No niin nyt oli minun vuoroni soittaa ambulanssi ja tulikn nopeasti.
On hienoa kun apu on lähellä tilanteissa kun tarvitaan.
Enkä voi moittia toimenpiteitäkään sairaalassa on hyvä kun Suomessa on hyvä hoito.Toivottavasti jokainen saa tulevaisuudessakin.
Onhan monelaista keskustelua käyty,ikäihmiselle ja varmaan muillekin hoitoon pääsy on tärkeää.Työelämässä olessa ei tule ajatelleeksi asoita että terveys voi joskus vaihdella huonookin suuntaan.
lauantai 29. maaliskuuta 2014
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
Aivoinfraktioireet
Oireiden ilmetessä ei kannata jäädä kotiin odottelemaan, että ne menisivät itsestään ohi. Oikea tapa reagoida on soittaa välittömästi numeroon 112. (COLOURBOX)
Verenkierron loppuminen tappaa hermosoluja nopeasti. Jokainen viidentoista minuutin viivästys liuotushoidon aloittamisessa merkitsee potilaalle yhden terveen elinkuukauden menettämistä, osoittaa tuore suomalais-australialainen tutkimus.
Helsingin ja Melbournen yliopistoissa tehty tutkimus todistaa, että aivoinfarktin hoidossa jokainen minuutti ratkaisee. Vartin viivytys hoidon aloittamisesta riistää yhden terveen elinkuukauden sairauskohtauksesta toipuvalta potilaalta, toisaalta hoidon nopeuttaminen minuutillakin pelastaa potilaalle keskimäärin 1,8 tervettä elinpäivää lisää.
Nopeampi hoito hyödyttää jokaista potilasta, mutta nuoremmat hyötyvät siitä vielä enemmän kuin iäkkäämmät potilaat.
- "Säästä minuutti, säästä päivä" on tämän tutkimuksen sanoma, sanoo tutkimusta johtanut neurologian dosentti Atte Meretoja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Hän toimii tällä hetkellä myös Melbournen yliopistossa apulaisprofessorina.
Liuotushoito, tPA, on ainoa näyttöön perustuva äkillisen aivovaltimon tukkeutuman hoito. Hoidon tarkoituksena on estää tai pienentää muuten syntyvää aivoinfarktia. Jotta hoidosta olisi hyötyä, se on aloitettava viimeistään 4,5 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Ratkaisevan tärkeää aivosolujen ja potilaan toimintakyvyn pelastamiseksi on verenkierron välitön palauttaminen aivoihin.
- Aivohalvauksen oireiden alkaessa ei pitäisi odottaa minuuttiakaan avun hälyttämistä. Oireiden tunnistamisen pitäisikin kuulua kaikkien yleistietämykseen, Meretoja painottaa.
Tutkimuksessa oli mukana 2 258 suomalaista ja australialaista aivoinfarktipotilasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä.
Aivoinfarktin tyypilliset oireet:
- Äkillinen, yleensä kivuton suupielen roikkuminen
- Toispuoleinen käden tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus
- Puhevaikeus
- Näköhäiriö tai kaksoiskuvat
- Tasapainohäiriö
Oireiden ilmaantuessa soita välittömästi hätänumeroon!
Verenkierron loppuminen tappaa hermosoluja nopeasti. Jokainen viidentoista minuutin viivästys liuotushoidon aloittamisessa merkitsee potilaalle yhden terveen elinkuukauden menettämistä, osoittaa tuore suomalais-australialainen tutkimus.
Helsingin ja Melbournen yliopistoissa tehty tutkimus todistaa, että aivoinfarktin hoidossa jokainen minuutti ratkaisee. Vartin viivytys hoidon aloittamisesta riistää yhden terveen elinkuukauden sairauskohtauksesta toipuvalta potilaalta, toisaalta hoidon nopeuttaminen minuutillakin pelastaa potilaalle keskimäärin 1,8 tervettä elinpäivää lisää.
Nopeampi hoito hyödyttää jokaista potilasta, mutta nuoremmat hyötyvät siitä vielä enemmän kuin iäkkäämmät potilaat.
- "Säästä minuutti, säästä päivä" on tämän tutkimuksen sanoma, sanoo tutkimusta johtanut neurologian dosentti Atte Meretoja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Hän toimii tällä hetkellä myös Melbournen yliopistossa apulaisprofessorina.
Liuotushoito, tPA, on ainoa näyttöön perustuva äkillisen aivovaltimon tukkeutuman hoito. Hoidon tarkoituksena on estää tai pienentää muuten syntyvää aivoinfarktia. Jotta hoidosta olisi hyötyä, se on aloitettava viimeistään 4,5 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Ratkaisevan tärkeää aivosolujen ja potilaan toimintakyvyn pelastamiseksi on verenkierron välitön palauttaminen aivoihin.
- Aivohalvauksen oireiden alkaessa ei pitäisi odottaa minuuttiakaan avun hälyttämistä. Oireiden tunnistamisen pitäisikin kuulua kaikkien yleistietämykseen, Meretoja painottaa.
Tutkimuksessa oli mukana 2 258 suomalaista ja australialaista aivoinfarktipotilasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä.
Aivoinfarktin tyypilliset oireet:
- Äkillinen, yleensä kivuton suupielen roikkuminen
- Toispuoleinen käden tai jalan voimattomuus tai tunnottomuus
- Puhevaikeus
- Näköhäiriö tai kaksoiskuvat
- Tasapainohäiriö
Oireiden ilmaantuessa soita välittömästi hätänumeroon!
lauantai 15. maaliskuuta 2014
Syntymäpäivä kahvilla kotikirkossa
Olin torstaina kotikirkkoni synymäpäiväkahvilla,joka tarjottiin kaikille 65 vuotta täyttäneille ja täyttäville.
Oli mukava kuulla kirkkoni toiminnasta ja sanaa tuleville päiville ja hyvää kahvia kakun kera.
Tällaista toimintaa monet muutkin kirkot ovat ottaneet ohjelmistoonsa.Mukvaa kun ihminen eläkkeelle jäädessään saa tukea siihekin elämänvaiheeseen.
Kokoonnumme kahdeksan kertaa etsimään
AVAIMIA HYVÄÄN IKÄÄNTYMISEEN
keskiviikkoisin klo 13.00 – 15.00
Puijon kirkolla Ystävän kammarilla,
Taivaanpankontie 3
Ensimmäinen kokoontuminen on
keskiviikkona 8.10.2014 klo 13.00 - 15.00.
Kaikilla kerroilla on kahvitarjoilu.
Kokoontumisia johdattelevat
Th, TtT Marjatta Pirskanen ja ESH, YTM Lea Tuiremo.
Tarjolla mm. seuraavia aiheita:
Voinko hyvin ja olenko onnellinen?
Onko toivoa näkynyt?
Kun mieli on maassa
Arjen voimavarat
Ilon ja naurun merkitys hyvinvoinnille
Elämän muutospyörteissä
Lisätietoja diakoniatyöntekijä
Raili Lehtoviidalta p. 040-4848438
Oli mukava kuulla kirkkoni toiminnasta ja sanaa tuleville päiville ja hyvää kahvia kakun kera.
Tällaista toimintaa monet muutkin kirkot ovat ottaneet ohjelmistoonsa.Mukvaa kun ihminen eläkkeelle jäädessään saa tukea siihekin elämänvaiheeseen.
Kokoonnumme kahdeksan kertaa etsimään
AVAIMIA HYVÄÄN IKÄÄNTYMISEEN
keskiviikkoisin klo 13.00 – 15.00
Puijon kirkolla Ystävän kammarilla,
Taivaanpankontie 3
Ensimmäinen kokoontuminen on
keskiviikkona 8.10.2014 klo 13.00 - 15.00.
Kaikilla kerroilla on kahvitarjoilu.
Kokoontumisia johdattelevat
Th, TtT Marjatta Pirskanen ja ESH, YTM Lea Tuiremo.
Tarjolla mm. seuraavia aiheita:
Voinko hyvin ja olenko onnellinen?
Onko toivoa näkynyt?
Kun mieli on maassa
Arjen voimavarat
Ilon ja naurun merkitys hyvinvoinnille
Elämän muutospyörteissä
Lisätietoja diakoniatyöntekijä
Raili Lehtoviidalta p. 040-4848438
sunnuntai 9. maaliskuuta 2014
Hyvää naistenpäivää vähän myöhässä
Kaisa Mäkäräinen on voittanut ampumahiihdon maailmancupin takaa-ajokilpailun Pokljukassa.
Mäkäräinen ampui 10 kilometrin kilpailussa kaksi hutia ja hiihti sakkoringin kahdesti.
Toiseksi hiihti Norjan Tora Berger 19,7 sekunnin erolla.
Mäkäräinen lähti takaa-ajokilpailuun sprinttikilpailun jälkeiseltä neljänneltä sijalta. Hän ampui puhtaasti molemmat makuupaikat ja johti kilpailua toisesta makuuammunnasta lähtien.
Mäkäräinen ampui molemmilta pystyammuntapaikoilta yhden hutilaukauksen.
Kuinka tässä näin kävi?
Venäjä Itänaapurin vahvistunut suurvaltaitsetunto heijastuu yhä enemmän myös Suomeen. IS listasi ilmiöitä, jotka puhuttavat.
Ukrainan kriisi on tuonut esille sen, miten voimakkaasti presidentti Vladimir Putinin Venäjä on valmis puolustamaan omia etujaan naapurimaissaan.
Putinin uuden Venäjän yhdeksi iskulauseeksi - tai jopa pääideologiaksi - on muodostunut "venäjänkielisten ihmisten puolustaminen", jolla Kreml oikeuttaa monia toimiaan.
Ukrainan kriisin myötä on myös käynyt ilmi, miten nopeasti venäläinen retoriikka voi muuttua kovaksi ja miten helposti maan duumaa tai viranomaispäätöksiä voidaan käyttää painostuskeinona - eikä osattomaksi jää siinä sivussa Suomikaan.
1. Venäjän passin tarjoaminen
Ukrainan kriisin vuoksi Venäjän duumassa otettiin käsiteltäväksi laki, joka mahdollistaisi pikaisen kansalaisuuden antamisen naapurimaiden venäjänkielisille asukkaille.
Toissa päivänä kävi ilmi, että Venäjä on laajentanut lakiesitystä niin, että myös joillakin suomalaisilla näyttäisi olevan mahdollisuus saada Venäjän kansalaisuus pikavauhdilla. Tämä mahdollistuisi sillä, että Venäjä aikoo antaa pikapassejaan myös niille venäjänpuhujille, jotka asuvat "Venäjän imperiumiin kuuluneilla" alueilla.
Jostain syystä Venäjä halusi siis tässä lakiesityksessä muistuttaa, että sen imperiumin rajat ovat olleet joskus toisenlaiset.
2. Venäjän kansalaisten puolustaminen
Uusi kansalaisuuslaki tarkoittaisi, että myös Suomessa asuvat kaikki yli 70000 venäjänkielistä henkilöä voisivat saada nopeutetusti Venäjän kansalaisuuden, jos se heiltä vielä puuttuu. Tämä kuitenkin edellyttäisi Suomen kansalaisuudesta luopumista.
Ukrainassa Venäjän passien pikamyöntämistä on pidetty samanlaisena juonena kuin aikanaan tapahtui Georgiassa: kun Venäjän kansalaisia oli Etelä-Ossetiassa tarpeeksi, Venäjä saattoi tuoda sinne sotajoukkonsa heitä puolustamaan.
Helsingin Sanomat muistutti eilen, että Suomella ja Venäjällä on olemassa myös vuoden 1992 naapuruussopimus, jossa Venäjälle taataan oikeus suojella "Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa".
3. Ulkomaisten varojen jäädytys Venäjällä
Venäjän parlamentin ylähuone ilmoitti toissa päivänä valmistelevansa lakia, joka mahdollistaisi Venäjällä toimivien ulkomaalaisten yritysten varojen jäädyttämisen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Andrei Klishas ilmoitti Izvestijalle, että laki koskisi myös yksityisten henkilöiden tilejä. Liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko esitti lisäksi, että lain pitäisi sallia myös ulkomaalaisten yritysten omaisuuden takavarikointi.
Venäjän mukaan kyse olisi vain "vastavuoroisesta" reagoinnista lännen aikomia Ukraina-pakotteita vastaan. Kuitenkin jo pelkkä neuvostoajoilta kalskahtava uhkaus omaisuuden takavarikoinnista saattaa saada useat suomalaisyritykset jatkossa varovaisiksi Venäjällä.
.
4. Armeijan vahvistaminen Suomen rajalla
Venäjä on uudistanut armeijaansa viime vuosina, ja vastikään se piti Suomen rajojen lähelle ulottuneen sotaharjoituksen, jota itse Putin kävi seuraamassa Karjalankannaksella.
Sotaharjoituksissa kyse on aina tietyn viestin lähettämisestä. Yksi Perkjärveltä maailmalle lähtenyt viesti oli varmasti se, että Karjala on Venäjälle tärkeä sotilaallisesti eikä suomalaisten Karjala-nostalgikkojen kannata edes uneksia aluepalautuksista.
Eilen Venäjä ilmoitti tuovansa Sallan lähelle Alakurttiin kolmetuhatta uutta sotilasta, jotka toimisivat Pohjoisen laivaston alaisuudessa.
5. Lapsikiistojen politisointi
Suomen "venäjänkielisten suojelu" on tähän mennessä näkynyt konkreettisesti lähinnä Venäjän intona nostaa julkisuuteen venäjänkielisten sekaperheiden lapsikiistoja.
Venäjän mediassa lapsikiistoja on käsitelty kärjekkäästi ja Suomea on syytetty venäläisvainoista. Monet uutiset ovat olleet tahallaan vääristeltyjä.
Kun lapsikiistat olivat kiivaimmillaan, Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov vaati jopa, että Suomessa asuviin venäläislapsiin pitäisi soveltaa Venäjän lainsäädäntöä.
6. Suomen ihmisoikeuksien kritisointi
Venäjä on laatinut viime aikoina useitakin raportteja, joissa se nostaa esille Suomen venäläisvähemmistön kohtelun.
Tuorein raportti Euroopan unionin ihmisoikeusongelmista valmistui alkuvuodesta eli Sotshin olympialaisten alla, jolloin muu maailma arvosteli Venäjän ihmisoikeustilannetta. Raportissa kritisoidaan Suomea muun muassa venäjänkielisten rasistisesta syrjinnästä ja lasten huostaanotoista.
Raportti kertoo nyky-Venäjän tavasta reagoida ulkomaalaiseen arvosteluun: arvostelu sivuutetaan esittämällä, että teillä on itsellänne samat ongelmat.
7. Vakoilun lisääntyminen
Nettiin vuotanut Viron ulkoministerin Urmas Paetin ja EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin keskustelu nosti jälleen esille puhelinkuuntelun. Puhelun sieppasivat ilmeisesti Ukrainan tiedusteluviranomaiset, mutta julkisuuteen se vuodettiin venäläisen RT-televisiokanavan kautta.
Aiemmin Suomessa kohistiin ulkoministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta, jossa Venäjä oli yhtenä epäillyistä.
Tapaukset kertovat siitä, että sekä Suomen viranomaisten että liikemiesten kannattaa lähteä aina siitä oletuksesta, että ulkovallat Venäjä mukaan lukien voivat halutessaan siepata heidän viestinsä.
8. Ydinvoimalan tarjoaminen
Ukrainan tapahtumien jälkeen keskusteluun on noussut Suomen energiariippuvuus Venäjästä ja Venäjän Suomelle tarjoama ydinvoimala.
Jos tilanne jostain syystä menisi siihen, että Venäjä haluaisi todella painostaa Suomea, energia olisi yksi keino.
Yksi miettimisen arvoinen asia on myös venäläisten Suomeen mahdollisesti rakentaman ydinvoimalan tietotekninen suojaus. 1980-luvulta muistetaan esimerkiksi Moskovaan rakenteilla ollut Yhdysvaltain suurlähetystö, jonka seinistä paljastui neuvostoliittolaisten rakentajien piiloon asentama mikrofoniviidakko
9. Ruokakiistojen politisointi
Venäjällä on ollut viime vuosina tapana löytää vikoja sellaisten maiden ruokatavaroista, joiden kanssa sillä on joitakin poliittisia ongelmia.
Esimerkiksi länteen kurkotelleen Georgian viineistä löytyi niin paljon haitallisia aineita, ettei niitä sallittu tuoda Venäjälle.
Venäjälle vietävien suomalaisten maitotuotteiden puhtaus epäilytti puolestaan Venäjää samoihin aikoihin, kun suhteet olivat muutenkin kireämmät lapsikiistojen vuoksi.
10. Kremlin instituutin tulo Helsinkiin
Venäjän kiinnostuksesta Suomeen kertoo se, että Helsingissä toimii nykyisin Venäjän presidentin hallinnon alainen Strategisten tutkimusten instituutti (RISI/RISS), jonka johdossa on Venäjän tiedustelupalvelujen asiantuntemusta.
Instituutti järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia, joissa puhutaan muun muassa Venäjän Suomessa näkemästä russofobiasta. Venäläisten äitien puolustajana aiemmin profiloitunut dosentti Johan Bäckman on nykyisin RISI:n edustajana Helsingissä ja Pohjoismaissa.
11. Historiankirjoituksen säätely
Venäjällä on meneillään Putinin tukema hanke, jossa maan historiankirjoitusta ja -opetusta aiotaan yhdenmukaistaa. Tavoitteena on Kremlin mukaan estää historian vääristely, mutta arvostelijoiden mukaan kyseessä on yritys muokata Venäjän historiaa nykyvallanpitäjien tueksi.
Suomen kannalta merkitystä tulee olemaan esimerkiksi sillä, miten talvisodasta kerrotaan jatkossa venäläisille.
12. KHL-liigan levittäytyminen
Jääkiekkoliiga KHL:n rantautuminen Suomeen Jokereiden kautta on yksi esimerkki Putinin hallinnon "pehmeästä" maailmanvalloituksesta.
Venäjällä jääkiekko on Kremlin projekti, jolla pyritään nostamaan Venäjän imagoa. KHL:n suurimmat tukijat ovat samoja miljardöörejä, jotka ovat Putinin ystäviä ja Kremlin politiikan tukipylväitä.
On silti mahdollista, että jääkiekosta tulee Jokereiden kautta yksi tärkeimmistä uusista asioista, jotka yhdistävät suomalaisia ja venäläisiä hyvässä mielessä.
Ukrainan kriisi on tuonut esille sen, miten voimakkaasti presidentti Vladimir Putinin Venäjä on valmis puolustamaan omia etujaan naapurimaissaan.
Putinin uuden Venäjän yhdeksi iskulauseeksi - tai jopa pääideologiaksi - on muodostunut "venäjänkielisten ihmisten puolustaminen", jolla Kreml oikeuttaa monia toimiaan.
Ukrainan kriisin myötä on myös käynyt ilmi, miten nopeasti venäläinen retoriikka voi muuttua kovaksi ja miten helposti maan duumaa tai viranomaispäätöksiä voidaan käyttää painostuskeinona - eikä osattomaksi jää siinä sivussa Suomikaan.
1. Venäjän passin tarjoaminen
Ukrainan kriisin vuoksi Venäjän duumassa otettiin käsiteltäväksi laki, joka mahdollistaisi pikaisen kansalaisuuden antamisen naapurimaiden venäjänkielisille asukkaille.
Toissa päivänä kävi ilmi, että Venäjä on laajentanut lakiesitystä niin, että myös joillakin suomalaisilla näyttäisi olevan mahdollisuus saada Venäjän kansalaisuus pikavauhdilla. Tämä mahdollistuisi sillä, että Venäjä aikoo antaa pikapassejaan myös niille venäjänpuhujille, jotka asuvat "Venäjän imperiumiin kuuluneilla" alueilla.
Jostain syystä Venäjä halusi siis tässä lakiesityksessä muistuttaa, että sen imperiumin rajat ovat olleet joskus toisenlaiset.
2. Venäjän kansalaisten puolustaminen
Uusi kansalaisuuslaki tarkoittaisi, että myös Suomessa asuvat kaikki yli 70000 venäjänkielistä henkilöä voisivat saada nopeutetusti Venäjän kansalaisuuden, jos se heiltä vielä puuttuu. Tämä kuitenkin edellyttäisi Suomen kansalaisuudesta luopumista.
Ukrainassa Venäjän passien pikamyöntämistä on pidetty samanlaisena juonena kuin aikanaan tapahtui Georgiassa: kun Venäjän kansalaisia oli Etelä-Ossetiassa tarpeeksi, Venäjä saattoi tuoda sinne sotajoukkonsa heitä puolustamaan.
Helsingin Sanomat muistutti eilen, että Suomella ja Venäjällä on olemassa myös vuoden 1992 naapuruussopimus, jossa Venäjälle taataan oikeus suojella "Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa".
3. Ulkomaisten varojen jäädytys Venäjällä
Venäjän parlamentin ylähuone ilmoitti toissa päivänä valmistelevansa lakia, joka mahdollistaisi Venäjällä toimivien ulkomaalaisten yritysten varojen jäädyttämisen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Andrei Klishas ilmoitti Izvestijalle, että laki koskisi myös yksityisten henkilöiden tilejä. Liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko esitti lisäksi, että lain pitäisi sallia myös ulkomaalaisten yritysten omaisuuden takavarikointi.
Venäjän mukaan kyse olisi vain "vastavuoroisesta" reagoinnista lännen aikomia Ukraina-pakotteita vastaan. Kuitenkin jo pelkkä neuvostoajoilta kalskahtava uhkaus omaisuuden takavarikoinnista saattaa saada useat suomalaisyritykset jatkossa varovaisiksi Venäjällä.
.
4. Armeijan vahvistaminen Suomen rajalla
Venäjä on uudistanut armeijaansa viime vuosina, ja vastikään se piti Suomen rajojen lähelle ulottuneen sotaharjoituksen, jota itse Putin kävi seuraamassa Karjalankannaksella.
Sotaharjoituksissa kyse on aina tietyn viestin lähettämisestä. Yksi Perkjärveltä maailmalle lähtenyt viesti oli varmasti se, että Karjala on Venäjälle tärkeä sotilaallisesti eikä suomalaisten Karjala-nostalgikkojen kannata edes uneksia aluepalautuksista.
Eilen Venäjä ilmoitti tuovansa Sallan lähelle Alakurttiin kolmetuhatta uutta sotilasta, jotka toimisivat Pohjoisen laivaston alaisuudessa.
5. Lapsikiistojen politisointi
Suomen "venäjänkielisten suojelu" on tähän mennessä näkynyt konkreettisesti lähinnä Venäjän intona nostaa julkisuuteen venäjänkielisten sekaperheiden lapsikiistoja.
Venäjän mediassa lapsikiistoja on käsitelty kärjekkäästi ja Suomea on syytetty venäläisvainoista. Monet uutiset ovat olleet tahallaan vääristeltyjä.
Kun lapsikiistat olivat kiivaimmillaan, Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov vaati jopa, että Suomessa asuviin venäläislapsiin pitäisi soveltaa Venäjän lainsäädäntöä.
6. Suomen ihmisoikeuksien kritisointi
Venäjä on laatinut viime aikoina useitakin raportteja, joissa se nostaa esille Suomen venäläisvähemmistön kohtelun.
Tuorein raportti Euroopan unionin ihmisoikeusongelmista valmistui alkuvuodesta eli Sotshin olympialaisten alla, jolloin muu maailma arvosteli Venäjän ihmisoikeustilannetta. Raportissa kritisoidaan Suomea muun muassa venäjänkielisten rasistisesta syrjinnästä ja lasten huostaanotoista.
Raportti kertoo nyky-Venäjän tavasta reagoida ulkomaalaiseen arvosteluun: arvostelu sivuutetaan esittämällä, että teillä on itsellänne samat ongelmat.
7. Vakoilun lisääntyminen
Nettiin vuotanut Viron ulkoministerin Urmas Paetin ja EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin keskustelu nosti jälleen esille puhelinkuuntelun. Puhelun sieppasivat ilmeisesti Ukrainan tiedusteluviranomaiset, mutta julkisuuteen se vuodettiin venäläisen RT-televisiokanavan kautta.
Aiemmin Suomessa kohistiin ulkoministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta, jossa Venäjä oli yhtenä epäillyistä.
Tapaukset kertovat siitä, että sekä Suomen viranomaisten että liikemiesten kannattaa lähteä aina siitä oletuksesta, että ulkovallat Venäjä mukaan lukien voivat halutessaan siepata heidän viestinsä.
8. Ydinvoimalan tarjoaminen
Ukrainan tapahtumien jälkeen keskusteluun on noussut Suomen energiariippuvuus Venäjästä ja Venäjän Suomelle tarjoama ydinvoimala.
Jos tilanne jostain syystä menisi siihen, että Venäjä haluaisi todella painostaa Suomea, energia olisi yksi keino.
Yksi miettimisen arvoinen asia on myös venäläisten Suomeen mahdollisesti rakentaman ydinvoimalan tietotekninen suojaus. 1980-luvulta muistetaan esimerkiksi Moskovaan rakenteilla ollut Yhdysvaltain suurlähetystö, jonka seinistä paljastui neuvostoliittolaisten rakentajien piiloon asentama mikrofoniviidakko
9. Ruokakiistojen politisointi
Venäjällä on ollut viime vuosina tapana löytää vikoja sellaisten maiden ruokatavaroista, joiden kanssa sillä on joitakin poliittisia ongelmia.
Esimerkiksi länteen kurkotelleen Georgian viineistä löytyi niin paljon haitallisia aineita, ettei niitä sallittu tuoda Venäjälle.
Venäjälle vietävien suomalaisten maitotuotteiden puhtaus epäilytti puolestaan Venäjää samoihin aikoihin, kun suhteet olivat muutenkin kireämmät lapsikiistojen vuoksi.
10. Kremlin instituutin tulo Helsinkiin
Venäjän kiinnostuksesta Suomeen kertoo se, että Helsingissä toimii nykyisin Venäjän presidentin hallinnon alainen Strategisten tutkimusten instituutti (RISI/RISS), jonka johdossa on Venäjän tiedustelupalvelujen asiantuntemusta.
Instituutti järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia, joissa puhutaan muun muassa Venäjän Suomessa näkemästä russofobiasta. Venäläisten äitien puolustajana aiemmin profiloitunut dosentti Johan Bäckman on nykyisin RISI:n edustajana Helsingissä ja Pohjoismaissa.
11. Historiankirjoituksen säätely
Venäjällä on meneillään Putinin tukema hanke, jossa maan historiankirjoitusta ja -opetusta aiotaan yhdenmukaistaa. Tavoitteena on Kremlin mukaan estää historian vääristely, mutta arvostelijoiden mukaan kyseessä on yritys muokata Venäjän historiaa nykyvallanpitäjien tueksi.
Suomen kannalta merkitystä tulee olemaan esimerkiksi sillä, miten talvisodasta kerrotaan jatkossa venäläisille.
12. KHL-liigan levittäytyminen
Jääkiekkoliiga KHL:n rantautuminen Suomeen Jokereiden kautta on yksi esimerkki Putinin hallinnon "pehmeästä" maailmanvalloituksesta.
Venäjällä jääkiekko on Kremlin projekti, jolla pyritään nostamaan Venäjän imagoa. KHL:n suurimmat tukijat ovat samoja miljardöörejä, jotka ovat Putinin ystäviä ja Kremlin politiikan tukipylväitä.
On silti mahdollista, että jääkiekosta tulee Jokereiden kautta yksi tärkeimmistä uusista asioista, jotka yhdistävät suomalaisia ja venäläisiä hyvässä mielessä.
perjantai 7. maaliskuuta 2014
Sydänkohtauksen oireet
Sydänkohtauksen tunnetuin oire on rintakipu. (COLOURBOX)
LISÄÄ AIHEESTA
Terveyspankki: Sydäninfarkti
Puhekielessä käytetty sydänkohtaus, eli sydäninfarkti on sepelvaltimotautikohtaus. Kohtaus syntyy, kun hapenpuute tukkii sepelvaltimon ja estää ravinteiden ja hapen kulun sydämeen.
Mielikuva sydänkohtauksesta on usein hyvin äkillinen ja raju kohtaus. Keho yrittää kuitenkin viestiä vaarasta jopa päiviä tai viikkoja aikaisemmin, Newsmaxhealth.com -terveyssivusto kertoo. Amerikkalainen sydäntautilääkäri Chauncey Crandall listasi neljä oiretta, jotka edeltävät sydänkohtausta.
1. Rintakipu
Puristava kipu rinnassa on yleisin sydäninfarktin oire ja usein myös ainoa, jonka maallikot osaavat tunnistaa. Crandall kuitenkin painottaa, että rintakipuja on useita erilaisia: Kipu voi alkaa koko rinnan alueella tai ainoastaan joko vasemmalla tai keskiosassa rintaa. Chauncey Crandallin mukaan sydäninfarktiin voi liittyä myös leuasta alkava kipu, joka säteilee vasempaan käsivarteen. Kivun voimakkuus voi aaltoilla.
2. Hengästyminen tai hengenahdistus
Vaikka rintakipuja ei olisi, äkillinen hengästyminen tai hengenahdistus voivat ilmetä juuri ennen sydäninfarktia.
3. Ruoansulatushäiriö
Toisinaan oireet voi aistia äkillisinä ruoansulatushäiriöinä ja esimerkiksi närästyksen tunteena. Chauncey Crandallin mukaan tämä johtuu siitä, että mahalaukun hermosto sijaitsee lähellä sydäntä, jonka vuoksi aivot voivat myös saada epäselviä signaaleja.
4. Pahoinvointi ja oksentelu
Pahoinvointia ja oksentelua voi ilmetä erikseen tai samanaikaisesti myös kolmen edeltävän oireen lisäksi. Pahoinvointi ja oksentelu ovat Chauncey Crandallin mukaan hyvin yleisiä sydäninfarktiin liittyviä oireita, joista ei kuitenkaan aina maallikkojen keskuudessa tiedetä.
Muita oireita ovat myös runsas hikoilu, nopea tai epäsäännöllinen sydämensyke, huimaus ja heikotuksen tunne. Sydäninfarkti vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Riskejä sydäninfarktiin lisäävät pitkään jatkunut sepelvaltimotauti, diabetes, verenpainetauti, yleinen ahtauttava valtimotauti sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Suomessa sydäninfarktiin sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä.
Lähteet: Duodecim terveyskirjasto, newsmaxhealth.com, warnerrobinspatriot.com
sunnuntai 2. maaliskuuta 2014
Mitä ranskalaiset tekevät paremmin
CNN listasi yhdeksän asiaa, jotka ranskalaiset taitavat paremmin kuin muut. Kannattaisiko näiden takia jo matkata juustojen, museoiden ja luksuksen luvattuun maahan?
1. Juusto
Kliseisesti Ranska on juustoon haksahtaneiden ykköskohde. Juustoja on homeisia, haisevia, vuodenmaidosta, tuhkaraidalla… lista voisi jatkua lähes loputtomiin.
CNN:n mukaan ranskalaiskenraali ja poliitikko Charles de Gaulle kysyi kerran, kuinka hän voisi hallita maata, joka tuottaa 246 erilaista juustoa.
Tämä kertoo jo jotain Ranskan kuuluisista herkuista.
KUVA: colourbox.com
Ranskassa junalla matkustaminen on todella nopeaa.
2. Ostokset
Ostosmahdollisuudet muun muassa Pariisissa ovat rajattomat. Valikoimaa löytyy niin halvoista rytkyistä maailman kalleimpiin brändeihin.
Tammi- ja kesäkuu ovat shoppailijan kuukaudet: silloin alkavat vuosittaiset alennusmyynnit ja onnekas voi tehdä uskomattomia löytöjä.
Jos ei kaipaa kaappiinsa täytettä, voi vain täyttää mahaansa leipomoiden, leipäkauppojen ja suklaapuotien herkuilla.
3. Museot
Pariisissa sijaitseva Louvren museo on ehkä maailman tunnetuin museo. Mutta on maassa muitakin.
CNN suosittelee tutustumaan Loiren alueen museoihin, jotka ovat lehden jutun mukaan maailman upeimpia. Chambordin linnassa on uskomaton kokoelma seinävaatteita, romanttista Chenonceauta ympäröi todella vaikuttava vallihauta.
4. Junat
Ranskalaiset junat ovat nopeampia kuin lentokoneet. Kolmessa tunnissa pääset junalla Pariisista Välimeren rannikolle nautiskelemaan roséviiniä.
5. Liikenneruuhkat
Ranskalaiset kuskit ajavat kuten haluavat. Minä aion mennä tästä, etkä sinä voi estää minua. Ranskalainen ajattelee niin, että jos aiheutat kolarin, se on muiden syy, ei sinun.
Ranskan tiet ruuhkautuvat joka kesälauantai ja kansallisina lomapäivinä, kun kaikki ajavat sinne minne haluavat miten haluavat.
6. Kohteliaisuus
Ranskalaiset eivät yleensä ole tunnettuja kohteliaisuudestaan, mutta CNN nostaa sen esille. Ranskalaiset taitavat nimittäin sen, että ovat yhtä aikaa mahdottoman kohteliaita ja uskomattoman vähätteleviä.
Kun tyylikäs miestarjoilija kysyy sinulta ravintolassa: ”Monsieur?” tai ”Madame?”, hän on sekä kohtelias että nokkaansa pitkin sinua katsova.
Aloita aina keskustelut kohteliaasti sanomassa ranskaksi päivää (bonjour!). Tämä taikasana saa keskustelun sujumaan.
7. Seksikkyys
Se aksentti, se huolettomuus, se elämänilo. Näistä koostuu viehkeä paketti. Ranskalaiset ovat kuin luonnostaan seksikkäitä ja klassisia. Sellaista ei näe muualla.
1. Juusto
Kliseisesti Ranska on juustoon haksahtaneiden ykköskohde. Juustoja on homeisia, haisevia, vuodenmaidosta, tuhkaraidalla… lista voisi jatkua lähes loputtomiin.
CNN:n mukaan ranskalaiskenraali ja poliitikko Charles de Gaulle kysyi kerran, kuinka hän voisi hallita maata, joka tuottaa 246 erilaista juustoa.
Tämä kertoo jo jotain Ranskan kuuluisista herkuista.
KUVA: colourbox.com
Ranskassa junalla matkustaminen on todella nopeaa.
2. Ostokset
Ostosmahdollisuudet muun muassa Pariisissa ovat rajattomat. Valikoimaa löytyy niin halvoista rytkyistä maailman kalleimpiin brändeihin.
Tammi- ja kesäkuu ovat shoppailijan kuukaudet: silloin alkavat vuosittaiset alennusmyynnit ja onnekas voi tehdä uskomattomia löytöjä.
Jos ei kaipaa kaappiinsa täytettä, voi vain täyttää mahaansa leipomoiden, leipäkauppojen ja suklaapuotien herkuilla.
3. Museot
Pariisissa sijaitseva Louvren museo on ehkä maailman tunnetuin museo. Mutta on maassa muitakin.
CNN suosittelee tutustumaan Loiren alueen museoihin, jotka ovat lehden jutun mukaan maailman upeimpia. Chambordin linnassa on uskomaton kokoelma seinävaatteita, romanttista Chenonceauta ympäröi todella vaikuttava vallihauta.
4. Junat
Ranskalaiset junat ovat nopeampia kuin lentokoneet. Kolmessa tunnissa pääset junalla Pariisista Välimeren rannikolle nautiskelemaan roséviiniä.
5. Liikenneruuhkat
Ranskalaiset kuskit ajavat kuten haluavat. Minä aion mennä tästä, etkä sinä voi estää minua. Ranskalainen ajattelee niin, että jos aiheutat kolarin, se on muiden syy, ei sinun.
Ranskan tiet ruuhkautuvat joka kesälauantai ja kansallisina lomapäivinä, kun kaikki ajavat sinne minne haluavat miten haluavat.
6. Kohteliaisuus
Ranskalaiset eivät yleensä ole tunnettuja kohteliaisuudestaan, mutta CNN nostaa sen esille. Ranskalaiset taitavat nimittäin sen, että ovat yhtä aikaa mahdottoman kohteliaita ja uskomattoman vähätteleviä.
Kun tyylikäs miestarjoilija kysyy sinulta ravintolassa: ”Monsieur?” tai ”Madame?”, hän on sekä kohtelias että nokkaansa pitkin sinua katsova.
Aloita aina keskustelut kohteliaasti sanomassa ranskaksi päivää (bonjour!). Tämä taikasana saa keskustelun sujumaan.
7. Seksikkyys
Se aksentti, se huolettomuus, se elämänilo. Näistä koostuu viehkeä paketti. Ranskalaiset ovat kuin luonnostaan seksikkäitä ja klassisia. Sellaista ei näe muualla.
Miten voi näin käydä Euroopassa
Jumalanpalvelus Rovaniemn kirkosta
Istahdin ja katelin jumalanpalveluksen Rovaniemen kirkosta.Alttaritaulu ihastutti,varmaan monessa Suomen kirkossa on todella kauniita alttaritauluja.Kuiten tämä kirkko ihastutti.
http://www.youtube.com/watch?v=rBnakoyd1NM
http://www.youtube.com/watch?v=A4XfpOUeoqo
http://www.youtube.com/watch?v=uZlQ35vy38A
http://www.youtube.com/watch?v=rBnakoyd1NM
http://www.youtube.com/watch?v=A4XfpOUeoqo
http://www.youtube.com/watch?v=uZlQ35vy38A
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)