tiistai 27. lokakuuta 2015

Läheisiä saa halata

Kosketuskartta paljastaa: Läheisiä saa koskea samalla tavalla kulttuurista riippumatta

Keskiviikko 28.10.2015 klo 03.02

  
Meistä jokaisella on kulttuurista riippumatta tarkat rajat siihen, kuka saa koskettaa meitä ja millä tavalla.
Viiden eri maan kansalaiset värittivät hyvin samalla tavalla rajat sille, kuka saa koskettaa ja miten. Mitä kirkkaampi väri, sitä todennäköisemmin henkilö saa koskettaa. Sinisellä rajatut mustat alueet ovat tabualueita eli kokonaan kiellettyjä.
Viiden eri maan kansalaiset värittivät hyvin samalla tavalla rajat sille, kuka saa koskettaa ja miten. Mitä kirkkaampi väri, sitä todennäköisemmin henkilö saa koskettaa. Sinisellä rajatut mustat alueet ovat tabualueita eli kokonaan kiellettyjä. (RIITTA HEISKANEN)
Mitä kaukaisempi toinen henkilö on meille sosiaalisesti, sitä vähemmän sallimme hänen koskettaa itseämme. Rajat ovat niin tarkkoja, että niiden perusteella voidaan piirtää tarkkaan määräytynyt kosketuskartta.
Tähän johtopäätökseen tuli suomalais-englantilaisen tutkimusryhmä, joka pyysi viiden eri maan kansalaisia piirtämään, mihin tietty henkilö saa koskettaa häntä ja mitkä ovat ehdottomasti kiellettyjä alueita. Piirrostehtävään osallistui yli 1 300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä.
Tehtävän aluksi kartoitettiin osallistujien sosiaalinen verkosto. Sen jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista alueet, joihin sosiaalisen verkoston eri jäsenet saisivat heitä koskettaa. Paljastui, että kosketuksen salliminen oli suorassa suhteessa siihen, miten kiinteä tunneside henkilöillä oli keskenään. Sillä ei sen sijaan ollut vaikutusta, milloin henkilöt olivat viimeksi tavanneet toisensa.
Koskettaminen tuottaa mielihyvää, mutta silti kuka tahansa ei saa koskettaa meitä. Rajat ovat tarkat: mitä etäisempi ihminen, sitä vähemmän koskettelua.
Koskettaminen tuottaa mielihyvää, mutta silti kuka tahansa ei saa koskettaa meitä. Rajat ovat tarkat: mitä etäisempi ihminen, sitä vähemmän koskettelua.(IMAGE SOURCE/SK OY)
Läheiset ystävät
Tutkimuksen looginen tulos olikin, että perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä kosketellaan useammasta eri syystä kuin etäisempiä tuttavia. Mitä läheisempi henkilö on, sitä laajempia alueita hänen annetaan kehosta koskettaa. Puoliso saa kosketella lähes mitä kohtaa kehossa tahansa, mutta genitaalialueet ovat kiellettyjä muilta. Sekä nais- että miespuoliset ystävät saavat koskettaa melko suurta aluetta kehosta, mutta jo veljet ja sisaret rajataan kauemmas kosketuskartalla.
Väritystehtävästä paljastui, että sisarukset saavat esimerkiksi koskettaa päätä, mutta sukulaisista setä ja miespuolinen serkku ovat kosketuskartalla jo sen verran etäisiä, että pään koskettelua ei pidetä kovin miellyttävänä. Vieras ihminen ei saa koskettaa päätä juuri lainkaan. Vieraalta kiellettyjä alueita ovat kehon etuosa rintakehästä alaspäin eikä hän saa viedäkäsiään alaselälle puhumattakaan takapuolesta. Tutkimustulos julkaistiin Proceedings of the National Academy of the United States of America -lehdessä.
Mielihyvää valikoiden
Tutkijat huomasivat, että kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa, vaikka kulttuurit poikkeavat monin tavoin toisistaan. Sosiaalinen koskettaminen näyttääkin olevan biologisesti määräytynyt ja lajinkehityksessä syntynyt tapa muodostaa sosiaalisia suhteita. Ja koskettaminen on tärkeää sosiaalisten suhteiden ylläpidossa.
- Kosketuskartta on läheisesti yhteydessä koskettamisen aiheuttamaan mielihyvään. Mitä suurempaa mielihyvää kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä, kertoo tutkija Juulia Suvilehto.
- Tutkimus korostaa, kuinka tärkeää ei-kielellinen viestintä on sosiaalisten suhteiden kannalta, toteaa professori Lauri Nummenmaa. Sekä Suvilehto että Nummenmaa työskentelevät Aalto-yliopistossa.
Vaarallinen yksinäisyys
Nummenmaa kertoo, että käynnissä on melko mittava projekti, jossa selvitetään tunteiden ja kanssakäymisen yhteyttä.
- Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä mielenterveydelle ja somaattiselle terveydelle, ja niiden puute on merkittävä terveysriski. Yksinäisyyden tuoma riski voi olla samaa luokkaa kuin ylipainon aiheuttama, hän arvioi.
Sosiaaliset suhteet ovatkin tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille läpi elämän.
- Tuloksemme auttavat ymmärtämään sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen liittyviä mekanismeja ja niiden toiminnan häiriöitä.
Yllättävän moni suomalainen kokee yksinäisyyttä, eikä kaikilla ole yhtään ainoaa ystävää.
- Sillä on merkitystä, onko ihmissuhteita sellainen määrä kuin halutaan. Koettu puute on kaikista haitallisinta, Nummenmaa sanoo.
Jutussa mainittu kosketuskartta löytyy täältä: Aalto.fi
T
Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä?