Suomalainen keksintö voi mullistaa syöpähoidon - syöpäsolut nujerretaan viruksella

Torstai 18.8.2016 klo 19.48

Sairaaloiden hoitovalikoimaan lääke voisi kuulua aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Ajan lisäksi lääkkeen kehittämiseen tarvitaan rutkasti rahaa.

• Lääkkeen avulla keho oppii tunnistamaan syöpäsolut ja tuhomaan ne.
• Tutkimus- ja kehittämistyö on vielä kesken.
• Lääkkeellä pystyttäisiin iskemään kaikkiin kiinteisiin syöpäkasvaimiin.

Lääkkeen kehittäminen markkinoille on pitkällistä puuhaa. Targovax käynnistää tänä vuonna useita tutkimuksia, joilla syöpälääkkeen tehosta saadaan uutta tietoa. Kuvituskuva. (TARGOVAX)

LUE MYÖS

Professori: Syöpäkeskus on välttämätön

Nykyisin menetelmin kaikkia syöpäkasvaimia ei voida leikata tai hoitaa. Viheliäät etäpesäkkeet saattavat olla kirurgin veitsen ulottumattomissa, eikä ihmiskehoa voida loputtomiin kyllästää solunsalpaajin tai sädetyksin. Jos suomalaistutkijoiden kehittämä lääke lyö läpi markkinoilla, saattaa syövänhoito tulevaisuudessa mullistua merkittävällä tavalla.
Kyse on sairaalahoidossa syöpäkasvaimeen laitettavasta pistoksesta, jonka avulla keho oppii tunnistamaan syöpäsolut ja tuhoamaan ne. Lääkkeen pitäisi tepsiä riippumatta kasvaimen koosta tai sijainnista kehossa.
- Lääkkeellä pystyttäisiin periaatteessa iskemään kaikkiin kiinteisiin syöpäkasvaimiin, kertoo tekniikan tohtori Antti Vuolanto.
Syöpälääkkeen kehitys juontaa juurensa vuoteen 2009, jolloin Helsingin yliopistossa professori Akseli Hemmingin johdolla toiminut tutkijaryhmä teki useiden vuosien tutkimuksen jälkeen mielenkiintoisen löydöksen: muunnetun flunssaviruksen avulla pystyttiin nujertamaan syöpäsoluja. Ihmiskeho näytti myös kehittävän immuunivasteen uusia syöpäsoluja vastaan.
Samana vuonna Vuolanto ja Hemminki perustivat fyysikko Pekka Simulan, hoivapalvelujohtaja Mark Rothin ja oikeustieteilijä Mikko Salon kanssa virushoitojen kehittämiseen erikoistuneen yhtiön Oncos Therapeuticsin. Joukko lähti haalimaan pääomaa lääkkeen kehittämistä varten.
Muutaman vuoden kuluttua yrityksellä oli käsissään lupaavia tuloksia helsinkiläisessä Docraters-syöpäsairaalassa tehdyistä tutkimuksista. Yhtiön kehittämää lääkettä annettiin 12:lle syöpäpotilaalle, joiden ei enää oletettu parantuvan. Vuolannon mukaan yksi tutkimuksessa mukana olleista potilaista on edelleen elossa.
Kuluvan vuoden heinäkuussa Oncos Therapeutics fuusioitui norjalaisen immunoterapiaan erikoistuneen Targovax ASA -yhtiön kanssa ja listautui Oslon pörssiin.
Nyt Oncos tunnetaan nimellä Targovax. Vuolanto on yhtiön Suomen-toimintojen johtaja.

Hidas tie

Lääkkeen kehittäminen markkinoille voi Vuolannon viedä helposti kymmenenkin vuotta. Ensin lääkeainetta tutkitaan esimerkiksi solumalleilla ja eläinkokeilla. Toisessa vaiheessa kliinisen tutkimuksen keinoin selvitetään tuotteen turvallisuutta ja haittavaikutuksia. Targovaxin syöpälääkkeen kehittäminen on nyt tässä vaiheessa.
Seuraavaksi yhtiön on tarkoitus käynnistää uusia tutkimuksia eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jotta lääkkeen toiminnasta saadaan lisää tietoa. Melanooman ja munasarjasyövän hoitoa tutkitaan Yhdysvalloissa, eturauhassyövän kukistamista Englannissa ja Tšekissä. Noin puolentoista vuoden sisään yrityksen pitäisi selvittää, miten lääke hyödyttäisi potilasta parhaiten. Espanjassa kesäkuussa käynnistyneessä mesoteliooma-tutkimuksessa lääkettä testataan yhdessä kemoterapian kanssa.
Suomi ei Vuolannon mukaan ole paras vaihtoehto tutkimusmaaksi rajallisen potilasmääränsä vuoksi. Tutkimuksiin otetaan mukaan tietynlaisessa tilanteessa olevat potilaat. Vaatimukset liittyvät muun muassa potilaan kuntoon, taudin etenemiseen ja aikaisemmin saatuihin syöpähoitoihin.
- Vaatimukset rajoittavat tutkimuksiimme soveltuvien potilaiden määrää. Suomessa voisimme joutua odottamaan sopivien tutkimushenkilöiden löytymistä. Siksi tutkimuskeskukset sijoittuvat paikkoihin, joissa potilaita on enemmän, Vuolanto kertoo.

Hyöty osoitetaan

Lääkkeen viimeisessä kehittämisvaiheessa tutkijoiden pitää tilastollisesti todistaa lääkkeen hyödyt. Verrokkitutkimuksessa osa potilaista saa lääkeainetta, osa ei.
- Suurin peikko on siinä, että lääkeaineemme ei jostain syystä koeasetelmassamme toimisi sillä tavoin kuin tällä hetkellä uskomme.
Viimeisessä vaiheessa tarvitaan ajan lisäksi rutkasti rahaa. Taustalle vaaditaan suuri organisaatio työskentelemään pitkäksi ajaksi.
- Tutkimuksissa pitää hoitaa vähintään 1 000-2 000 potilasta. Lääkettä kehittävä firma maksaa jokaisen potilaan hoidon alusta loppuun. Hoitojaksot voivat maksaa 50 000 euroa per potilas. Olisi suorastaan epätavallista, jos joku pystyisi kehittämään tällaisen lääkkeen alle sadan miljoonan euron, Vuolanto toteaa.
Hänen mukaansa rahat lääkkeen seuraavaa kehitysvaihetta eli kliinisiä tutkimuksia varten löytyvät, mutta varat tutkimuksen loppuunsaattamiseksi uupuvat toistaiseksi.
- Noin puolentoista vuoden kuluttua meidän pitäisi jo itse tietää toimiiko lääkkeemme niin, että joku uskaltaa antaa rahat viimeiseen vaiheeseen, Vuolanto toteaa.
Vuoden 2010 jälkeen yritys on saanut lääkkeen kehittämistä varten 60 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ei Vuolannon mukaan voi odottaa vielä viiteen vuoteen.

Katse Norjaan

Vuolannon mielestä biolääkkeisiin sijoittaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä.
- Meillä ei ole vielä sellaista historiaa, joka toisi sijoittajille uskon siitä, että tälläkin alalla voi pärjätä taloudellisesti. Siksi Suomessa ei juurikaan ole sellaisia rahastoja tai bisnesenkeleitä, jotka lähtisivät tähän mukaan. Siksi mekin käänsimme katseemme naapurimaahan Norjaan, Vuolanto toteaa.
Turhautuminen oli iskeä ensimmäisen kliinisen tutkimuksen ollessa käynnissä vuonna 2013, kun tutkimusryhmä haali rahaa seuraavaa siirtoa varten. Oncos Therapeuticsin brändillä ei herunut rahoitusta eurooppalaisilta eikä yhdysvaltalaisilta sijoittajilta.
- Samaan aikaan näimme yhdysvaltalaisia firmoja, joilla oli tieteellisesti ja kaupallisesti paljon meitä vähemmän annettavaa. Katsoimme vierestä, kun he keräsivät kymmeniä miljoonia dollareita sijoittajilta, Vuolanto toteaa.
Silloin hän mietti, mikä suomalaisessa osaamisessa oikein on vikana.
- Oliko kyseessä syrjäinen sijainti vai emmekö vain osanneet myydä hankettamme? Kaikki sijoittajat sanoivat, että ottakaa vuoden päästä yhteyttä uudelleen. Oli hyvin vaikeaa parantaa yhtiön toimintaa, kun kukaan ei kertonut, miksei rahoitusta annettu lupaavista näkymistä huolimatta.
Tällä hetkellä Oslon pörssi määrittää Targovaxin arvoksi noin 35 miljoonaa euroa.
- Jos olisimme yhdysvaltalainen firma, arvomme olisi mahdollisesti 250 miljoonaa dollaria, Vuolanto toteaa.

Tieteestä tuotteeksi

Vuolannon mukaan seuraava virstanpylväs syöpälääkkeen saattamisessa markkinoille häämöttää noin viiden vuoden päässä. Jos viimeisetkin, kymmeniä miljoonia maksaneet verrokkitutkimukset osoittavat lääkkeen hyödyn, sille pystytään hakemaan myyntilupaa. Vuolanto muistuttaa, että kaikki lääkkeen kehittämiseen käytetty aika ja raha on turhaa, jos tuote ei saa myyntilupaa.
- Markkinoille tulevan tuotteen pitää aina antaa jokin lisäarvo asiakkaalle. Pitää tietää, miksi uusi menetelmä on parempi kuin edellinen käytössä oleva lääke- tai hoitovaihtoehto.
Tieteellisen läpimurron konkretisoitumista kaupalliseksi tuotteeksi hidastavat rahan ja ajan tarve, mutta Vuolanto näkee yhdeksi syyksi myös kaupallisen ja akateemisen maailman ajattelutapojen törmäyskurssin.
- Tieteessä tahdotaan löytää paljon kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kaupallisella puolella puolestaan pitäisi löytää yksi kapea-alainen kysymys, johon myydään selkeä vastaus. Tiedepuolella syntyy helposti konfliktitilanne, jossa useiden kysymysten seasta ei löydetä parasta kaupallista vaihtoehtoa, Vuolanto sanoo.
Targovaxille löytyy myös kilpailijoita. Vuolannon mukaan maailmalla on muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka myös kehittävät viruslääkkeitä syövän hoitoon.
- Mielestäni syöpähoitojen alalla on reilusti tilaa erilaisille toimijoille. Peli ei ole sellainen, että yksi vie kaiken. Kaupallinen kilpailu on tietenkin osa työtä, mutta pääasiallisena tarkoituksena on parantaa syöpä, Vuolanto toteaa.
Targovaxin syöpälääkkeestä uutisoi keskiviikkona Helsingin Sanomat.

Tekniikan tohtori Antti Vuolanto vastaa Targovax-yhtiön Suomen-toiminnoista. (MOSTPHOTOS)

SANNI MATTILA
sanni.mattila@iltalehti.fi