Näin eläkemaksujen nousu leikkaa tulojasi – katso laskelmat
Julkaistu:
Palkansaajien maksamat eläkemaksut nousevat lähivuosina vauhdilla.
Keskipalkkainen suomalainen joutuu muutaman vuoden päästä pulittamaan joka kuukausi useita kymmeniä euroja nykyistä suurempia työeläkemaksuja. (Katso taulukko jutun lopusta. Jos taulukko ei näy laitteellasi, voit katsoa sen täältä.)
Tuorein lisäpaino työntekijöiden harteille lankesi viime viikolla, kun Eläketurvakeskus (ETK) kertoi, että eläkemaksuja on sen arvion mukaan nostettava 2020-luvun alkupuolella.
Työntekijän ja työnantajan maksamien eläkemaksujen yhteenlaskettu suuruus on tänä vuonna 24 prosenttia palkasta, ja ensi vuonna maksut nousevat jo aiemmin sovitun mukaisesti 24,4 prosenttiin.
Sen piti ETK:n aiempien laskelmien mukaan riittää hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta nyt ETK arvioi, että maksuja olisi eläkerahastojen heikkenevien tuottojen vuoksi nostettava 2020-luvulla ainakin väliaikaisesti 24,8 prosenttiin.
Eläkemaksujen 0,4 prosenttiyksikön korotuspaine ei yksinään syö työntekijöiden palkkapussiin suurta lovea: koska oletettu korotus jaetaan tasan työntekijän ja työnantajan kesken, työntekijän maksettavaksi tulee 0,2 prosenttiyksikköä lisää.
Noin 3 000 euron mediaanipalkkaa nostavan suomalaisen tilinauhassa se näkyy vain kuuden euron kuukausittaisena lisämaksuna. Suurin syy maksutaakan kasvuun onkin muualla.
Merkittävin yksittäinen tapa tavoitteen toteuttamiseksi on ensi vuonna aloitettava eläkemaksujen asteittainen siirtäminen työnantajalta työntekijälle.
Vuonna 2016 alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksun suuruus on 5,7 prosenttia palkasta ja työnantajan maksu 18,3 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä työntekijän maksu kohoaa kilpailukykysopimuksen mukaisesti 7,2 prosenttiin ja työnantajan maksu vastaavasti putoaa 17,2 prosenttiin.
Jos ETK:n ennuste toteutuu ja kokonaismaksutasoa joudutaan vielä tämän jälkeen nostamaan 24,8 prosenttiin, työntekijän maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin. Täten 3 000 euron palkasta eläkemaksuihin menee 220 euroa eli 50 euroa enemmän kuin nykyisin.
Yli 53-vuotiaat työntekijät maksavat korotettuja eläkemaksuja, jotka nousevat nykyisestä reilusta seitsemästä prosentista lähes yhdeksään prosenttiin palkasta.
Korkeampien eläkemaksujen maksaminen ei oikeuta työntekijöitä parempiin eläkkeisiin. Eläkemaksut menevät nykyisten eläkeläisten eläkkeiden kustantamiseen.
Eläkemaksujen nousu ei myöskään tunnu palkansaajan kukkarossa täysimääräisesti, sillä eläkemaksut ovat verovähenteisiä: kun ne nousevat, tuloverotus kevenee.
Lisäksi hallitus on luvannut tarjota erillisiä veronkevennyksiä kilpailukykysopimuksen vastineeksi, jotta palkansaajien ostovoima ei heikkenisi.
Voi siis hyvin olla, että keskipalkkainen työntekijä maksaa 2020-luvun alussa eläkejärjestelmään 50 euroa enemmän eläkemaksuja kuin nykyisin mutta valtiolle 50 euroa vähemmän veroja kuin nykyisin.
Tässä yhtälössä välitön häviäjä on valtio, jonka on sopeuduttava verotulojen vähenemiseen joko ottamalla lisää velkaa tai leikkaamalla palveluita ja etuuksia.
Tuorein lisäpaino työntekijöiden harteille lankesi viime viikolla, kun Eläketurvakeskus (ETK) kertoi, että eläkemaksuja on sen arvion mukaan nostettava 2020-luvun alkupuolella.
Työntekijän ja työnantajan maksamien eläkemaksujen yhteenlaskettu suuruus on tänä vuonna 24 prosenttia palkasta, ja ensi vuonna maksut nousevat jo aiemmin sovitun mukaisesti 24,4 prosenttiin.
Sen piti ETK:n aiempien laskelmien mukaan riittää hamaan tulevaisuuteen saakka, mutta nyt ETK arvioi, että maksuja olisi eläkerahastojen heikkenevien tuottojen vuoksi nostettava 2020-luvulla ainakin väliaikaisesti 24,8 prosenttiin.
Eläkemaksujen 0,4 prosenttiyksikön korotuspaine ei yksinään syö työntekijöiden palkkapussiin suurta lovea: koska oletettu korotus jaetaan tasan työntekijän ja työnantajan kesken, työntekijän maksettavaksi tulee 0,2 prosenttiyksikköä lisää.
Noin 3 000 euron mediaanipalkkaa nostavan suomalaisen tilinauhassa se näkyy vain kuuden euron kuukausittaisena lisämaksuna. Suurin syy maksutaakan kasvuun onkin muualla.
Maksuja siirretään työnantajilta työntekijöille
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät kesällä sopuun kilpailukykysopimuksesta, jonka tavoitteena on alentaa työllistämisen kustannuksia.Merkittävin yksittäinen tapa tavoitteen toteuttamiseksi on ensi vuonna aloitettava eläkemaksujen asteittainen siirtäminen työnantajalta työntekijälle.
Vuonna 2016 alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksun suuruus on 5,7 prosenttia palkasta ja työnantajan maksu 18,3 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä työntekijän maksu kohoaa kilpailukykysopimuksen mukaisesti 7,2 prosenttiin ja työnantajan maksu vastaavasti putoaa 17,2 prosenttiin.
Jos ETK:n ennuste toteutuu ja kokonaismaksutasoa joudutaan vielä tämän jälkeen nostamaan 24,8 prosenttiin, työntekijän maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin. Täten 3 000 euron palkasta eläkemaksuihin menee 220 euroa eli 50 euroa enemmän kuin nykyisin.
Yli 53-vuotiaat työntekijät maksavat korotettuja eläkemaksuja, jotka nousevat nykyisestä reilusta seitsemästä prosentista lähes yhdeksään prosenttiin palkasta.
Verojen keventäminen helpottaa
Aina vuoteen 1993 saakka työnantaja maksoi kaikki eläkemaksut sivukuluina, ja vasta laman varjolla otettiin käyttöön työntekijän maksuosuus. Sen suuruus oli silloin kolme prosenttia, mutta nousu on kasvavien eläkemenojen vuoksi ollut nopeaa. Tällä hetkellä loppua ei näy.Korkeampien eläkemaksujen maksaminen ei oikeuta työntekijöitä parempiin eläkkeisiin. Eläkemaksut menevät nykyisten eläkeläisten eläkkeiden kustantamiseen.
Eläkemaksujen nousu ei myöskään tunnu palkansaajan kukkarossa täysimääräisesti, sillä eläkemaksut ovat verovähenteisiä: kun ne nousevat, tuloverotus kevenee.
Lisäksi hallitus on luvannut tarjota erillisiä veronkevennyksiä kilpailukykysopimuksen vastineeksi, jotta palkansaajien ostovoima ei heikkenisi.
Voi siis hyvin olla, että keskipalkkainen työntekijä maksaa 2020-luvun alussa eläkejärjestelmään 50 euroa enemmän eläkemaksuja kuin nykyisin mutta valtiolle 50 euroa vähemmän veroja kuin nykyisin.
Tässä yhtälössä välitön häviäjä on valtio, jonka on sopeuduttava verotulojen vähenemiseen joko ottamalla lisää velkaa tai leikkaamalla palveluita ja etuuksia.
