Älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän ilman lisälaitteita
Keskiviikko 31.8.2016 klo 19.15
Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen eteisvärinän tunnistukseen. Sovellus ei vaadi toimiakseen mitään lisälaitteita.
- Noin 70 prosenttia eteisvärinästä aiheutuvista aivoinfarkeista voitaisiin välttää ehkäisevällä lääkityksellä.
- Eteisvärinäkohtauksia on kuitenkin usein vaikea tunnistaa, jolloin lääkitys jää aloittamatta.
- Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen, joka auttaa tunnistamaan eteisvärinän yli 95 prosentin varmuudella.
Uusi sydämen eteisvärinän tunnistava älypuhelinsovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. (MOSTPHOTOS)
Eteisvärinä on salakavala sairaus, josta kärsii noin kaksi prosenttia maailman väestöstä. Eteisvärinä aiheuttaa jopa seitsemän miljoonaa aivoinfarktia vuodessa.
- Pelkästään Euroopan unionin alueella rytmihäiriö aiheuttaa noin 17 miljardin euron vuosittaisen kustannuksen, tutkimusryhmän julkaiseman artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Tero Koivisto Turun yliopiston Technology Research Centeristä (TRC) kertoo.
- Noin 70 prosenttia eteisvärinästä aiheutuvista aivoinfarkteista voitaisiin välttää ehkäisevällä lääkityksellä. Haasteena on, että eteisvärinäkohtaukset ovat usein satunnaisia ja vähäoireisia tai jopa oireettomia, minkä vuoksi niitä on vaikea havaita ja aivoinfarkteja ehkäisevä hoito jää aloittamatta, kertoo tutkimusryhmän jäsen, Turun yliopiston kardiologian professori, Tyksin Sydänkeskuksen toimialuejohtaja Juhani Airaksinen.
Saatavilla on EKG-laitteita, joita potilaat voivat käyttää kotioloissa pitkäaikaisseurantaan, mutta niissä on omat rajoitteensa, eivätkä nykyiset menetelmät eteisvärinän tunnistamiseen sovellu edes korkeamman riskin ikäryhmien kuten yli 65-vuotiaiden laajamittaiseen seulontaan.
Tulokset lupaavia
Tutkimuksessa testattiin, miten hyvin eteisvärinä pystytään tunnistamaan pelkän älypuhelinsovelluksen avulla. Tutkimukseen osallistui 16 eteisvärinäpotilasta Tyksin Sydänkeskuksesta sekä 20 terveen ihmisen kontrolliryhmä. Kehitetyn sovelluksen suorituskykyä arvioitiin molemmilta ryhmiltä kerätyn mittausaineiston avulla.
Mittaukset suoritettiin asettamalla puhelin potilaan rinnan päälle ja tallentamalla sekä kiihtyvyysanturin että gyroskoopin tuottama data. Potilaita pyydettiin makaamaan mahallaan tai selällään ja olemaan mahdollisimman liikkumatta mittauksen aikana.
- Jokaisessa älypuhelimessa on kiihtyvyysanturi ja melkein kaikissa malleissa on myös gyroskooppi. Mittausdata esikäsitellään signaalinkäsittelyn menetelmin ja sille tehdään erilaisia analyysejä. Niiden avulla kehittämämme koneoppimisalgoritmi päättelee, onko potilaalla eteisvärinä vai ei, Koivisto kertoo.
Kehittämänsä teknologian avulla tutkijat onnistuivat tunnistamaan eteisvärinän yli 95 prosentin varmuudella.
Onnistuu kotioloissa
Mittaukseen ei tarvita mitään lisälaitteita, ihmisten tarvitsee vain ladata sovellus, jossa on kehittämämme algoritmi. Sovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana.
Sydämensä tilan tarkistaakseen henkilön tulee käydä makuulle, asettaa puhelin rinnan päälle ja käynnistää mittaus. Sovellus tekee analyysin ja antaa välittömästi yksinkertaisen kyllä/ei -vastauksen siihen, onko henkilöllä eteisvärinä vai ei.
- Tämä on erittäin kustannustehokas ja helposti saatavilla oleva tapa tunnistaa eteisvärinää, Koivisto sanoo.
- Lopullinen diagnoosin varmistus tehdään perinteisellä EKG-rekisteröinnillä. Menetelmä soveltuu suurten populaatioiden seulontaan, koska maailmassa on jo yli 2 miljardia älypuhelimen käyttäjää. Tulevaisuudessa sovelluksen yhteyteen voidaan liittää turvallinen pilvipalvelu, joka tallentaa ja analysoi suurempia datamääriä.
