Ukrainan kriisi on tuonut esille sen, miten voimakkaasti presidentti Vladimir Putinin Venäjä on valmis puolustamaan omia etujaan naapurimaissaan.
Putinin uuden Venäjän yhdeksi iskulauseeksi - tai jopa pääideologiaksi - on muodostunut "venäjänkielisten ihmisten puolustaminen", jolla Kreml oikeuttaa monia toimiaan.
Ukrainan kriisin myötä on myös käynyt ilmi, miten nopeasti venäläinen retoriikka voi muuttua kovaksi ja miten helposti maan duumaa tai viranomaispäätöksiä voidaan käyttää painostuskeinona - eikä osattomaksi jää siinä sivussa Suomikaan.
1. Venäjän passin tarjoaminen
Ukrainan kriisin vuoksi Venäjän duumassa otettiin käsiteltäväksi laki, joka mahdollistaisi pikaisen kansalaisuuden antamisen naapurimaiden venäjänkielisille asukkaille.
Toissa päivänä kävi ilmi, että Venäjä on laajentanut lakiesitystä niin, että myös joillakin suomalaisilla näyttäisi olevan mahdollisuus saada Venäjän kansalaisuus pikavauhdilla. Tämä mahdollistuisi sillä, että Venäjä aikoo antaa pikapassejaan myös niille venäjänpuhujille, jotka asuvat "Venäjän imperiumiin kuuluneilla" alueilla.
Jostain syystä Venäjä halusi siis tässä lakiesityksessä muistuttaa, että sen imperiumin rajat ovat olleet joskus toisenlaiset.
2. Venäjän kansalaisten puolustaminen
Uusi kansalaisuuslaki tarkoittaisi, että myös Suomessa asuvat kaikki yli 70000 venäjänkielistä henkilöä voisivat saada nopeutetusti Venäjän kansalaisuuden, jos se heiltä vielä puuttuu. Tämä kuitenkin edellyttäisi Suomen kansalaisuudesta luopumista.
Ukrainassa Venäjän passien pikamyöntämistä on pidetty samanlaisena juonena kuin aikanaan tapahtui Georgiassa: kun Venäjän kansalaisia oli Etelä-Ossetiassa tarpeeksi, Venäjä saattoi tuoda sinne sotajoukkonsa heitä puolustamaan.
Helsingin Sanomat muistutti eilen, että Suomella ja Venäjällä on olemassa myös vuoden 1992 naapuruussopimus, jossa Venäjälle taataan oikeus suojella "Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa".
3. Ulkomaisten varojen jäädytys Venäjällä
Venäjän parlamentin ylähuone ilmoitti toissa päivänä valmistelevansa lakia, joka mahdollistaisi Venäjällä toimivien ulkomaalaisten yritysten varojen jäädyttämisen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Andrei Klishas ilmoitti Izvestijalle, että laki koskisi myös yksityisten henkilöiden tilejä. Liittoneuvoston puhemies Valentina Matvijenko esitti lisäksi, että lain pitäisi sallia myös ulkomaalaisten yritysten omaisuuden takavarikointi.
Venäjän mukaan kyse olisi vain "vastavuoroisesta" reagoinnista lännen aikomia Ukraina-pakotteita vastaan. Kuitenkin jo pelkkä neuvostoajoilta kalskahtava uhkaus omaisuuden takavarikoinnista saattaa saada useat suomalaisyritykset jatkossa varovaisiksi Venäjällä.
.
4. Armeijan vahvistaminen Suomen rajalla
Venäjä on uudistanut armeijaansa viime vuosina, ja vastikään se piti Suomen rajojen lähelle ulottuneen sotaharjoituksen, jota itse Putin kävi seuraamassa Karjalankannaksella.
Sotaharjoituksissa kyse on aina tietyn viestin lähettämisestä. Yksi Perkjärveltä maailmalle lähtenyt viesti oli varmasti se, että Karjala on Venäjälle tärkeä sotilaallisesti eikä suomalaisten Karjala-nostalgikkojen kannata edes uneksia aluepalautuksista.
Eilen Venäjä ilmoitti tuovansa Sallan lähelle Alakurttiin kolmetuhatta uutta sotilasta, jotka toimisivat Pohjoisen laivaston alaisuudessa.
5. Lapsikiistojen politisointi
Suomen "venäjänkielisten suojelu" on tähän mennessä näkynyt konkreettisesti lähinnä Venäjän intona nostaa julkisuuteen venäjänkielisten sekaperheiden lapsikiistoja.
Venäjän mediassa lapsikiistoja on käsitelty kärjekkäästi ja Suomea on syytetty venäläisvainoista. Monet uutiset ovat olleet tahallaan vääristeltyjä.
Kun lapsikiistat olivat kiivaimmillaan, Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov vaati jopa, että Suomessa asuviin venäläislapsiin pitäisi soveltaa Venäjän lainsäädäntöä.
6. Suomen ihmisoikeuksien kritisointi
Venäjä on laatinut viime aikoina useitakin raportteja, joissa se nostaa esille Suomen venäläisvähemmistön kohtelun.
Tuorein raportti Euroopan unionin ihmisoikeusongelmista valmistui alkuvuodesta eli Sotshin olympialaisten alla, jolloin muu maailma arvosteli Venäjän ihmisoikeustilannetta. Raportissa kritisoidaan Suomea muun muassa venäjänkielisten rasistisesta syrjinnästä ja lasten huostaanotoista.
Raportti kertoo nyky-Venäjän tavasta reagoida ulkomaalaiseen arvosteluun: arvostelu sivuutetaan esittämällä, että teillä on itsellänne samat ongelmat.
7. Vakoilun lisääntyminen
Nettiin vuotanut Viron ulkoministerin Urmas Paetin ja EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin keskustelu nosti jälleen esille puhelinkuuntelun. Puhelun sieppasivat ilmeisesti Ukrainan tiedusteluviranomaiset, mutta julkisuuteen se vuodettiin venäläisen RT-televisiokanavan kautta.
Aiemmin Suomessa kohistiin ulkoministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta, jossa Venäjä oli yhtenä epäillyistä.
Tapaukset kertovat siitä, että sekä Suomen viranomaisten että liikemiesten kannattaa lähteä aina siitä oletuksesta, että ulkovallat Venäjä mukaan lukien voivat halutessaan siepata heidän viestinsä.
8. Ydinvoimalan tarjoaminen
Ukrainan tapahtumien jälkeen keskusteluun on noussut Suomen energiariippuvuus Venäjästä ja Venäjän Suomelle tarjoama ydinvoimala.
Jos tilanne jostain syystä menisi siihen, että Venäjä haluaisi todella painostaa Suomea, energia olisi yksi keino.
Yksi miettimisen arvoinen asia on myös venäläisten Suomeen mahdollisesti rakentaman ydinvoimalan tietotekninen suojaus. 1980-luvulta muistetaan esimerkiksi Moskovaan rakenteilla ollut Yhdysvaltain suurlähetystö, jonka seinistä paljastui neuvostoliittolaisten rakentajien piiloon asentama mikrofoniviidakko
9. Ruokakiistojen politisointi
Venäjällä on ollut viime vuosina tapana löytää vikoja sellaisten maiden ruokatavaroista, joiden kanssa sillä on joitakin poliittisia ongelmia.
Esimerkiksi länteen kurkotelleen Georgian viineistä löytyi niin paljon haitallisia aineita, ettei niitä sallittu tuoda Venäjälle.
Venäjälle vietävien suomalaisten maitotuotteiden puhtaus epäilytti puolestaan Venäjää samoihin aikoihin, kun suhteet olivat muutenkin kireämmät lapsikiistojen vuoksi.
10. Kremlin instituutin tulo Helsinkiin
Venäjän kiinnostuksesta Suomeen kertoo se, että Helsingissä toimii nykyisin Venäjän presidentin hallinnon alainen Strategisten tutkimusten instituutti (RISI/RISS), jonka johdossa on Venäjän tiedustelupalvelujen asiantuntemusta.
Instituutti järjestää säännöllisesti keskustelutilaisuuksia, joissa puhutaan muun muassa Venäjän Suomessa näkemästä russofobiasta. Venäläisten äitien puolustajana aiemmin profiloitunut dosentti Johan Bäckman on nykyisin RISI:n edustajana Helsingissä ja Pohjoismaissa.
11. Historiankirjoituksen säätely
Venäjällä on meneillään Putinin tukema hanke, jossa maan historiankirjoitusta ja -opetusta aiotaan yhdenmukaistaa. Tavoitteena on Kremlin mukaan estää historian vääristely, mutta arvostelijoiden mukaan kyseessä on yritys muokata Venäjän historiaa nykyvallanpitäjien tueksi.
Suomen kannalta merkitystä tulee olemaan esimerkiksi sillä, miten talvisodasta kerrotaan jatkossa venäläisille.
12. KHL-liigan levittäytyminen
Jääkiekkoliiga KHL:n rantautuminen Suomeen Jokereiden kautta on yksi esimerkki Putinin hallinnon "pehmeästä" maailmanvalloituksesta.
Venäjällä jääkiekko on Kremlin projekti, jolla pyritään nostamaan Venäjän imagoa. KHL:n suurimmat tukijat ovat samoja miljardöörejä, jotka ovat Putinin ystäviä ja Kremlin politiikan tukipylväitä.
On silti mahdollista, että jääkiekosta tulee Jokereiden kautta yksi tärkeimmistä uusista asioista, jotka yhdistävät suomalaisia ja venäläisiä hyvässä mielessä.
