Eteisvärinä luultua vaarallisempi
Keskiviikko 2.11.2016 klo 11.02
Sydämen eteisvärinällä onkin luultua enemmän lisäriskejä, osoittaa kaksi tuoretta tutkimusta.
- Kolmannes aivoverenkiertohäiriöistä johtuu eteisvärinästä.
- Eteisvärinä altistaa myös muun muassa sydämen vajaatoiminnalle, sydäninfarktille ja krooniselle munuaistaudille.
Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi eteisvärinä altistaa muun muassa sydämen vajaatoiminnalle, sydäninfarktille ja krooniselle munuaistaudille. (MOSTPHOTOS)
Eteisvärinä, sydämen yleisin rytmihäiriö altistaa potilaat luultuakin suuremmille terveysriskeille. Asiasta on saatu kaksi tuoretta tutkimusta.
Eteisvärinän suurimpana riskinä on yleensä pidetty aivoverenkiertohäiriöitä. Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan kolmannes aivoverenkiertohäiriöistä johtuukin eteisvärinästä. Tutkimuksessa oli mukana yli 2 000 aivoverenkiertohäiriöstä kärsinyttä potilasta 19 maasta.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kolmannes eteisvärinäpotilaista sairastui aivoverenkiertohäiriöön. Latinalaisessa Amerikassa vastaava luku oli pienin eli 17 prosenttia.
Aivoverenkiertohäiriöt olivat yleisimpiä ikääntyneillä potilailla ja erityisesti naisilla. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet potilaat myös menehtyivät kuukauden sisällä sairastumisestaan muita todennäköisemmin.
Isot riskit
Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että aivoverenkiertohäiriön lisäksi eteisvärinä altistaa myös muun muassa sydämen vajaatoiminnalle, sydäninfarktille ja krooniselle munuaistaudille.
Tämä tutkimus oli meta-analyysi yli sadasta tutkimuksesta, joissa oli ollut mukana lähes miljoona ihmistä. Heistä lähes 600 000 sairasti eteisvärinää.
Tutkimuksen mukaan eteisvärinäpotilaiden riski kokea sydänperäinen kuolema oli kaksinkertainen ja riski menehtyä aivoverenkiertohäiriöön vieläkin suurempi. Riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli viisinkertainen. Kroonisen munuaistaudin vaara oli kohonnut yli 60 prosenttia.
Tutkijat korostavat, että eteisvärinäpotilaiden hoidossa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota aivoverenkiertohäiriövaaran lisäksi potilaiden sydän- ja munuaisriskeihin.
Tutkimukset julkaistiin Stroke- ja British Medical Journal -lehdissä.
