Kelan johtajan esittelemä kuva paljastaa ongelman: Työnteko ei kannata alle 2600 eurolla kuussa
Julkaistu:
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän mielestä Suomen nykyinen sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.
Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä otti kantaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmään Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineen 50-vuotisjuhlaseminaarissa perjantaina. Asiasta on kertonut aiemmin Uusi Suomi.
Ilta-Sanomat
kysyi Hyssälältä, mitä asioita Suomen sosiaaliturvassa pitäisi muuttaa,
että se palkitsisi nykyistä paremmin ahkeruudesta.
– Sosiaaliturvan
byrokraattisuutta on poistettava. Esimerkkinä on se, että saman
perusturvan suunnilleen saa, kun lokeroituu joko sairaaksi, työttömäksi
tai köyhäksi toimeentulotukilaiseksi, hän kertoo.
Turvan pitäisi rohkaista riskinottoon
Hyssälä miettii, miksi turvamuotoja ei voisi yhdistää.
– Asumistukilajeja
on neljä. Opiskelijoille, varusmiehille, eläkeläisille ja näiden
lisäksi yleinen asumistuki. On löydettävä yhdistämismalli. Hallintokulut
ovat liian kalliit monen mallin ylläpitoon, hän painottaa.
Sosiaaliturva taas on Hyssälän mukaan liian heiveröinen tukemaan muutosta, jota yhteiskunta nyt työmarkkinoilla tarvitsee.
– Yrittäjyyden,
sirpaletyön, työttömyyden ja vaikkapa omaishoitajuuden vaihtelevuus on
elämässä yleistä. Turvan pitäisi rohkaista jonkinlaiseen riskinottoon
työpaikan säilyttämisen vuoksi tai sesonkiluonteiseen yrittäjyyteen.
Kannustimia puuttuu
Hän korostaa, että sosiaaliturvasta puuttuu kannustimia.
– Tuet
ovat syntyneet eri aikoina ihan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin, jossa
nyt elämme. Monen tuen yhdistelmä johtaa usein siihen, että palkan
pitäisi olla korkeahko, että töihin kannattaa lähteä eli että käteen
jäisi enemmän kuin jouten ollessa.
Hyssälän mukaan usein juuri asumistuki muodostaa loukun. Hyssälä
esitteli tilaisuudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen eli
VATT:n vanhemman tutkijan Heikki Viitamäen laatimaa muistiota,
jossa käydään läpi kannustinloukkuja. Muistiossa todetaan, että
joissakin tapauksissa ansiotöihin ei taloudellisista syistä kannata
hakeutua, ellei kuukausipalkka ylitä 2 600 euroa.
– Sen menettämisen pelossa ei kannata työtä ottaa vastaan. Tästä kertoo VATT-esimerkki. Se on aika tavallinen tilanne.
Hyssälä muistuttaa, että Sata-komitea eli Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut komitea pyrki puuttumaan tähän.
– Koska
olisi tarvittu rahaakin, jotta menettäjiä ei olisi tullut kovin paljoa,
niin vuoden 2008 finanssikriisi torppasi suunnitelmat. Nyt on haettava
malleja, vaikkapa perusturvakokeilussa, jossa työn tekeminen pienelläkin
palkalla olisi kannattavaa, Hyssälä painottaa.
