Lievästi lihava ikääntynyt elää todennäköisesti pitempään kuin laiha ikätoverinsa. Näin kertoo australialaisen tutkimusryhmän tekemä meta-analyysi, jonka perusteella 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille ihanteellisin painoindeksi on lievää lihavuutta merkitsevä 27,5.
Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee lievästi lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi on 25—30. Normaalipainoisia ovat ne, joiden painoindeksi on 18,5–24,9.
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino metreinä merkityn pituuden neliöllä. Australialaisselvityksen mukaan ikäihmisille ihanteellinen painoindeksi on välillä 23—33. WHO puolestaan luokittelee merkittävän lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi on yli 30.
Tutkijat vertailivat vuosina 1990—2013 julkaistuja tutkimuksia, joissa selvitettiin painoindeksin ja kuoleman riskin yhteyttä 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä yli 200 000 ihmisen tiedot.
Selvisi, että riski kuolla kohosi 19 prosenttia niillä, joiden painoindeksi oli välillä 20—20,9 eli lähellä normaalipainon alarajaa. Jos painoindeksi oli välillä 21—22, riski kuolla kohosi 12 prosenttia.
Merkittävästä lihavuudesta kertova painoindeksi välillä 33—33,9 nosti kuoleman riskiä kahdeksan prosenttia.
Tutkijat raportoivat tuloksista julkaisussa American Journal of Clinical Nutrition.
Vanhusten ravitsemukseen liittyvää tietoutta jakavan Gery ry:n projektijohtaja, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen pitää tuloksia uskottavina.
Suomisen mukaan jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ikääntyneiden kohdalla on tärkeämpää kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin kuin painonhallintaan.
Suomisen mielestä matalan painoindeksin yhteys kohonneeseen kuolinriskiin liittyy ikäihmisten tahattomaan laihtumiseen, jonka taustalla on useimmiten sairauksia, kuten muistisairaus, masennus tai esimerkiksi lonkkamurtuma.
"Sairauden aikana ravinnonsaanti on usein heikkoa", sanoo Suominen.
Vastaavasti korkeamman painoindeksin yhteys pidempään elinikään selittyy lihaksilla, joiden kunto on ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta keskeinen tekijä.
Ikäihmisten kohdalla painoa pitäisikin Suomisen mielestä seurata siksi, ettei se pääsisi liiaksi laskemaan, ei niinkään kilojen karttumisen pelossa. Toisaalta Suominen muistuttaa, ettei lihavuus ole tae hyvästä ravitsemuksesta.
Tyypillinen ikäihmisten ravitsemukseen liittyvä ongelma on liian vähäinen proteiininsaanti. Ikääntyneiden pitäisi saada proteiinia päivittäin 1,2 grammaa painokiloa kohti.
Esimerkiksi 70 kiloa painavan vanhuksen proteiinintarve täyttyisi päivän aikana näistä syömisistä: kuusi ruokalusikallista kypsää lihaa, kuusi ruokalusikallista raejuustoa, neljä viipaletta täyslihaleikkelettä, neljä ruokalusikallista pähkinöitä, yksi kananmuna ja kaksi desiä jugurttia sekä kaksi lasillista maitoa tai piimää.
Lisätietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta www.gery.fi/julkaisuja
Jaa artikkeli:
Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee lievästi lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi on 25—30. Normaalipainoisia ovat ne, joiden painoindeksi on 18,5–24,9.
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino metreinä merkityn pituuden neliöllä. Australialaisselvityksen mukaan ikäihmisille ihanteellinen painoindeksi on välillä 23—33. WHO puolestaan luokittelee merkittävän lihaviksi ihmiset, joiden painoindeksi on yli 30.
Tutkijat vertailivat vuosina 1990—2013 julkaistuja tutkimuksia, joissa selvitettiin painoindeksin ja kuoleman riskin yhteyttä 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Tutkimuksissa oli mukana yhteensä yli 200 000 ihmisen tiedot.
Selvisi, että riski kuolla kohosi 19 prosenttia niillä, joiden painoindeksi oli välillä 20—20,9 eli lähellä normaalipainon alarajaa. Jos painoindeksi oli välillä 21—22, riski kuolla kohosi 12 prosenttia.
Merkittävästä lihavuudesta kertova painoindeksi välillä 33—33,9 nosti kuoleman riskiä kahdeksan prosenttia.
Tutkijat raportoivat tuloksista julkaisussa American Journal of Clinical Nutrition.
Vanhusten ravitsemukseen liittyvää tietoutta jakavan Gery ry:n projektijohtaja, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen pitää tuloksia uskottavina.
Suomisen mukaan jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ikääntyneiden kohdalla on tärkeämpää kiinnittää huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin kuin painonhallintaan.
Suomisen mielestä matalan painoindeksin yhteys kohonneeseen kuolinriskiin liittyy ikäihmisten tahattomaan laihtumiseen, jonka taustalla on useimmiten sairauksia, kuten muistisairaus, masennus tai esimerkiksi lonkkamurtuma.
"Sairauden aikana ravinnonsaanti on usein heikkoa", sanoo Suominen.
Vastaavasti korkeamman painoindeksin yhteys pidempään elinikään selittyy lihaksilla, joiden kunto on ikääntyneiden toimintakyvyn kannalta keskeinen tekijä.
Ikäihmisten kohdalla painoa pitäisikin Suomisen mielestä seurata siksi, ettei se pääsisi liiaksi laskemaan, ei niinkään kilojen karttumisen pelossa. Toisaalta Suominen muistuttaa, ettei lihavuus ole tae hyvästä ravitsemuksesta.
Tyypillinen ikäihmisten ravitsemukseen liittyvä ongelma on liian vähäinen proteiininsaanti. Ikääntyneiden pitäisi saada proteiinia päivittäin 1,2 grammaa painokiloa kohti.
Esimerkiksi 70 kiloa painavan vanhuksen proteiinintarve täyttyisi päivän aikana näistä syömisistä: kuusi ruokalusikallista kypsää lihaa, kuusi ruokalusikallista raejuustoa, neljä viipaletta täyslihaleikkelettä, neljä ruokalusikallista pähkinöitä, yksi kananmuna ja kaksi desiä jugurttia sekä kaksi lasillista maitoa tai piimää.
Lisätietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta www.gery.fi/julkaisuja
Jaa artikkeli:
