Terveelliset vihannekset

Terveellisiin ruokiin erikoistunut kokki Jacob Wismar neuvoo Expressen-lehdessä, kuinka kymmenestä listan terveellisimpiin kuuluvasta kasviksesta saa sekä herkullista että hyvää tekevää ruokaa.
1. Pinaatti
Pinaatti, kuten muutkin vihreät lehtivihannekset, on hyvä valinta: siinä on runsaasti folaattia ja kaliumia sekä A-, C-, E- ja K-vitamiinia.
Tuoreena pinaatti sopii salaatin sekaan. Pakastepinaatista saa nopean peston, joka Wismarin mukaan sopii myös salaattikastikkeeksi.
2. Vihreät pavut
Vihreät pavut ovat hyvä kalsiumin ja kuidun lähde. Lisäksi niissä on B-, C- ja K-vitamiinia.
Tuoreet pavut voi silputa suikaleiksi, jotka sopivat hyvin tuomaan rapeutta salaatteihin.
3. Parsakaali
Parsakaalissa on runsaasti C-vitamiinia sekä mineraaleja ja antioksidantteja. Se on myös hyvä kalsiumin lähde.
Wismarin mukaan parsakaalin ravintoaineet ovat helpommin hyödynnettävissä, kun vihannesta on kypsennetty. Myös pakastetun parsakaalin ravintosisältö on mainio, mutta rakenteeltaan se voi olla puisevaa. Kokin mukaan tätä voi ehkäistä sulattamalla parsakaalin hitaasti jääkaapissa. Pakasteiden päälle kannattaa ripotella hiukan suolaa, joka irrottaa liiat nesteet. Sulanutta parsakaalia kannattaa lämmittää muutama minuutti uunissa noin sadassa asteessa.
4. Herneet
Herneissä on paljon kuitua ja folaattia sekä C- ja K-vitamiineja.
Tuoreet sokeriherneet sopivat salaatteihin sellaisenaan. Herneenpalotkin voi silputa salaatin sekaan. Pakastetutkin herneet sopivat salaattiin, kunhan ne vain ovat saaneet sulaa ja kuivahtaa.
5. Avokado
Avokadossa on hyvää, pehmeää rasvaa, folaattia ja kaliumia.
Kypsä avokado sopii moneen ruokaan viipaloituna tai kuutioituna. Sen voi myös muussata valkosipulin kanssa guacamoleksi tai maustaa vain ripauksella suolaa. Avokado kannattaa syödä heti, ettei se ehdi tummua. Tummumista voi ehkäistä myös puristamalla avokadon päälle sitruunamehua.
6. Valkoiset pavut
Valkoiset pavut sisältävät mukavasti proteiinia ja paljon kuitua. Lisäksi niissä on folaattia ja rautaa.
Wismar neuvoo tekemään pavuista hummusta: tahnaksi jauhettuihin papuihin sekoitetaan oliiviöljyä, sitruunaa ja merisuolaa. Hummus sopii salaatteihin tai levitteeksi leivän päälle.
7. Purjo
Purjo on monikäyttöinen vihannes, joka sisältää enemmän vitamiineja ja mineraaleja kuin tavallinen keltasipuli.
Kitkerähkön makunsa vuoksi purjo ei maistu kaikille sellaisenaan. Wismar vinkkaakin marinoimaan purjosilppua valkoisessa balsamiviinietikassa. Jo muutama minuutti marinadikylvyssä vie siitä liian kitkeryyden, joten käsittelyn jälkeen purjo sopii hyvin salaatin sekaan.
8. Kukkakaali
Kukkakaali on varsinainen C-vitamiinipommi, huomattavasti parempi kuin vaikkapa appelsiini. Jo sadasta grammasta kukkakaalia saa lähes kaiken päivän aikana tarvittavasta C-vitamiinista.
Wismarin mielestä raaka kukkakaali on hiukan puisevaa, ja keitettynä liian pehmeää salaattiin lisättäväksi. Hänen mielestään sekin kannattaa marinoida. Pieneksi pilkottu kukkakaali kannattaa laittaa minigrip-pussiin marinoitumaan viinietikassa. Marinadin ansiosta kukkakaalin väri muuttuu kauniimmaksi, maku paremmaksi ja rakenne miellyttävämmäksi. Marinoitu kukkakaali on hyvää sellaisenaan tai salaatissa.
9. Linssit
Linsseissä on rautaa, kuitua ja proteiinia. Niissä on myös runsaasti folaattia ja B6-vitamiinia.
Wismar suosittelee keittämään kuivattuja punaisia linssejä muutaman minuutin ajan. Sen jälkeen linssit puristetaan siivilän läpi ja niihin sekoitetaan vähän öljyä, suolaa sekä sitruunamehua. Tuloksena on sileää seosta, joka sopii niin salaattiin kuin leivän päällekin.
10. Kikherneet
Kikherneet sisältävät paljon rautaa, proteiinia ja kuituja. Ne ovat myös hyvä magnesiumin lähde.
Kikherneitä voi paahtaa uunissa chilillä tai roomankuminalla maustettuna. Näin niihin saadaan itämaista makua. Kalaruualla sopivan lisäkkeen saa samalla lailla, mutta vaihtamalla mausteeksi tillin.
IL

Johtajien palkkoja laskettava taitaa löytyä eloppeja Suomestakin

Valtion eläkeyhtiöiden johtajien palkat ovat olleet suurennuslasin alla sen jälkeen, kun Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen palkasta ja luontaisedut nousivat julkisuuteen.

Ammattiliitto Pro:n puheenjohtajan Antti Rinteen ja kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mielestä on tullut aika puuttua johtajien kohtuuttomiin ansioihin.

"Palkkaerot ovat revähtäneet täysin perusteetta Suomessa ja muuallakin", Rinne sanoo.

Molempien mielestä keinoja palkkojen kohtuullistamiseksi on mietittävä. Inspiraatiota keskusteluun on tarjolla muun muassa Sveitsistä.

Sveitsissä on tänään sunnuntaina äänestetty laista, joka velvoittaisi yritykset kaventamaan työntekijöiden ja johtajien palkkaeroja. Lakialoitteen mukaan yrityksen kovapalkkaisin saisi ansaita enintään kaksitoista kertaa enemmän kuin yrityksen pienipalkkaisin työntekijä.

Ehdotusta ei hyväksytty, mutta Rinteen mukaan samanhenkisistä ratkaisuista pitäisi keskustella myös Suomessa.

"Olisi erittäin hyvä mennä tähän suuntaan. Ilmapiiri on sellainen, että vastaavilla ideoilla olisi mahdollisuus menestyä", Rinne sanoo.

Rinne ei tarkenna, kuinka suuri pienimmän ja suurimman palkan välinen suhde pitäisi olla, mutta näkee ehdotuksen keskustelunavauksena.

"Keskustelu palkkojen laskemisesta olisi järkevä aloittaa nyt."

Pitkään johtajien palkkojen kohtuullistamisen puolesta puhunut Zyskowicz uskoo, että eläkeyhtiöiden ympärille noussut kohu voi vauhdittaa muutosta. Hänen mielestään perimmäinen ongelma on, että johtajien palkoista päätetään yhtiöiden hallituksissa.

"Johtajien palkoista päättävät toiset johtajat. Heillä on yhteinen intressi siihen, että johtajien palkkataso nousee mahdollisimman korkealle", Zyskowicz sanoo.

Zyskowicz kannattaa mallia, jossa yhtiökokous päättää johtajien palkoista.

"Näin suurimmat omistajat joutuisivat perustelemaan näitä kummallisia palkkioita pienosakkeenomistajille. Tämä ei tietenkään muuttaisi valta-asetelmaa yhtiössä, mutta toisi läpinäkyvyyttä", hän perustelee.

Tästäkin mallista on äänestetty Sveitsissä – ehdotus hyväksyttiin viime keväänä. Sveitsin esimerkkiä on harkittu EU-tasollakin. Unionin sisämarkkinakomissaari Michel Barnier sanoi maaliskuussa valmistelevansa ehdotusta vuoden loppuun mennessä.

Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa ei näe avoimuuden lisäämistä yhtiöiden palkkajärjestelyissä huonona ehdotuksena. Hänen mielestään muutokset lainsäädännössä eivät kuitenkaan ole hyväksi.

”Nytkin osakkeenomistajat voivat laittaa yhtiöjärjestykseen pykälän, jossa päätetään palkkajärjestelyistä. Näin voidaan määrätä, että palkoista päätetään yhtiökokouksessa. Lakia siihen ei siis tarvita”, Villa sanoo.

Villan mukaan on mahdoton tehdä päätöstä siitä, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Johtajan työ on vaativaa.

”Suurten yhtiöiden johtajat ovat töissä joka minuutti. Matkustaminenkin vie aikaa esimerkiksi perhe-elämältä”, Villa sanoo. ”Lisäksi täytyy muistaa, että progressiivinen verojärjestelmä tekee palkkajärjestelystä oikeudenmukaisemman.”

Villa kannattaa enemminkin ajatusta, että yhtiön hallitukselle annetaan pelivälineet parhaiden johtajien valitsemiseen.

"Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa osakkeiden omistajille ja siihen tarvitaan kunnianhimoisia johtajia. Huono palkka voi vaikuttaa työpanokseen."

Oikeusministeriö esitti syyskuussa hallituksen linjauksen pörssiyhtiöiden johdon palkkiojärjestelmistä. Hallituksen mukaan palkkiojärjestelmien avoimuuden lisääminen on kannatettavaa.

Hallitus linjasi, että yhtiökokouksen toimivallan tulisi "rajoittua palkka- ja palkkioselvityksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, ylimmän johdon palkkioiden enimmäismääriin sekä keskeisiin periaatteisiin".

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) totesi syyskuussa, että yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen välisen työnjaon on oltava selkeä.

"Jo nykyisin yhtiökokous valitsee hallituksen ja sillä on luonnollisesti myös kaikki mahdollisuudet ilmoittaa, ettei hallitus enää nauti sen luottamusta ja valita uusi hallitus", Henriksson totesi.

Tällä hetkellä johdon palkkiot määrittää osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus.

Professori: Suomessa ei pelkoa huippujohtajien aivovuodosta ulkomaille9:32

Suomessa voi ihailla revontulia

Suomi on yksi parhaista paikoista ihailla revontulia, hehkuttaa CNN. (COLOURBOX.COM)

Suomi kerää kehuja amerikkalaiskanava CNN:n tuoreessa listauksessa, jossa on esitelty maailman parhaita paikkoja revontulibongaukseen.

Yhdeksän kohdan listalle on yltänyt jopa kaksi suomalaista kohdetta.

Ensimmäinen näistä on lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Paatsjoki, jossa CNN:n mukaan kannattaa suunnata Inarinjärven rannalle Nellimin kylään.

Matkatoimistoyrittäjä Alistair McLean kuvailee kanavalle revontulinäkymiä Paatsjoen sillalta "verrattomiksi". CNN siteeraa myös oppaanakin työskentelevän valokuvaaja Markku Inkilän Aurora Zone -blogia, jonka mukaan alueella pääsee todistamaan revontulia 90 prosentin todennäköisyydellä.

CNN:n hehkuttaa niin ikään Muonion ja Kilpisjärven alueita, jotka tarjoavat revontulien lisäksi muun muassa moottorikelkka- ja koiravaljakkosafareita.

- Toisinaan koirat alkavat ulvoa, kun revontulet tulevat näkyviin, tunnelmoi McLean.



Pohjoismaista listalle ylsivät myös Norjan Tromsø, Islannin Jökulsárlón sekä Ruotsin Abisko.

Niin ikään Grönlannin Kangerlussuaq keräsi kehuja. Amerikan mantereella parhaat paikat löytyvät puolestaan Alaskan Fairbanksista ja Kanadan Yellowknifestä. Hieman eksoottisempaa ympäristöä haikailevalle suositellaan eteläistä pallonpuolisko, esimerkiksi Uutta-Seelantia, Australiaa tai Etelä-Afrikkaa.
KALLE JOKINEN
kalle.jokinen@ilmedia.fi

Microsoft muuttaa tähän taloon

Nokian pääkonttori muuttaa Espoon Karaporttiin, ja nykyisestä pääkonttorista Espoon Keilaniemessä tulee Microsoftin toimipiste.
Nokian pääkonttori Keilaniemessä siirtyy Microsoftin hallintaan. Nokian pääkonttorin työntekijän muuttavat rakennuksesta pois Nokian tiloihin Espoon Karaportissa.

- Vanha Nokia siirtyy siis Karaporttiin ja se tarkoittaa käsittääkseni myös sitä, että Nokian johto muuttaa mukana. Päällimmäisenä on nyt sinänsä helpotus, ettei Microsoftille myydyn Devices & Services -yksikön eli matkapuhelinyksikön työntekijöiden tarvitse muuttaa minnekään, Devices & Services -yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Mikko Lintunen arvioi Ilta-Sanomille

- Arvioisin, että Nokian pääkonttorin väki ja Nokian johto muuttavat Espoon Karaporttiin vuoden loppuun mennessä, Lintunen uskoo.
Lue lisää aiheesta: Tyoelama , Nokian myynti

Nyt ollaan ilman Nokiaa

Nokian matkapuhelinliiketoimintojen myynti Microsoftille on hyväksytty Nokian ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
Asiasta jouduttiin äänestämään. Nokian hallituksen esitys voitti ylivoimaisesti. Yli 99 prosenttia annetuista äänistä kannatti myyntiä.

Äänet jakautuivat siten, että hallituksen ehdotus sai 1,6 miljardia ääntä, kun vastaehdotuksen kannatus jäi kahdeksaan miljoonaan ääneen.

Yhtiökokouksen jälkeen kaupan on saatava vielä monien eri kilpailuviranomaisten hyväksyntä, mutta niistä ei odoteta nousevan esteitä kaupalle.

Yritysjärjestelyjen arvioidaan toteutuvan vuoden 2014 maaliskuun loppuun mennessä. Microsoft maksaa puhelinliiketoiminnasta ja siihen liittyvistä lisensseistä Nokialle yhteensä 5,44 miljardia euroa.

– Tämä on merkittävä edistysaskel Nokialle. Olemme tyytyväisiä, että osakkeenomistajamme antoivat meille erittäin vahvan tukensa jatkaa tämän käänteentekevän sopimuksen toteuttamista, Nokian hallituksen puheenjohtaja ja väliaikainen pääjohtaja Risto Siilasmaa sanoo tiedotteessa.

Keskustelu yhtiökokouksessa oli vilkasta, ja puheenvuoroja käytettiin puolesta ja vastaan.

Siilasmaa vakuutti olevansa epäröimättä päätöksen takana, sillä vanhalla strategialla jatkaminen olisi johtanut suuriin vaikeuksiin.

– Microsoft-kauppa vahvistaa Nokian mahdollisuuksia investoida tulevaisuuteen, hän vakuutti.

Siilasmaan mukaan yritysjärjestely merkitsee uuden vaiheen aloittamista Nokian lähes 150-vuotisessa historiassa.

Helsingin jäähallissa pidetty yhtiökokous on nyt päättynyt. Se kesti viisi tuntia.

Kokouksen alussa Nokian johtajajoukko esitteli yli tunnin esityksessä kaupan taustat, neuvotteluprosessin ohjelmistoyhtiö Microsoftin kanssa ja hallituksen päätöksen valmistelun. Liiketoiminta-alueiden johtajat saivat myös esitellä laajasti omia kehitysnäkymiään.

Hallituksen puheenjohtaja Siilasmaa muun muassa paljasti, että ennen Microsoftin Steve Ballmerin lähestymistä Nokialla oli pöydällä myös muun ostajaehdokkaan etsintä.

Hänen mukaansa Nokia hilasi hintaa ylös useiden kuukausien ajan ennen kuin se oli yhtiön mielestä hyväksyttävällä tasolla.

"Ensimmäisestä tapaamisesta lähdimme melkein ovet paukkuen, koska Microsoftin käsitys hinnasta oli niin huono", Siilasmaa sanoi.

Osakkeenomistajat tivasivat Elopin palkkioista

Useampi kokouksen puhuja kyseenalaisti Stephen Elopin roolin kaupan valmistelussa. Termit "Troijan hevonen" ja "Sammon ryöstäjä" vilahtelivat keskustelussa.

Myös Elopin palkkiota – eli kaupan solmimisen aikaisella kurssilla 18,8 miljoonaa euroa – kyseenalaistettiin.

Mitenhän eläkkeet kun pomot nostaa montakertaa suurempaa palkka ym....olisko jollakin töitä

Jokin aika sitten kuulin vanhuksen kertovan on nämä eläkeläisten eläkkeen korotukset huimia kun sen rahan löytää kun kumarassa kulkee.eikö halvemmalla pomot voisi hoitaa tehtvänsä.tässä eläkeläisenä vammaisia ja muita hoitanut yli 30v eläke on niin pieniettä joutuu luukulta luukulle juoksemaan.

Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus ei aio erota tehtävästään, vaikka yhtiön hallituksen puheenjohtaja Laura Räty ei enää tuekaan häntä.
LUE MYÖS

IS: Kevan Ailus sai lapsilisät tuplana vuosien ajan

Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus luopuu asuntoedusta


Ailus sanoi STT:lle, että hänellä on mahdollisuus jatkaa tehtävässään tästä huolimatta. Ailuksen mukaan yhtiön hallituksen kokous on perjantaina ja johtopäätösten aika on myöhemmin.

Ailus sanoo olevansa yllättynyt Rädyn kommenteista.

- Hallituksen tiedotustilaisuudessa todettiin, että tehdään rauhassa selvityksiä ja palataan joulukuussa asiaan. Mitään erityistä ei ole tässä tapahtunut. Tämä on hänen mielipiteensä.

- Tämän kokoisen laitoksen toiminta ei tietenkään saa tämmöisestä keskustelusta sillä tavalla häiriintyä. Keskustelu on aiheellista, ja sitä on hyvä käydä.

Ailus sanoo, että hän ja varatoimitusjohtaja ovat tehneet omat johtopäätöksensä luopumalla keskustelua herättäneistä asuntoeduista.

- Nyt on tekemisen paikka, ja johtopäätösten aika on myöhemmin.

Eikö asemanne ala olla kestämätön?

- Totta kai pitkäaikainen keskustelu on varmaan raskasta kaikille. Meidän talo tekee erittäin hyvää tulosta, ja meillä on hyvä henki.

Alle 50 eurolla ruuat viikoksi

Edulliset ja maukkaat arkiruokavinkit helpottavat viikon ruokalistan suunnittelua. IS Ruokala antaa vinkit viikoittain arkisiin, edullisiin ja helppoihin resepteihin.



Annosten hinnat on laskettu pääraaka-aineen mukaan olettaen, että kodin ruokakaapista löytyvät perustuotteet, kuten öljyt, mausteet ja jauhot.



Maanantai
Broilerinugetit

Neljän hengen annos: 13,90 euroa

Tiistai
Hapankaalipiirakka

Neljän hengen annos: 7,90 euroa


Keskiviikko
Täytetyt kurpitsat

Neljän hengen annos: 13,50 euroa

Torstai
Uunilenkki

Neljän hengen annos: 7,50 euroa

Perjantai
Tomaattikeitto
Neljän hengen annos: 5,90 euroa


Katso alta edellisten viikkojen arkiruokavinkit:
Helposti & halvalla: häränhäntiä portterissa, perunagratiinia ja paahdettua valkosipulikeittoa
Helposti & halvalla: herne-lihamureketta, sienipastaa ja nakkikastiketta
Helposti & halvalla: valmista mm. sienipiirakkaa, kurpitsakeittoa tai kaalilaatikkoa
Helposti & halvalla: valmista mm. juuressosekeittoa ja uunilenkkiä
Helposti & halvalla: harissalla maustetut kasvispihvit ja lindströmminpihvejä
Helposti & halvalla: valmista kukkakaalikeittoa tai täytettyjä kesäkurpitsoja
Helposti & halvalla: mm. uunimunakasta ja bratwursteja
Helposti & halvalla: mm. risottoa ja kesäkalakeittoa
Helposti & halvalla: mm. katkarapulasagnea
Helposti & halvalla: mm. lohipastaa ja makkaravartaita
Helposti & halvalla: mm. makkarakastiketta, maissikeittoa ja salami-paprikakiusausta
Helposti & halvalla: mm. Nizzan salaatti kasviksista, sienipihvit ja sitruunanuudelit
Helposti & halvalla: mm. bolognesekastike, lehtikaalipesto ja kalapuikot
Helposti & halvalla: mm. lindströminpihvit, paistetut muikut ja falafelit
Helposti & halvalla: mm. gnoccheja ja kinkkupastaa
Helposti & halvalla: mm. nakkikastiketta ja hapankaalikeittoa
Helposti & halvalla: mm. salamipizzaa ja hernekeittoa


Nämä broilerinugetit ovat täyttä tavaraa, leivitetty broilerinfilee maistuu ranskalaisten ja currydipin kanssa.

Hapnkaalipiirakka on nopea ja helppo valmistaa.

Sanna Mansikkamäki

Sorrow in Japan

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151737461385869&set=a.72718125868.78289.60210670868&type=1&theater

7 ruokalajia joita asintuntijat eivät suostu syömään

Eri alojen ruoka-asiantuntijat välttelevät tiettyjä ruokia.

(COLOURBOX)

Terveellinen ruokavalio tarkoittaa asiantuntijoille sitä, että he valikoivat lautaselleen mahdollisimman vähän prosessoituja elintarvikkeita. Työkseen ruokien terveellisyyttä pohtivat asiantuntijat kertovat, mitä he eivät missään nimessä suostu syömään ja miksi.

1. Säilyketomaatit

Missourin yliopiston endokrinologisti Fredrick Vom Saal ei suostu syömään säilyketomaatteja. Tölkkien sisäpinnoite sisältää bisfenoli A -kemikaalia (BPA), jota käytetään polykarbonaatti-muovin valmistuksessa. Purkkeissa bisfenoli A suojelee elintarviketta pilaantumiselta.

Tomaattien happamuus aiheuttaa kuitenkin sen, että purkkien bisfenoli A:ta myös liukenee elintarvikkeeseen. BPA on yhdistetty useisiin terveyshaittoihin kuten sydäntautiin, diabetekseen ja liikalihavuuteen. BPA voi reagoida elimistössä hormonin tavoin ja jopa matkia estrogeenia.

Litrasta säilyketomaatteja saa Vom Saalin mukaan sellainen annoksen BPA:ta, että sillä on vaikutuksia ihmisen terveyteen, etenkin nuorilla.

Säilyketomaatit kannattaakin asiantuntijan mukaan ostaa lasipulloihin tai tetrapakkauksiin pakattuina.

(COLOURBOX)

2. Maissilla ja soijalla kasvatettu liha

Polyface Farm -maatilan omistaja ja useita kirjoja kestävästä maanviljelystä kirjoittanut Joel Salatin ei pistä suuhunsa mitä tahansa lihaa. Naudan syövät luontaisesti ruohoa, eivät viljaa. Mutta koska eläimet halutaan lihottaa nopeammin teuraaksi, syötetään niille maissia ja soijaa. Karjankasvattajien rahapussin lihottaminen merkitsee vähemmän ravintorikasta ruokaa kuluttajien lautasille.

Yksi kattava tutkimus aiheesta tehtiin Yhdysvaltain maatalousministeriön ja Clemsonin yliopiston toimesta. Tutkimuksessa selvisi selvä ero ruohoa syöneiden ja maissia syöneiden nautojen välillä. Ruohoa syötetyn naudan liha sisälsi paljon enemmän beetakaroteenia, E-vitamiinia, omega3-rasvahappoja, CLA:ta, kalsiumia, ja magnesiumia. Lisäksi liha sisälsi vähemmän tulehdusta lisääviä omega6-rasvahappoja ja tyydyttyneitä rasvoja, jotka on yhdistetty sydänsairauksiin.

- Meidän on kunnioitettava sitä, että lehmät ovat ruohonsyöjiä eikä niille tule syöttää maissia, Salatin sanoo.

Terveellisempää lihaa löytyy yleensä suurimpien kauppojen valikoimista tai sitä voi tiedustella suoraan tiloilta.

3, Mikropopcornit

Yhdysvaltalaisen Environmental Working Group (EWG) - ympäristöjärjestön tutkija ja toksikologi Olga Naidenko ei suostu syömään mikropopcorneja. Popcornipussien sisäosat sisältävät perfluorioktaanihappoa (PFOA). PFOA on liitetty hedelmättömyyteen. Eläinkokeissa kemikaalin on havaittu aiheuttavan myös maksa-, kives, ja haimasyöpää. Kemikaali voi siirtyä kuumennusvaiheessa popcorniin.

- Ne pysyvät elimistössä vuosia ja voivat kerääntyä.

Osa valmistajista on luopua asteittain PFOA:ta sisältävistä popcornipusseista vuoteen 2015 mennessä.

Popcornit kannattaa valmistaa pannulla esimerkiksi kookosöljyssä paahtamalla.

(COLOURBOX)

4. Tavallisesti kasvatettu peruna

Ruokasuosituksia Yhdysvalloissa antavan National Organic Standards Board -järjestön puheenjohtaja Jeffrey Moyer kammoksuu perunoita, jotka eivät ole luomua.

Juurekset imevät itseensä rikkakasvien torjunta-aineet maaperästä. Moyer kertoo, että tavanomaisesti kasvatettua perunaan voi olla jopa mahdotonta saada itämään torjunta-aineiden takia.

- Olen puhunut perunanviljelijöiden kanssa, jotka sanovat suoraan, etteivät he koskaan syö perunaa, jota he myyvät. Heillä on erillisiä tontteja, joissa he kasvattavat perunoita ilman kemikaaleja omaan käyttöönsä.

Osta luomuperunoita, sillä peseminen ei poista perunasta kemikaaleja. Hintaero luomuperunoiden ja tavallisten perunoiden välillä ei myöskään ole niin suuri, että terveellisempää valintaa ei voisi tehdä.

5. Kasvatettu lohi

Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja David Carpenter on julkaissut laajan tutkimuksen viljelyistä kaloista. Verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän D-vitamiina. Viljellyssä lohessa on enemmän epäpuhtauksia, kuten syöpää aiheuttavia karsinogeenejä ja PCB:tä sekä torjunta-aineita, kuten dioksiinia ja DDT:tä. Huolta ovat aiheuttaneet myös antibiootit, joilla kalojen sairauksia hoidetaan.

Mahdollisuuksien mukaan kannattaa ostaa viljellyn lohen sijasta villiä lohta.

6. Kasvuhormoja sisältävät maitotuotteet

Turvallisemman ruoan puolesta kampanjoiva syöpätutkija Rick North ei käytä maitotuotteita, joiden tuotannossa on käytetty keinotekoisia hormoneja. Yhdysvalloissa karjalle syötetään kasvuhormoneja rBGH:tä tai rBST:tä, jotka tehostavat maidontuotantoa. BGH lisää lehmien utaretulehduksia ja saattaa myös siirtyä lehmästä maitoon.

Joidenkin tutkimusten mukaan hormonit saattavat lisätä syöpäriskiä. Yhdysvalloissa tuotteisiin merkitään, jos ne eivät sisällä kyseisiä hormoneja.

Cornucopia-instituutin maatalousasiantuntija Mark Kastel syö vain luomuomenoita. Omenat ovat alttiita tuholaisille ja sen takia niiden kasvatuksessa käytetään torjunta-aineita.

Teollisuus väittää, että nämä kemikaalijäämät eivät ole vaarallisia ihmisille, mutta Kastelin mukaan on järkevää välttää altistumista. Hänen mukaansa omenatilojen työntekijöillä on esimerkiksi enemmän syöpää kuin muilla ihmisillä. Tutkimukset ovat myös viitanneet siihen, että kemikaaleilla saattaisi olla yhteys Parkinsonin tautiin.

Lähteet: Eatlocalgrown.com

Makuuhuone tulevaisuudessa

Tulevaisuuden makuuhuoneessa lakanat saattavat puhdistua itsestään ja valot vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Näitä ideoita kehitellään jo nyt.

(COLOURBOX)

Yhdysvaltain kansallinen unijärjestö National Sleep Foundation (NSF) on julkaissut ensimmäisen kansainvälisen makuuhuone-kyselynsä tulokset. Kyselyssä kysyttiin ihmisten nukkumistottumuksia Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa, Britanniassa. Saksassa ja Japanissa.

Vastausten perusteella listattiin viisi asiaa, joita ihmiset toivoisivat tulevaisuudessa teknologian kehityksen myötä makuuhuoneisiinsa. Näitä pyritään nyt kehittämään tutkimuskeskuksissa.

Tutkimukseen vastanneet toivoivat eniten makuuhuoneeseensa petivaatteita, jotka hylkisivät bakteereja ja jotka puhdistaisivat itse itsensä. Toiseksi sänkyyn toivottiin materiaaleja, jotka mukautuisivat kehonlämpötilaan. Kuumalla lakanat viilentäisivät kehoa ja kun palelee, ne lämmittäisivät.

Kolmanneksi eniten kyselyssä toivottiin sänkyä, joka seuraisi tärkeitä elintoimintoja ihmisen nukkuessa. Sängyn toivottaisiin varoittavan esimerkiksi flunssasta tai siitä, että sängyssä nukkuva on saamassa sydänkohtauksen.


Lisäksi toivottiin vuoden aikojen mukaan muuttuvia valoja. Esimerkiksi talviaikaan aamuisin herätessä voisi syttyä kirkasvalolamput, jotta aamu ei alkaisi niin tahmeasti pimeydessä.

Kyselyssä toivottiin sängyn viereen myös iltasatuja lukevaa hologrammihahmoa ja sekä sänkyä, joka nostaisi ihmisen suoraan seisoma-asentoon. Näitä tutkijat eivät ottaneet kehittämiskohteikseen, mutta mainitsivat ne raportissaan mahdollisina tulevaisuuden ideoina.

Kyselyyn osallistui yli 2 000 ihmistä.

Lähde: Daily Mail

Suomelle käy näin jäätikön sulaessa

National Geographic- lehti on julkaissut kartan, joka iskostaa tietoisuuteemme jäätikön sulamisen seuraukset yhdellä vilkaisulla.

Jäätikön sulaminen olisi Helsingille liikaa. Kuva Kauppatorilta. (PASI LIESIMAA)

Lehden laskelmien mukaan sulaneista jäätiköistä vapautuisi niin iso vesimassa, että meren pinta nousisi peräti 65 metriä.

Tällaisen muutoksen seurauksena Suomessa heitettäisiin hyvästit rannikkokaupungeille, kuten Helsingille, Turulle, Porvoolle, Vaasalle, Kokkolalle ja hieman pohjoisemmassa Oululle ja Kemille.


Muualla Euroopassa tilanne olisi vielä rankempi, sillä ainakin Tanska, Viro, Alankomaat ja Belgia uppoaisivat lähes kokonaan.

Kenties näiden maiden kansalaiset voisivat etsitä uutta alkua Norjasta ja Espanjasta, jotka selviävät mullistuksista verrattain vähällä.

Riemuun on aihetta myös syvällä Keski-Euroopassa. Ainakin Slovakiaan ja Unkariin vesi ei näyttäisi yltävän lainkaan.

Katso National Geographic- lehden kartta tästä!
JENNA HEINO
jenna.heino@ilmedia.fi

Google investoi Suomeen -valoa ja työtä tuleville vuosille

Uusi sijoitus tehdään jo aiemmin kerrottujen 350 miljoonan euron lisäksi.

Googlen mukaan Suomi on digitaalisen vallankumouksen keskipisteessä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) kommentoi Haminassa olevansa tyytyväinen Googlen päätökseen.

- Tällaisessa tilaisuudessa on mukava olla.



Google osti vuonna 2009 Stora Enson entisen Summan paperitehtaan. Yhtiö kertoi jo tuolloin, että se halusi datakeskukselle paikan, jota voi myös laajentaa.

Googlen mukaan uudet rakennustyöt tarjoavat laajimmillaan työtä arviolta 800 insinöörille ja rakennustyöntekijälle, joista suurin osa on suomalaisia.

Haminan palvelinkeskus palvelee käyttäjiä ympäri maailman. Se työllistää tällä hetkellä täysipäiväisesti noin 125 ihmistä.
STT-IL