sekä
ortodoksisessa että katolisessa kirkossa. Luterilaisessa kirkossakin paaston merkitys on kasvanut.
Tie ylösnousemukseen kertoo pääsiäistä edeltävästä paastosta ortodoksisen perinteen mukaan ja
valottaa suuren paaston ja pääsiäisen yhteenkuuluvuutta. Kirja kattaa myös paaston valmistusviikot
sekä suuren (hiljaisen) viikon.

Kirja tarjoaa tietoa paastosta ja vahvistaa paastoajaa kilvoituksessa sekä paaston ulkonaisen että
sisäisen puolen suhteen. Kirjan alussa on kattava tietopaketti paaston historiasta ja merkityksestä.
Teos etenee paastoa edeltävistä viikoista pääsiäiseen ortodoksisen kalenterin mukaan.

Munkki Serafim on filosofian tohtori, Valamon luostarin veljestön jäsen ja Tapiolan P. Herman
Alaskalaisen kirkon diakoni. Hän on julkaissut lukuisia tietokirjoja sekä käännöksiä
varhaiskristillisistä teksteistä, esim. Sydämen peili, Dostojevskin tie kohti ihmisyyden ideaalia,
Paratiisi on idässä ja Kerubin silmin.

Hyvää Pääsiäistä kaikille

Jeesus haluaa olla kanssamme joka päivä



Jeesuksen ylösnousemuksen todellisuus antaa pohjan ja perustuksen ihmisen arkiseen elämään. Ilman Jeesuksen ylösnousemusta kaikki on turhaa ja ilman merkitystä. Paavali kirjoitti: ”Ellei kuolleita herätetä eloon, niin syödään ja juodaan, huomenna kuollaan”. Hänen ylösnousemuksensa antaa meille vakuuden turvallisesta ja todellisesta tulevaisuudesta.

”Tyhjä” on yleensä kielteinen ilmaisu. Pääsiäisaamuna ”tyhjä” oli kuitenkin myönteinen toteamus. Jeesuksen hauta oli tyhjä. ”Hänen herätettiin kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu”.











torstai 21. maaliskuuta 2013

Kun uni ei tule



Tuntuuko, että olet kokeillut jo kaikki konstit hyvän unen saamiseksi? Kokeile silmien liikuttelua, käden silittämistä ja otsan viilentämistä. Unentaitoja harjoitellessa tuloksia alkaa tulla jo kahdessa viikossa.

Liiku ja pidä ajatushetkiä

1 Uneton jättää monta mukavaa asia tekemättä – ei uskalla tai ei jaksa. Uhmaa väsymystä ja pelkojasi ja tee jotain mieluista, joka ei aiheuta suorituspaineita mutta jonka olet jättänyt väliin, koska et ole uskonut jaksavasi.

2 Mene nukkumaan ja nouse ylös joka päivä samaan aikaan, myös vapaapäivinä. Lipsu aikataulusta korkeintaan puolitoista tuntia.

3 Kohtuullisesti kuormittava liikunta, kuten reipas kävely, kevyt hölkkä tai tanssi, parantaa parhaiten unta. Jos liikut syke korkealla, lopeta treeni vähintään 3–4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Moni on saanut apua muun muassa avantouinnista ja joogasta.

4 Pidä illansuussa ajatushetki: käy läpi päivän huolet, tekemättömät työt, pelot, ahdistukset, hyvät ideat, suunnitelmat ja tunteita pintaan nostaneet asiat. Kirjoita ne paperille ranskalaisin viivoin. Ota kynä ja paperia yöpöydälle ja kirjaa ajatukset ylös, jos ne estävät nukahtamista tai vaivaavat keskellä yötä. Älä yritä ratkaista niitä vaan anna alitajunnan työstää asioita. Jos ne häiritsevät unentuloa, päätä palata niihin seuraavana päivänä.

5 Varaa iltarutiineille tarpeeksi aikaa, tunti tai puolitoista. Tee samat asiat aina samassa järjestyksessä. Tee pakollisten iltapuuhien lisäksi jotain mieluisaa ja rentouttavaa.

6 Mene nukkumaan vasta kun olet unelias. Jos heräät keskellä yötä etkä nukahda 15–30 minuuttiin tai sängyssä oleminen alkaa tuntua epämukavalta, älä jää murehtimaan sänkyyn vaan nouse ja tee jotain rentouttavaa, lue tai katso tylsää elokuvaa. Jos nouseminen on ikävää esimerkiksi kylmyyden takia, varaa valmiiksi lämmin huopa, villasukat ja lämmintä juomaa termospulloon.

7 Tee sängystä mukava pesä ja pyhitä se vain unelle ja seksille. Voit kuitenkin lukea, jos se auttaa uneen. Jos sängystä on tullut ahdistava paikka, jossa uni ei tule, perusta väliaikainen vuode esimerkiksi lattialle ja mieti, mitä muutoksia vuode kaipaisi.



Syö kalkkunaa ja pähkinöitä

8 Syö päivän pääateria illalla kuuden jälkeen tai muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Jos raskas illallinen ei sovi, syö kevyehkö ilta-ateria, jossa on hitaita hiilihydraatteja, proteiineja ja jotain makeaa.

9 Syö ennen nukkumaanmenoa tryptofaania sisältäviä ruokia, se on unta edistävien serotoniinin ja melatoniinin esiaste: kalkkunaa, kanaa, maitoa, kotijuustoa, munia, pähkinöitä, kokojyvää, tummaa riisiä, linssejä, seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä tai manteleita.

10 Tyramiini lisää stressihormonin eritystä ja voi valvottaa. Vältä paljon tyramiinia sisältäviä ruokia ennen nukkumaanmenoa: pekoni, juusto, suklaa, munakoiso, kinkku, perunat, hapankaali, sokeri, makkara, pinaatti, tomaatti ja viini.

11 Älä syö illalla liikaa nopeita hiilihydraatteja. Älä mene nukkumaan nälkäisenä tai liian kylläisenä.



Viilennä otsaa, rentoudu

12 Progressiivisessa lihasrentoutuksessa jännitetään ja rentoutetaan yksi lihasryhmä kerrallaan. Ajatukset keskitetään kulloiseenkin lihasryhmään. Vähintään 30 minuutin harjoitus on paras.

13 Tee hengitysharjoituksia 15–30 minuuttia ennen nukkumaanmenoa: hengitä nenän kautta syvään sisään ja yritä saada vatsan alue nousemaan niin korkealle kuin mahdollista. Kuvittele, että sisälläsi on ilmapallo, joka täyttyy ja tyhjenee. Puhalla ilma suun kautta ulos.

14 Kokeile mielikuvaharjoituksia. Suunnittele mielikuva etukäteen, vaikka toiveittesi lomapaikka. Kuvittele paikkaan runsaasti yksityiskohtia ja liiku hitaasti mielikuvassasi.

15 Makaa sängyssä valot sammutettuina. Liikuta silmiäsi ensin silmät auki melko hitaasti oikealle ja vasemmalle kiintopisteiden välillä. Jatka samaa silmäluomet kiinni 5–10 minuuttia tai kunnes nukahdat.

16 Kosketus rauhoittaa aivojen pelkokeskusta. Silittele vaikka kättäsi, päivittäin.

17 Tutkimusten mukaan otsan viilentäminen auttaa monia. Kotona voi käyttää kylmää käärettä tai pyyhkeeseen kääräistyä pakastevihannespussia.

18 Kokeile käänteistä menetelmää: mene sänkyyn, pidä silmät auki, äläkä yritä nukahtaa. Kun väsymys alkaa hiukan painaa, vastusta unentuloa.



Lääkkeitä pahimman yli

19 Jos on pakko, käytä lääkkeitä pahimman ylitse. Sopivan lääkkeen löytäminen voi vaatia kärsivällisyyttä. Päätä, että kun saat vähänkin voimia, kokeilet lääkkeettömiä konsteja.

20 Unettomuutta hoidetaan muun muassa bentsodiatsepiineilla ja niiden tapaan vaikuttavilla lääkkeillä, masennuslääkkeillä, antihistamiinella ja melatoniinilla. Lyhytvaikutteista melatoniinia saa ilman reseptiä. Luontaislääkkeistä tehokkain on valeriaana. Jos unettomuuden taustalla on muita tekijöitä tai sairauksia, käytetään muun muassa masennuslääkettä tai kipulääkettä.



Hyväksy unettomuus

21 Luovu liiasta nukkumisen yrittämisestä. Jos ei nukuta, tee rentoutumisharjoituksia, lueskele lehtiä tai katso tylsää elokuvaa.

22 Palkitse itsesi pienistä ja isoista saavutuksista, esimerkiksi rentoutumisharjoitusten oppimisesta tai syömistottumusten muutoksesta. Päätä etukäteen, mikä palkinto on.

23 Jos kärsit jatkuvasta unettomuudesta ja päiväväsymyksestä eikä mikään konsti auta, syynä voi olla jokin sairaus. Esimerkiksi uniapnea eli yölliset hengityskatkokset tai levottomien jalkojen oireyhtymä voivat olla taustalla.

24 Unettomuutta ei tarvitse hävetä. Suomessa on 300 000–400 000 unettomuudesta kärsivää aikuista. Ota selvää, onko terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai opiskelijaterveydenhuollossa uniryhmiä tai Uniliiton jäsenyhdistysten terapia- tai vertaistukiryhmiä.

25 Hyväksy se, että et ehkä pääse uniongelmista eroon, mutta luota siihen, että pystyt oppimaan paremmaksi nukkujaksi. Unettomuuden rinnalla voi oppia elämään sovussa. Voit jopa kääntää tappiot voitoiksi: ala kirjoittaa kokemuksistasi blogia muille unettomille tai kokoa oma vertaistukiryhmä.

Kirjoitusta varten on haastateltu uniterapeutti Susan Pihliä ja psykologi Soili Kajastetta.
Kirjalliset lähteet:
Susan Pihl ja Anna-Mari Aronen: Unentaidot. Voita unettomuus ja uniongelmat ilman lääkkeitä. Duodecim 2012.
Markku Partinen ja Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. WSOY 2011.
Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä. Kirjapaja 2011.
Unettomuuden käypä hoito -suositus 2008.

Old women


http://www.wimp.com/womancar/

http://news.yahoo.com/blogs/sideshow/105-old-woman-renews-drivers-license-230525336.html

Joensuun yliopisto



http://www.uef.fi/fi/tutkimushankkeet

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Äldre-vanhat

När ålder får mening för äldre människor

[2012-09-26] Erfarenheter av åldrande är mer komplexa än våra föreställningar om det. En ny avhandling visar att situationer där ålder får mening för äldre människor ofta handlar om att omvärdera och ompröva sina föreställningar om ålder, åldrande och äldre människor.

Maria Sjölund, forskare vid Umeå universitet, har följt och intervjuat äldre människor som fått beskriva situationer och sammanhang där ålder får mening för dem.
– Det står klart att det finns behov av att uttrycka skillnader mellan hur vi föreställer oss ålder vid första anblicken och erfarenheterna av att vara och bli äldre människa i ett samhälle där ålder gör skillnad.

Erfarenheter av ålder och åldrande är föränderliga från situation till situation.
– Det är inte så att man blir gammal eller äldre vid en viss ålder för att sedan vara gammal resten av livet, utan det varierar med situation och sammanhang, och vilken mening man tillskriver ålder och åldrande just där och då, berättar Maria Sjölund.

Utgångspunkten i avhandlingen är att ålder definieras och tillskrivs mening av äldre människor själva och inte av andra. I en studie tillfrågades äldre att beskriva situationer där de känner sig ”särskilt unga” respektive ”särskilt gamla”. Det framkom exempelvis att vid aktiviteter av olika slag kan man känna sig både gammal och ung. Det är inte typen av aktivitet som avgör hur man känner sig, men lyckade och framgångsrika situationer associerades gärna med att känna sig ”särskilt ung”.
– Det är den starka och väl fungerande kroppen som presterar det man vill, som lyfts fram när man känner sig ung. På motsvarande sätt associeras svåra och frustrerande situationer där man inte lyckas att prestera det man skulle vilja med att känna sig gammal.

I en annan studie intervjuades en grupp amatördansare i åldern 65-91 år. Samtliga deltagare i studien hade tankar och strategier kring att hantera ålder och åldrande, men många underströk att de inte alls känner sig som ”äldre” eller ”gamla” människor, även om de inser att de också är det. Dans visade sig vara ett bra sätt att börja tala om och få syn på ålder och åldrande på nyanserande sätt, både som möjlighet och problem.
– Flera av amatördansarna berättade att de inte hade vågat eller ens tänkt tanken att delta i ett liknande projekt som yngre. De problem som lyftes fram handlade ofta om kroppsliga förändringar och samhällets bemötande, berättar Maria Sjölund.
Om disputationen

Fredagen den 28 september försvarar Maria Sjölund, institutionen för socialt arbete, Umeå universitet, sin avhandling med titeln Levd erfarenhet av ålder: Föreställningar om och erfarenheter av att vara och bli äldre. Disputationen äger rum kl. 10.15 i hörsal A, Samhällsvetarhuset, Fakultetsopponent är docent Clary Krekula Mårtensson, Avdelningen för sociala studier, Karlstads universitet.

Läs hela eller delar av avhandlingen
Pressbild på Maria Sjölund
För mer information, kontakta gärna:

Maria Sjölund
institutionen för socialt arbete, Umeå universitet
E-post: maria.sjolund@socw.umu.se
Telefon: 090-786 52 99, 070-3940048


Hur ska äldre människor ätä


http://ravitsemuskotona-fi-bin.directo.fi/@Bin/c0040616f594612b2fabc715bc4bb9a3/1363677951/application/pdf/128639/Näringsguide%20för%20äldre%20personer.pdf

http://blogg.passagen.se/dahlqvistannika/?anchor=hur_ska_%C3%A4ldre_m%C3%A4nniskor_%C3%A4ta

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Revontulien kauneutta




Suomen taivaalla nähtiin harvinaisen kauniit revontulet.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Vihamielisimmät


Näin maailman talousfoorumi listasi maailman vihamielisimmät kohteet:

1. Bolivia

2. Venezuela

3. Venäjä

4. Kuwait

5. Latvia

6. Iran

7. Pakistan

8. Slovakia

9. Bulgaria

10. Mongolia

Ystävällisimmät matkakohteet TOP 10:

1. Islanti

2. Uusi-Seelanti

3. Marokko

4. Makedonia

5. Itävalta

6. Senegal


7. Portugali

8. Bosnia-Herzegovina

9. Irlanti

10. Burkina Faso

Suomalaisten suosikkimaa Latvia listattiin tylyksi turistelle. (MATTI MATIKAINEN)

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Terveysviranomaisten mukaan antibiootteja vastaan kehittynyt infektioiden vastustuskyky saattaa heikentää lääkkeiden vaikutusta jopa niin paljon, että potilaat ovat yhä useammin vaarassa kuolla leikkausoperaatioiden jälkeisiin tulehduksiin.

Iso-Britannian lääkeviraston johtaja Sally Davies vaatii jo kansainvälisiä toimia, jotta lääkekehittelyssä saataisiin aikaiseksi uusia aseita mutaation muovaamia tartuntoja vastaan.

- Mikrobinen vastustuskyky aiheuttaa katastrofaalisen uhan. Jos emme toimi nyt, kuka tahansa meistä voi joutua sairaalaan 20 vuoden päästä ja kuolla pienen leikkausoperaation jälkeen tavanomaiseen infektioon vain siitä syystä, etteivät antibiootit tehonneet, Davies sanoi.

Davies kuvailee, että esimerkiksi sellaiset rutiinitoimenpiteet kuten lonkkaproteesin asentaminen tai elinsiirron tekeminen saattavat muuttua vuosien saatossa hengenvaarallisiksi operaatioksi.

Vain kourallinen uusia antibiotteja on saatu markkinoille viime vuosikymmenten aikana, joten pian ihmiskunnalla alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan.

Uusia antibiootteja odotellessa, monet infektiotaudit ehtivät kehittyä lääkkeitä hylkiviksi superbakteereiksi. Yksi tällainen tunnetaan jo ja se kulkee nimellä MRSA.

MRSA eli sairaalabakteeri tappaa 19 000 ihmistä joka vuosi pelkästään Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Maailmalla on myös alettu tavata lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia.

Lisäksi NDM-1 -nimeä kantava superbakteeri on jo levinnyt ympäri maailmaa Intiasta, jossa tautitapauksia on raportoitu runsaasti.

Viime vuonna maailman terveysjärjestö WHO myös tiedotti, että ihmiskunta on saanut riesakseen tippuria aiheuttavan gonokokkibakteerin, johon ei tällä hetkellä tepsi mikään lääkehoito.

- Sellaisten infektioiden määrä kasvaa jatkuvasti, joihin ei ole olemassa mitään hoitokeinoa, sanoo myös mikrobiologian professori Laura Piddock Birminghamin yliopistosta.

Virkkaamaan



http://www.kaspaikka.fi/virkkaus/isoaidinnelio/

Pysyykö johtajat Suomessa?

Kaunis ja puhdas luonto. Turvallisuus. Lasten hyvinvointi. Asiat menevät niin kuin on sovittu. Nämä tekijät pitävät johtajia Suomessa. Korkea verotus aiheuttaa hieman hampaidenkiristelyä. Kysyimme miksi johtaja haluaa työskennellä pohjoismaisessa yrityksessä, vaikka maailmalla olisi tarjolla parempi palkka ja kevyempi verotus.

Onko pohjoismaisilla yrityksillä mahdollisuus pitää hyvät johtajat talossa? Se on ikuisuuskysymys. Uutistoimisto Reuters kertoi hiljattain selvityksestä, jonka mukaan Ruotsissa ja Tanskassa huippujohtajat ansaitsevat keskimäärin neljänneksen vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa. Suomessa ja Norjassa palkkaero on vieläkin suurempi. Reuters muistutti, että Pohjoismaissa maksetaan myös maailman korkeimpia veroja.

Samassa jutussa pankkikonserni Nordean toimitusjohtaja, tanskalainen Christian Clausen sanoi, että hän viihtyy kotimaassaan, koska "elämänlaatu Pohjoismaissa on fantastinen".
Näin he vastasivat.







Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, Fiskars:

– Olen työskennellyt vuosia sekä Yhdysvalloissa että Saksassa, ja viihtynyt molemmissa maissa perheineni erinomaisesti. Kaikissa maissa on omat hyvät ja huonot puolensa; Suomessa on ainutlaatuinen luonto, mutta viihtyisiä loma-asuntoja löytyy myös muualta. Suomessa minun on luonnollisesti helppo ymmärtää kotimaan kulttuuria, ja suomalaisten kanssa on luontevaa toimia liike-elämässä.

Suomen haasteena kansainvälisessä liiketoiminnassa on sijainti kaukana isoista markkinoista. Suomesta on työläämpää hahmottaa, miten isot markkinat, kauppa ja kuluttajat toimivat. Välimatka on pitkä sekä kilometreinä että aikaerona. Myös elintaso vastaavissa tehtävissä on usein ulkomailla korkeampi.

Palveluliiketoiminnan johtaja Lea Lehtinen, Kone:

– Pohjoismaissa työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on helpompaa: työpäivät ovat yleensä lyhyempiä mutta tehokkaampia. Toimintakulttuuri on ratkaisukeskeisempi, prosessit on hiottu toimiviksi ja kommunikaatio-ongelmiin törmää harvemmin.Elämänlaatua parantaa kaunis ja puhdas luonto, ulkona voi liikkua vuoden ympäri. Myös turvallisuus ja tasa-arvo ovat asioita, jotka helposti koetaan itsestään selviksi. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa.

Palkkataso voi olla matalampi kuin ulkomaisilla yrityksillä – kuitenkin palkkaturva on parempi, samoin koulutus- ja etenemismahdollisuudet.

Miinuspuoli Pohjoismaissa on verotus, joka syö ison osan palkasta. Kylmyys ja pimeys eivät sovi kaikille, varsinkaan jos ei ole talvisten ulkoilulajien harrastaja.

Työskentelen nyt Lähi-idässä, Dubaissa. Toimintakulttuuri ei ole niin toimiva ja itseohjautuva kuin Pohjoismaissa. Täällä johtajalta vaaditaan paljon enemmän mikromanageerausta: yksityiskohdat on kerrattava moneen kertaan, jotta asiat tulevat tehdyiksi sovitusti. Arabiemiraateissa ei ole tuloverotusta ja mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon on paljon. Voisin harkita myös pysyvää työpaikkaa ulkomailla.



perjantai 15. maaliskuuta 2013

Varttuneiden virkistysloma


http://www.hotellikajaani.fi/index.asp?pid=5

Olin virkistyslomalla Kajaanissa,suosittelen muillekin.Kauniita kirkkoja, joki, rantaa Oulunjärvelle todella näkemisen arvoista.




http://www.ortodoksi.net/index.php/Autuaita_rauhantekijät_(osa_8.)


Arkkimandriitta Justin Popovitš (k. 1979) opettaa:
“Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa.”


Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on
Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen. Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä
hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka
ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden.
Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa,
määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut
ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen
te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut       .1. Piet. 2:4–5, 9–10


sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Ikääntyvien kannattaa


Ikääntyvän naisen kannattaa juoda maitoa muutenkin kuin luuston vuoksi
16.02.2012

Vaihdevuosien jälkeen naisten kannattaa jatkaa nestemäisten maitovalmisteiden käyttöä osana terveellistä ruokavaliota. Vähärasvaiset maitovalmisteet tuovat ruokavalioon muutakin kuin kalsiumia ja D-vitamiinia. Useiden väestötutkimusten mukaan vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttö näyttäisi vähentävän myös riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Päivittäin rasvattomia tai 1 % rasvaa sisältäviä maitovalmisteita

Viime vuonna julkaistu amerikkalaistutkimus1 tukee aikaisempia tuloksia. Sen mukaan vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttömäärä on kääntäen verrannollinen yli 50-vuotiaiden naisten diabetesriskiin kahdeksan vuoden seurannan aikana. Tutkimuksessa vähärasvaisiksi luokiteltiin maitovalmisteet, joissa on rasvaa korkeintaan yksi prosentti.

Eniten vähärasvaisia maitovalmisteita käyttävillä oli pienempi riski sairastua kakkostyypin diabetekseen verrattuna vähiten käyttäviin. Diabetesriski oli suurin naisilla, jotka käyttivät vähärasvaisia maitovalmisteita alle 2 dl päivässä.

Vähärasvaisten maitovalmisteiden käytöstä hyötyivät etenkin naiset, joiden kehon painoindeksi (BMI) oli yli 35 kg/m2.

Joka viikko jogurttia

Myös jogurtin käyttö pienensi diabetesriskiä. Riski oli pienin naisilla, jotka söivät jogurttia vähintään kaksi kertaa viikossa.

Mekanismia ei vielä tiedetä

Tutkijoiden mukaan selitystä, miksi vähärasvaiset maitovalmisteet ja jogurtti vähentävät riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, ei ole vielä löydetty. Vaikka diabeteksen riskitekijät ja monet ravintoon liittyvät asiat otettiin tässäkin tutkimuksessa huomioon, jotain on jäänyt mittaamatta tai yhdistämättä selittäväksi tekijäksi. Ravinnon rasvapitoisuus oli ainoa testatuista ravintotekijöistä, joka hieman vaikutti tuloksiin. Taudin synty on aina monen tekijän summa.

Vähärasvaiset maitovalmisteet ovat osa terveellistä ruokavaliota

Toisen amerikkalaistutkimuksen2 mukaan vähärasvaiset maitovalmisteet kuuluvat osaksi ns. terveellisen ruokavalion kokonaisuutta, jolla on suotuisia vaikutuksia ikäihmisten insuliiniresistenssiin ja tulehdusaineisiin. Tämäntyyppisen ruokavalion noudattaminen vähentää riskiä sairastua moniin kansansairauksiin, kuten aikuistyypin diabetekseen.

Tutkittavat voitiin elintarvikkeiden käytön mukaan jakaa kuuteen ryhmään. Ns. terveellistä ruokavaliota noudattavilla oli muihin ryhmiin verrattuna tilastollisesti merkittävästi parempia paaston jälkeen mitattuja insuliiniarvoja, insuliiniresistenssiä kuvaavia arvoja ja parempia glukoosiarvoja.

Terveellisen ruokavalion noudattajien tyypillisiä elintarvikkeita olivat vähärasvaiset maitovalmisteet, täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät, kala ja siipikarjan liha. Vähärasvaisten maitovalmisteiden osuus kokonaisenergiansaannista oli heillä 9 prosenttia, kun se muilla ryhmillä oli 1–2 prosenttia.

Lähteet:
1) Margolis KJ, Wei F, de Boer IH, et al: A diet high in low.fat dairy products lowers diabetes risk in postmenopausal women. J Nutr 2011;141:1969–1974
2) Anderson AL, Harris TB, Tylavsky FA, et al: Dietary patterns insulin sensitivity, and inflammation in older adults. Eur J Clin Nutr 2012;66:18–24

Lue myös:
13.1.2012 Maito sopii sydänystävälliseen ruokavalioon

Lisätietoja: Maito ja Terveys ry, ravitsemusasiantuntija Saila Paavola, puh. 09 272 2322 tai www.maitojaterveys.fiEtusivu Takaisin Tulosta Jaa Facebookissa Kerro kaverille

Maito ja Terveys (Pasilankatu 2), PL 77, 00241 Helsinki, puhelin 09 272 2322, faksi 09 272 2433, info@maitojaterveys.fi

Muisti

Unohtaminen on normaalia – sitä tapahtuu kaikille meistä, koko ajan. Normaali unohtaminen voi johtua monesta eri syystä. Useimmiten kyse on yksinkertaisesti siitä, ettemme koskaan ole kunnolla painaneet asia mieleen – vaikka ehkä kuvittelemmekin niin.

Näin voi käydä esimerkiksi, kun pänttäämme tenttiin tai luemme romaania, mutta pohdimme samalla huomista ostoslistaa. Vaikka kuinka lukisimme tekstiä, ei tieto tallennu mieleen, jos ajatuksemme ovat muualla. Muistin toiminnassa olennaista onkin tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Tarkkaavaisuus herpaantuu helposti esimerkiksi väsyneenä, sairaana, kivuliaana tai masentuneena. Tällöin toiminnasta tulee herkästi hajamielistä.

Unohdamme siis paljon tietoa – nimiä, puhelinnumeroita, kouluaikaisia biologian oppeja ja sen, mitä teimme viisi vuotta sitten juhannuksena. Opitut taidot eivät kuitenkaan katoa niin helposti, ja sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pitääkin usein paikkansa. Elämän tärkeimmät asiat eivät myöskään yleensä katoa mielestä. Läheisten ystävien nimet, muistot omasta hääpäivästä ja äidin esiliinan tuoksu säilyvät todennäköisesti koko elämän.

Jos unohtelusta kuitenkin tulee arkea vaikeuttava asia ja se lisääntyy selkeästi entisestä, on taustalla oleva syy tärkeää selvittää. Aivojen ja muistin toimintaa vaikeuttavat esimerkiksi tietyt perussairaudet, päihteet ja sopimaton lääkitys sekä tietyt vitamiininpuutokset (B1, B12, foolihappo). Muistin toimintaan osallistuvat monet eri aivoalueet, ja muisti voikin häiriintyä eri tavoin riippuen siitä, mikä aivojen kohta vaurioituu.



Tunnetaan myös muutamia unohtamisen teorioita. Niin sanotun häipymisteorian mukaan muistiaines yksinkertaisesti haalistuu, koska sitä ei käytetä ja siten vahvisteta pitkään aikaan. Muistissa oleva asia ei todennäköisesti katoa kokonaan säilömuistista, vaan oikean reitin löytäminen kyseisen tiedon tai muiston luokse vaatii enemmän aikaa ja vaivaa. Oikea vihje, kuten aiheeseen liittyvä tuoksu, valokuva tai ihminen voi kuitenkin palauttaa vanhankin muiston elävänä mieleen.

Unohtaminen voi johtua myös siitä, että toinen tieto sotkee toista muistiainesta. Tätä kutsutaan unohtamisen häirintä- eli interferenssiteoriaksi. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun olemme juuri painaneet puhelinnumeron mieleemme, mutta ovikello soi ennen kuin ehdimme naputtaa numeron puhelimeen. Tai toisaalta: jos avaamme oven toistaen koko ajan puhelinnumeroa mielessämme, emme ehkä muista jälkeenpäin mitään siitä, mitä ovikelloa soittaneella ihmisellä oli asiana.

Kiistelty unohtamisen teoria on niin sanottu torjuntateoria, jonka mukaan ikävät ja epämiellyttävät asiat unohtuvat miellyttäviä helpommin. Torjuntateoria selittäisi esimerkiksi sen, miksi jotkut eivät muista sota-aikaa tai vaikeaa lapsuutta. Teoriaa ei ole kuitenkaan voitu osoittaa tieteellisesti todeksi.

http://www.muistiliitto.fi/fin/muistiliitto/alueellinen_toiminta/liity_jaseneksi/

ET-LEHTI TÄYTTÄÄ

T-lehti täyttää vuosia ja on susittu ikääntyvien lehti

Uusimmat artikkelit

Onnea Onnea!

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Matin uudet puolet esiin


Kerrankin asiallinen haastattelu mestarista.Hjallis -hyvä. !!On asiallista tuoda julki myös muuta lehdistön riepottelemista henkilöistä.En tiedä onko haastatelut sovittuja  mutta myyntiähän aina halutaan muusta väittämättä.

Kävellen 200 kma-tosi urakka

Jari Sillanpää kävelee 200 km pyhiinvaellusmatkalle


Laulajatähti Jari Sillanpäällä on edessä hikinen urakka, kun mies lähtee kuuluisalle Santiago de Compostela -pyhiinvaellusmatkalle.

Tässäpä hyvä matkailuvinkki hyvä kuntoiselle.Varmaan mahtava olo tuon urakan jälkeen.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Tyynyjä ja tyynyliinoja














Pitsejä koristeluun


http://pinterest.com/riidu/pitsimalleja/

Kuvat tyynyliinoiksi

Vanhoista valokuvista saa persoonallisia tyynyjä, kasseja tai essuja. Kuvien tulostaminen kankaalle on helppoa kotonakin.

Valitse ensin kiinnostava valokuva ja skannaa se tiedostoksi. Tämän palvelun voi myös ostaa vaikkapa valokuvausliikkeestä tai hyödyntää lähipiirin taitoja, jos puuha on vierasta.

Valokuva tulostetaan kuvansiirtokalvolle tai -kankaalle.

Jos tulostat kalvolle, kuva täytyy ensin kääntää tietokoneella, jollet halua sitä peilikuvana. Kun valokuva on tulostettu himmeäpintaiselle ohuelle muovikalvolle, kalvo silitetään kankaaseen kiinni.

Silitettäviä kuvansiirtopapereita ja -kalvoja sekä kuvantulostukseen sopivia kankaita (puuvilla, pellava, silkki) saa helpoimmin nettikaupoista. Yhden A4-arkin hinta on pari kolme euroa, isoissa pakkauksissa vähemmän.
Kankaalle kuvaa ei tarvitse kääntää.