Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Herkuttelu ja nautintokin tekee aivoille hyvää, mutta hyvät ja terveelliset arjen valinnat pitävät aivot vireinä.
Kaikki sydäntä sykkimään laittava liikkuminen on kannattavaa, on se sitten imurointia, juoksulenkki, haravointia, kuntosalikäynti, jalkapalloa tai marjastusta. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan sydäntä ja hengityselimistöä kuormittavaa liikuntaa tulisi harrastaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2,5 tuntia reippaasti tai tunti 15 minuuttia erittäin reippaasti. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa.
Aivot rakastavat kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua, lukemista, rutiineista poikkeamista ja kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita toimintoja, jotka samalla piristävät mieltä.
Unen tarve on yksilöllistä, mutta siitä ei kannata nipistää. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Jatkuva unenpuute taas voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
Jotta aivosi toimisivat työssä hyvin, varmista työsi rajat, vähennä tietotulvaa, luo toimivat työstrategiat, anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle, hallitse keskeytyksiä, anna työrauha myös muille, käytä muistin apuvälineitä, älä lisää kuormitustasi, luo avoimuuden kulttuuria, ylläpidä positiivista ilmapiiriä, yhdistä liikunta ja työ.
Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä muun muassa auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.
Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille. Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholinkäyttö sekä toistuva humala-krapula-tyyppinen juominen on kaikkein haitallisinta, mutta jo pienikin annos voi heikentää muistijäljen syntymistä ja unen latua. Toisaalta alkoholin kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät todennäköisesti sen verisuonivaikutuksiin sekä aktiiviseen, sosiaaliseen elämään.
Lähde: Muistiliitto
