https://www.facebook.com/140298379470469/photos/a.141892285977745.31387.140298379470469/558925944274375/?type=3&theater

Joulukukkien hoito

• 04.12.2015 •  3  3 • kasvien hoito, joulu, sisäkasvit

Amaryllis, joulutähti ja hyasintti tarvitsevat hoitoa kukoistaakseen. Osa joulukukkalajeista säilyy huonekasveina joulun jälkeen.

• 

Hoito-ohjeita useimmille lajeille

• Kastele säännöllisesti. Säännöllinen kastelu sopii useimmille lajeille. Sipulikasvit tulevat toimeen vähällä vedellä. Liika kasteluvesi on hyvä valuttaa pois, jos istutuskorin pohja on suojattu muovilla tai astian pohjassa ei ole reikää.
• Lehtien suihkuttelu pitää kasvit virkeinä. Varsinkin havukasvit, pikkukatajat ja -sypressit piristyvät suihkuttelusta.
• Suojaa kasvit pakkaselta. Etenkin joulutähdet ovat arkoja kylmälle, joten ne kannattaa kuljettaa kotiin paketissa.
• Siirrä yöksi viileään. Havukasveja sisältävät asetelmat, atsaleat, syklaamit, hyasintit, tasetit, tulppaanit, mehikasvit, jouluamaryllikset sekä jouluruusut ja -kaktukset kestävät näin pidempään.
• Tarjoa valoa, älä lämpöä. Useimmat joulukukat viihtyvät parhaiten valoisalla paikalla, mutta eivät lämpöpatterin vieressä. Asetelmaa ei kannata asettaa hedelmäkorin vierelle, sillä omenat ja muutkin hedelmät erittävät kasvien kuihtumista nopeuttavaa etyleeniä.
• Hoida asetelmaa vaativimman kasvin mukaan. Joulun kukkakoriin tai -ruukkuun istutetaan usein monia eri lajeja. Veden tarve arvioidaan kokeilemalla mullan pintaa.

Joulukukkien hoito-ohjeet

Joulutähti

Joulutähti tarvitsee runsaasti valoa ja tasaista kastelua. Kylmässä ja vetoisessa paikassa joulutähti varistaa helposti lehtensä. Joulutähti menestyy viherkasvina kukinnan jälkeen, vaikka ei kukkisi uudelleen.

Havukasvit

Pienet havukasvit tarvitsevat tasaista kastelua, mutta mullan pinta saa kuivahtaa kastelujen välillä. Pikkukatajat ja sypressit viihtyvät parhaiten valoisalla ja viileällä paikalla. Suihkuttele kasveja säännöllisesti. Havukasvit säilyvät usein kevääseen ja joskus kesäänkin saakka. Jouluasetelmien havulajikkeet eivät kuitenkaan yleensä ole Suomessa talvenkestäviä avomaalla.

Atsalea

Ruukkuatsalea tarvitsee runsaasti valoa ja vettä, mutta se ei kuitenkaan viihdy suorassa paahteessa. Jos multa pääsee kuivahtamaan, atsalea varistaa lehtensä ja sen kukinnot lakastuvat. Kastele kerralla runsaasti ja upota istutusruukku tarvittaessa veteen. Atsalea menestyy myös huonekasvina, mutta on vaativa hoidon suhteen.

Amaryllis

Ritarinkukka eli jouluamaryllis viihtyy valoisalla paikalla. Kastele säästeliäästi. Kastele vain multa, ei sipulia. Sipulin voi säilyttää seuraavaa joulua varten. Aloita tällöin säännöllinen lannoitus kukinnan jälkeen. Kun lehdet alkavat kuihtua syksyllä, kastelu ja lannoitus lopetetaan. Siirrä sipuli lepokaudeksi viileään ja pimeään varastoon.

Jouluruusu

Jouluruusu viihtyy parhaiten valoisassa ja viileässä. Se pitää tasaisesta ja säännöllisestä kastelusta. Kastelu onnistuu parhaiten, kun vesi annostellaan aluslautasen kautta. Jouluruusu on monivuotinen laji, jonka voi siirtää keväällä kasvamaan avomaalle.

Joulukaktus

Joulukaktus viihtyy valoisalla paikalla. Kastele kukinnan aikaan runsaasti, mutta anna mullan pinnan kuivahtaa kastelujen välillä. Helppohoitoinen joulukaktus menestyy myös huonekasvina. Kukinta on varminta, jos kaktus siirretään syksyllä valoisaan ja viileään paikkaan.

Tulilatva

Tulilatva menestyy valoisalla ja puolivarjoisalla paikalla. Se on helppohoitoinen kausikasvi, jonka kukinta-aika on pitkä. Kastele tulilatvaa niukasti ja anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä. Tulilatva menestyy hyvin myös viherkasvina, mutta se kukkii harvoin uudestaan kotioloissa.

Syklaami

Joulusyklaami pidetään tasaisen kosteana, ja sitä voi myös suihkuttaa harvakseltaan. Vesi kannattaa kaataa aluslautaselle, jonka kautta kasvin annetaan imeä vettä esimerkiksi tunnin ajan. Ylimääräinen vesi kaadetaan pois, sillä liiallinen kastelu aiheuttaa lehtien kellastumista ja kukinnan lakkaamista. Liialla lämmöllä on samanlaiset vaikutukset. Kesällä kasvin voi viedä ulos varjoiseen paikkaan.

Sipulikasvit

Matalat sipulikasvit, tasetit, hyasintit ja tulppaanit tulevat toimeen vähällä vedellä. Niukka kastelu sopii myös useimmille mehikasveille. Hyasintit ja muut sipulikasvit avaavat nuppunsa huoneenlämmössä muutamassa päivässä. Nämä joulukukat kannattaa ostaa, kun ne ovat nupuillaan.

Joulukaktus, tulilatva ja ardisia ovat myrkyttömiä kasveja, joten ne sopivat hyvin lapsi- ja lemmikkiperheisiin.

Teksti: Stina Pyrrö, täydentänyt Annette Saksman. Artikkeli on päivitetty 4.12.2015.
Kuva: 123RF

Erikoiset paikat maailmassa

15 maailman kenties erikoisinta paikkaa

Keskiviikko 16.12.2015 klo 18.00

 

  

Luonto on muovannut nämä paikat varsin ihmeellisiksi - ja ihastuttaviksi.

Condé Nast Traveler on poiminut erikoisia luonnon ihmeitä eri puolilta maailmaa. Ihastuttava lista osoittaa, että todellisuus on usein tarua ihmeellisempää.

1. Socotra, Jemen

Erikoiset puut ovat Socotran saaren ominaispiirre. Muodoiltaan ne ovat kuin suoraan tieteiselokuvista.

2. Grand Prismatic, Yhdysvallat

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Yellowstonen kansallispuistossa Wyomingissa voi ihmetellä tätä hehkuvan väristä kuumaa lähdettä.

3. Zhangye Danxia, Kiina

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Nämä raidalliset ja värikkäät vuoret ovat muodustuneet 20 miljoonan vuoden aikana, mistä johtuu niiden kerroksellinen rakenne. Väri johtuu punaisesta hiekkakivestä ja mineraalikerrostumista.

4. Hitsujiyaman puisto, Japani

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Japanin kirsikankukat ovat maailmankuuluja, mutta maasta löytyy muitakin ihastutavia kasveja. Tätä puistoa peittävä sammal puhkeaa keväisin kukkaan, ja maa peittyy vaalenpunaista ja -violettien kukkien matolla.

5. Valle de Cocora, Kolumbia

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Maailman korkeimmat palmut kasvavat tässä kolumbialaisessa laaksossa. Pitkät ja hoikat, harvakseltaan kasvavat puut ovat uskomaton näky sumuisia vuoria vasten.

6. Mendenhallin jääluolat, Yhdysvallat

Alaskan Juneaussa sijaitsee Mendenhallin jäätikkö, jonka jäänalaisiin luoliin ei ole helppo päästä. Ensin on melottava jäätikölle kajakilla, ja sen jälkeen harrastettava vaarallista jääkiipeilyä. Vaiva kuitenkin kannattaa, sillä hohtavan sinisen jääkaton alla samoilu on taatusti palkitsevaa.

7. Koekohe, Uusi-Seelanti

(MOSTPHOTOS)

Maorien legendan mukaan nämä erikoiset lohkareet ovat jäänteitä muinaisesta haaksirikosta. Tutkijoiden mukaan ne ovat muodostuneet aikojen myötä rantahiekasta ja kivistä. Niitä voi ihmetellä Otagon rannikkolla Uuden-Seelannin Eteläsaarella.

8. Slope Point, Uusi-Seelanti

Samaiselta saarelta löytyy myös tämä tuulenpieksämä metsä. Etelämantereen suunnasta puhaltava tuuli on vääntänyt sen pysyvästi tällaiseen muotoon.

9. Namibin aavikko, Namibia

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Haluaisitko matkata Marsiin? Haaveen toteuttaminen voi olla vaikeaa, mutta tämä autiomaa lienee sen lähin vastine maan päällä.

10. Bryce Canyon, Yhdysvallat

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Tämän kanjonin punaoranssit kivihiipat ihastuttavat ja ihmetyttävät niin valokuvauksen harrastajia kuin retkeilijöitäkin.

11. Okavangon suisto, Botswana

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Okavango-joen vehreä suistoalue vilisee elämää. Siellä elää muun muassa seeproja, gepardeja, puhveleita ja sarvikuonoja.

12. Vaadhoo-saaret, Malediivit

Tästä näystä kohistaan internetissä, hyvästä syystä. Näillä vesillä elää luonnostaan hehkuvaa planktonia, jonka sininen hohde saa meren näyttämään siltä kuin siinä uisi tähtiä.

13. Painted Cliffs, Australia

Tasmanian Maria Island on unelmapaikka geologian ystäville. Esimerkiksi nämä hiekkakivestä muodostuvat kalliot ihastuttavat väreillään ja muodoillaan.

14. Pink Sands Beach, Bahama-saaret

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Bahamalla sijaitsevan Harbour Islandin rantojen sannat ovat hurmaavan vaaleanpunaisia. Väri tulee läheisillä riutoilla elävistä koralleista.

15. Mono Lake, Yhdysvallat

(ZUMAWIRE/MVPHOTOS)

Mono Lake on Kalifornian suurin luonnollinen järvi. Se tunnetaan muun muassa poikkeuksellisen korkeasta suolapitoisuudestaan sekä erikoisen näköisistä kalkkikivimuodostelmistaan.

MARIANNE ZITTING

Upea yö taivaalla

Upea yö taivaalla! Tähdenlentoja ja revontulia samassa kuvassa

Tiistai 15.12.2015 klo 02.34

 

  

Maanantai-iltana ja yöllä on eteläisessä Suomessa sekä Oulun korkeudella niin selkeää, että taivaalla on nähty upeita revontulia ja tähdenlentoja.

Petolahdella Maalahdessa samaan kuvaan taltioitui sekä tähdenlento että revontulien leisku. (LUKIJAN KUVA)

Degerbyssä Inkoossa taivas värittyi vihreän sävyillä. (LUKIJAN KUVA)

Kotkassakin saatiin ihailla kirkasta taivasta ja sen näyttämiä revontulia, jotka näkyivät parhaiten kameran läpi. (SASU MÄKINEN)

Tuntemattomaksi jääneessä paikassa taivaalla tanssivat revontulet. Revontulet näkyvät, kun aurinkotuulen varatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehään. Tähdenlento eli meteori syntyy, kun meteoroidi "palaa" ilmakehässä. (LUKIJAN KUVA)

JENNI HARMANEN
jenni.harmanen@ilmedia.fi

Joulutähti

Tästä tunnistat kestävän joulutähden

Maanantai 14.12.2015 klo 17.39

 

  

Puutarhuri Mikael Lindholm kertoo, mitä eroa on joulutähdellä ja joulutähdellä.

Katse keskustaan!

Joulutähti eli tähtilatva on kotoisin Meksikosta. Vaikka se on nyt suosituin joulukasvi, se tuli suomalaiseen jouluun vasta 70-luvulla.

Joulutähden latvassa on yleensä 10 - 20 syvän punaista ylälehteä. Se, mikä näyttää kukalta, ei ole siis kukka lainkaan, vaan siinä on punaisten lehtien suma. Kasvilla punainen väri on tärkeä, koska niillä se houkuttelee pölyttäviä hyönteisiä varsinaiseen kukkaansa.

Itse joulutähden kukka on keltainen rykelmä punaisten lehtien keskellä.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Puutarhuri Mikael Lindholm Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta kertoo, että terveen keltaisesta keskustasta näkee, millaisesta ja kuinka laadukkaasta joulutähdestä on kysymys. Virkeän keltainen keskusta on merkki hyväkuntoisesta joulutähdestä, ruskea keskusta juoruaa, että kasvin parhaat päivät on jo nähty.

Vaikka joulutähti on hyvin suosittu, se ei ole kovin helppo kasvi kasvattaa. Kotioloissa joulutähti alkaa helposti voida huonosti, jos se saa vetoa tai jos se saa liikaa vettä.

Joulutähden valkoinen maitiaisneste on myrkyllistä ja se voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja.

Perunat ovatkin terveellisiä

Perunat ovatkin mainettaan terveellisempiä

Sunnuntai 13.12.2015 klo 14.16

Tuore kiinalaistutkimus on paljastanut uutta tietoa perunan terveyshyödyistä.

Keitetyt perunat ovat terveellistä ruokaa. (MOSTPHOTOS)

Peruna on viime aikoina ollut varsin huonossa maineessa. Expressenin haastatteleman ruotsalaisasiantuntijan mukaan perunan parjaaminen on kuitenkin idioottimaista. Mukuloiden popsimisella on paljon terveyshyötyjä.
Kiinalaisessa Zhejiangin yliopistossa hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan peruna voi auttaa ehkäisemään vatsasyöpää. European Journal of Cancer -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan perunasta on hyötyä muun muassa sen korkean C-vitamiinipitoisuuden vuoksi.
Hiilihydraatteja karttelevien ruokavaliotrendien myötä perunan maine on viime vuosina kärsinyt. Norjalaisen ravitsemusfysiologin, professori Wenche Frølichin mukaan peruna ei moista ansaitsisi.
- Peruna on fantastinen raaka-aine, jossa on paljon ravinteita, sanoo Stavangerin yliopistossa opettava Frølich.
Ruotsalainen luennoitsija ja ravitsemusasiantuntija Jill Holmström on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että 80 prosenttia perunasta on vettä. Siksi hiilihydraattien pitoisuus on hyvin pieni, varsinkin perunan ravinnepitoisuuteen verrattuna. Perunassa on C-vitamiinin lisäksi myös tärkeää kaliumia ja muita antioksidantteja sekä kuituja.
  Perunoita pitäisi syödä giganttisia määriä, ennen kuin hiilihydraattien määrä nousee kriittiseksi, sanoo Holmström.
Hänen mielestään peruna ansaitsee maineenpalautuksen.
- On idioottimaista, että perunasta on tunnut niin parjattu. Se on valtavan hyvä raaka-aine, hän sanoo.
Holmström kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota perunan valmistustapaan. Sellaisenaan keitetyt ovat terveellisiä, mutta esimerkiksi perunasalaatti tai uunissa haudutettu perunagratiini ovat jo huonompia vaihtoehtoja.
Jotkut ovat vaihtaneet perunan eksoottisempaan bataattiin, jota pidetään myös perunaa terveellisempänä. Holmströmin mielestä sekin on hyvä vaihtoehto, mutta hän ei pidä kasvisten terveellisyyseroja merkittävinä. Itse asiassa bataatin hiilihydraattipitoisuus on hieman korkeampi kuin tavallisen perunan.
Lähde: Expressen

MARIANNE ZITTING

Kuoleman riskit

Kuusi asiaa, jotka määräävät elämän pituuden

Perjantai 11.12.2015 klo 18.33

 

  

Aussitutkijat kehittelivät uuden, elintapoihin perustuvan tavan määritellä kuolemanriski.

Australialaistutkijat ottivat kuolemanriskiä laskiessaan huomioon myös unen ja istumisen määrän. (MOSTPHOTOS)

Huonot elintavat löytyvät monen ehkäistävissä olevan taudin taustalta.

Australialaiset tutkijat ehdottavat haitallisten, kuolemanriskiä ennustavien elintapojen joukkoon uusia riskitekijöitä, kuten istuminen pitkiä aikoja.

Tutkijat väittävät, että yhdistämällä kuusi riskitekijää yhdeksi indeksiksi he saavat kliinisesti merkittävää tietoa henkilön terveydestä ja siitä, mitkä tekijät ovat erityisiä huolenaiheita.

Nämä kuusi riskitekijää ovat: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruokavalio, liikkumattomuus sekä istumisen ja unen määrä.

PLOS Medicine -lehdessä julkaistua tutkimusta varten tutkijat analysoivat yli 230 000 yli 45-vuotiaan australialaisen tiedot kuuden vuoden ajalta.

Osallistujat pisteytettiin kuuden riskitekijän mukaan. Tutkimuksen mukaan korkeammat yhteispistemäärät saaneilla oli korkeampi kuolemanriski.

Tutkijat laskivat kuoleman takia menetettyjä elinvuosia, millä tarkoitetaan vuosia, jotka menetettiin, koska osallistuja kuoli ennen tutkimuksen loppumista.

Tutkijat laskeskelivat, että jos kenelläkään tutkimuksessa mukana olleista miehistä ja naisista ei olisi ollut mitään riskitekijöistä, kolmasosa kuoleman takia menetetyistä elinvuosista olisi ollut vältettävissä.

Kiinnostavaa kyllä, lyhyet yöunet vaikuttivat vähemmän kuolemanriskiin kuin pitkät yöunet. Tutkijat arvelevat syyksi sitä, että pitkiksi venähtävien yöunien taustalta voi löytyä jokin sairaus, uupumus tai masennus.

Istumisella oli yksinään vain vähäinen vaikutus kuolemanriskiin, mutta yhdistettynä liikunnan puutteeseen vaikutus oli voimakkaampi.

- Tämä voi olla merkki siitä, että pitkät istuma-ajat ovat erityisen vahingollisia niille, jotka eivät muutoinkaan liiku paljoa, tutkijat kirjoittavat.

Lähde: Time

PIPSA PARKKINEN

Maailman kauneimmat putoukset

Maailman upeimmat vesiputoukset - voisipa hypätä niihin

Torstai 10.12.2015 klo 20.28

  

Luonnonvoima on uskomaton. Maailman kauneimmat vesiputoukset on nähtävä.

Vaikuttavaa vesiputousta ei unohda koskaan. Maailmalta löytyy monia upeita. Mahtavimmat niistä voivat houkuttaa hurjapäätä hyppäämään mukaan virtauksiin, mutta siihen voimakkaat putoukset ovat aivan liian vaarallisia. Telegraph -lehti listasi maailman parhaita vesiputouksia.

1. Kaieteurin putoukset, Guyana

Upea putous sijaitsee Etelä-Amerikassa. Korkeutta sillä on peräti 226 metriä.

2. Iguassun putoukset, Brasilia ja Argentiina

Iguassun putoukset sijaitsevat Iguaçujoessa Brasilian ja Argentiinan rajalla. Komea putous koostuu ainakin 275 eri putouksesta. Komeimmat niistä ovat yli 80 metriä korkeita.

3. Victorian putoukset, Zimbabwe ja Sambia

Jos pituus ja leveys lasketaan yhteen - Victorian putoukset on maailman isoin vesiputous. Korkeutta putouksilla on 108 metriä ja putouksia riittää 1708 metrin leveydellä.

4. Niagaran putoukset, Yhdysvallat ja Kanada

Niagaran putouksista ovat kuulleet lähes kaikki. Edellisten rinnalla putoukset ovat korkeudeltaan vain vaatimattomat 51 metriä, mutta kauneudestaan ne ovat hyvin kuuluisat.

5. Dettifossin putous, Islanti

Korkeutta putouksella on vain 45 metriä, mutta sitä ylistetään Euroopan voimakkaimmaksi putoukseksi, koska vettä puskee jokeen jopa 212 tonnia sekunnissa.

6. Brownen putoukset, Uusi-Seelanti

Kapea putous laskeutuu tyylikkäästi alas vuonoon. Pituutta putouksella on huikeat 836 metriä.

7. Tugelan putoukset, Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikassa sijaitseva putous on nähtävä. Kaikkineen komeus on mahtavat 948 metriä korkea.

8. Angelin putoukset, Venezuela

Venezuelassa kuohuaa maailman korkein vesiputous. Kaksiosaisen putouksen korkeus on 978 metriä. Putouksen ylemmästä osasta ryöppyää vettä jopa 807 metrin vapaana pudotuksena. Yhdysvaltalainen lentäjäJimmie Angel löysi putoukset 16. marraskuuta 1933 ja ne nimettiin hänen mukaansa.

Lähde:Telegraph

ANNABELLA KIVINIEMI
annabella.kiviniemi@ilmedia.fi
KUVAT: MOSTPHOTOS JA INSTAGRAM

T

Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tär

SYÖPÄ VOIDAAN TODETA

Syöpä

Syövän löytämiseen ei aina tarvita lääkäriä, vaan muutoksen voi huomata usein kuka tahansa.

Hiljattain Yhdysvalloissa Flip or flop-sarjan juontaja Tarek El Moussa kehui tarkkasilmäisen katsojan pelastaneen henkensä. Katsoja nimittäin huomasi Moussan kilpirauhasen kasvaimen ennen kuin juontaja itse havaitsi asian.

Pirkanmaan syöpäyhdistyksen ylilääkärin, syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoriston mukaan kasvaimen erottaminen on todella mahdollista pelkällä katseella.

– Kyllä, jos on sellainen anatominen rakenne ja kyhmy niin kookas, että se erottuu normaalista kaularakenteesta.

Hän muistuttaa, ettei katseella voi kuitenkaan kertoa, onko kasvain syöpä. Sen diagnosoi vasta lääkäri ja tieto varmistuu mikroskooppisessa tutkimuksessa.

Näkyvyys ei tarkoita vielä hengenvaaraa

Kilpirauhassyövän lisäksi katseella erottuvat monet muutkin syövät, jotka voivat pullottaa kasvaimina, näkyä ihomuutoksina tai oireilla muutoin.

 

Kaikkia syöpiä ei voi estää, vaikka kuinka kiltisti elettäisiin.

Vaikka kasvain tai ihomuutos erottuu jo selkeästi, ei se tarkoita, että kyseessä olisi hengenvaara.

– Ei ainakaan ihosyövän kohdalla. Se on kuitenkin pinnallinen syöpä, joka erottuu jo pienenä. Valtaosa niistä paranee leikkauksella. Tavallisin kilpirauhassyöpä on myös hyvin hoidettavissa oleva syöpätyyppi.

Kaikki on kiinni siitä, mikä syöpätyyppi on kyseessä ja onko syöpä ehtinyt levitä ja muodostaa etäpesäkkeitä.

– Esimerkiksi tulehduksellinen rintasyöpä on äkäisempi syöpätyyppi, jota hoidetaan eri periaatteilla kuin tavallista rintasyöpää.

Kaikkia syöpiä ei voi estää elintavoilla

Kaikkea ei silmin näe. Piilossa lymyilevät esimerkiksi eturauhassyöpä ja suolistosyövät. Monet sisäelinten syövät eivät edes oireile aluksi, koska elimet pystyvät toimimaan siitä huolimatta ja vointi voi säilyä hyvänä.

– Luoja on luonut ihmiselle joitakin sisäelimiä kaksin kappalein, kuten keuhkoja tai munuaisia. Syövässä se voi toimia yksilöä vastaan.

Itse itseään ei kannata kuitenkaan tutkituttaa vuosittain piilossa olevien syöpien varalta. Parempi on tehdä terveyden kannalta hyviä ratkaisuja ja ennaltaehkäistä näin syöpien syntyä sekä opetella niiden yleisimmät oireet.

– Kaikilla on tietysti oma kohtalo. Kaikkia syöpiä ei voi estää, vaikka kuinka kiltisti elettäisiin.

Jutun yhteydessä olevalla videolla kerrotaan Tarek El Moussan syövän löytämisestä.

Tuuli Topelius

5 syöpää, jotka voi erottaa silmällä

1. Kaksi eri rintasyöpää

Rinnassa tuntuva kyhmy on rintasyövän yleisin oire, joka voi näkyä kohoumana pinnassa. Se voi erottua paremmin esimerkiksi seistessä, jolloin painovoima vetää rintaa alaspäin. Sen etäpesäkkeet voivat näkyä kainaloiden imusolmukkeiden turvotuksena.

Harvinaisempi syöpätyyppi, tulehduksellinen rintasyöpä, voi näkyä rinnan punoituksena, turvotuksena ja appelsiini-ihona.

2. Imusolmukesyöpä

Turvonneet imusolmukkeet voivat olla merkki imusolmukesyövästä tai syövän etäpesäkkeestä.

Imusolmukkeet voivat turvota myös tulehduksen, kuten angiinan tai influenssan seurauksena, mutta jos turvotus ei laske muutamassa viikossa, kannattaa hakeutua lääkäriin.

– Pullottavat imusolmukkeet voivat näkyä paljain silmin. Niitä voi olla nivusissa, kainaloissa ja kaulalla.

3. Ihosyöpä

Muutokset ihossa ja luomissa voivat paljastaa syövän. Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä voivat näkyä pieninä kyhmynä alueilla, jotka ovat altistuneet auringolle, kuten kasvot tai korvanlehdet.

– Siihen tulee haavauma, joka voi välillä rupeutua, mutta se ei parane.

Melanooma kehittyy luomeen tai voi tulla iholle, mutta näyttää luomelta. Vertaile luomia keskenään ja käy lääkärillä, mikäli huomaat muutoksia koossa, muodossa, värissä, reunoissa, vuotoa tai kutinaa.

– Muutos on hälytysmerkki ja silloin täytyy lähteä lääkärille.

4. Syöpä suussa

Suusyöpä voi näkyä kyhmyinä, nystyröinä tai haavaumina limakalvolla tai kipeänä kovempana pattina kielen reunassa.

5. Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä voi näkyä paljain silmin, jos kaula on hoikka ja kyhmy sijaitsee pinnassa kilpirauhasen yläpuolella.

– Kyhmy voi myös sijaita niin alhaalla, ettei se näy päällepäin. Kilpirauhanen on kaulan alaosassa ja osa on piilossa rintakehän alla. Se ei ole kokonaan kaulalla nähtävillä.



Hyvää itsenäisyyspäivää!

https://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY&feature=share

https://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ

Suomen sodat 1939-45

Suomen väestöstä tuhoutui toisen maailmansodan aikana 2,3 %. Tappiot kaatuneina ja kadonneina olivat talvisodassa 22 830 ja jatkosodassa 66 044 eli yhteensä 88 874 miestä. Eversti Vilho Tervasmäen mukaan Suomen puolustusmenot 1939-1944 muodostivat noin 56 % valtion kokonaismenoista ollen korkeimmillaan 64,8 % vuonna 1944. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 12.3.1940, jonka jälkeen luovutetulta alueelta (noin 40 000 neliökiometriä) evakuoitiin kaikki, arviolta 400 000 henkeä - noin 12 % silloisen Suomen koko väestöstä.

Puolustusmenot olivat vuonna 1995 puolustusministeriön hallinnonalan budjettina laskien 8,170 mrd markkaa, josta materiaaihankinnat veivät 2,630 mrd mk. Menojen osuus bkt:sta oli 1,6 %.

Suurin Suomen alueelle osunut pommi oli 1000 kg painava miinapommi, joka pudotettiin mm. Helsinkiin helmikuussa 1944. Raskaimmat Suomen rintamilla käytössä olleet panssarivaunut olivat 45 tonnin "Josef Stalin", jonka järein ase oli 122 millin kanuuna, ja JSU-152-rynnäkkötykki, jossa oli 152 mm:n kanuunahaupitsi. Vaunujen toimintasäde oli 250 km.

Sotaan johtanut kehitys Talvisota ja Moskovan rauha

Talvisodan ja Jatkosodan välinen aika

Suomalaishyökkäys Neuvostoliittoon

Asemasotavaihe ja neuvostojoukkojen suurhyökkäys

Poliittinen kehitys ja välirauha Sotatoimet saksalaisia vastaan

Sotien seuraukset Ks myös Lapin sota , talvisodan henki