Älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän ilman lisälaitteita

Keskiviikko 31.8.2016 klo 19.15

  

Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen eteisvärinän tunnistukseen. Sovellus ei vaadi toimiakseen mitään lisälaitteita.

• Noin 70 prosenttia eteisvärinästä aiheutuvista aivoinfarkeista voitaisiin välttää ehkäisevällä lääkityksellä.
• Eteisvärinäkohtauksia on kuitenkin usein vaikea tunnistaa, jolloin lääkitys jää aloittamatta.
• Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet älypuhelinsovelluksen, joka auttaa tunnistamaan eteisvärinän yli 95 prosentin varmuudella.

Uusi sydämen eteisvärinän tunnistava älypuhelinsovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. (MOSTPHOTOS)

Eteisvärinä on salakavala sairaus, josta kärsii noin kaksi prosenttia maailman väestöstä. Eteisvärinä aiheuttaa jopa seitsemän miljoonaa aivoinfarktia vuodessa.

- Pelkästään Euroopan unionin alueella rytmihäiriö aiheuttaa noin 17 miljardin euron vuosittaisen kustannuksen, tutkimusryhmän julkaiseman artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Tero Koivisto Turun yliopiston Technology Research Centeristä (TRC) kertoo.

- Noin 70 prosenttia eteisvärinästä aiheutuvista aivoinfarkteista voitaisiin välttää ehkäisevällä lääkityksellä. Haasteena on, että eteisvärinäkohtaukset ovat usein satunnaisia ja vähäoireisia tai jopa oireettomia, minkä vuoksi niitä on vaikea havaita ja aivoinfarkteja ehkäisevä hoito jää aloittamatta, kertoo tutkimusryhmän jäsen, Turun yliopiston kardiologian professori, Tyksin Sydänkeskuksen toimialuejohtaja Juhani Airaksinen.

Saatavilla on EKG-laitteita, joita potilaat voivat käyttää kotioloissa pitkäaikaisseurantaan, mutta niissä on omat rajoitteensa, eivätkä nykyiset menetelmät eteisvärinän tunnistamiseen sovellu edes korkeamman riskin ikäryhmien kuten yli 65-vuotiaiden laajamittaiseen seulontaan.

Tulokset lupaavia

Tutkimuksessa testattiin, miten hyvin eteisvärinä pystytään tunnistamaan pelkän älypuhelinsovelluksen avulla. Tutkimukseen osallistui 16 eteisvärinäpotilasta Tyksin Sydänkeskuksesta sekä 20 terveen ihmisen kontrolliryhmä. Kehitetyn sovelluksen suorituskykyä arvioitiin molemmilta ryhmiltä kerätyn mittausaineiston avulla.

Mittaukset suoritettiin asettamalla puhelin potilaan rinnan päälle ja tallentamalla sekä kiihtyvyysanturin että gyroskoopin tuottama data. Potilaita pyydettiin makaamaan mahallaan tai selällään ja olemaan mahdollisimman liikkumatta mittauksen aikana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

- Jokaisessa älypuhelimessa on kiihtyvyysanturi ja melkein kaikissa malleissa on myös gyroskooppi. Mittausdata esikäsitellään signaalinkäsittelyn menetelmin ja sille tehdään erilaisia analyysejä. Niiden avulla kehittämämme koneoppimisalgoritmi päättelee, onko potilaalla eteisvärinä vai ei, Koivisto kertoo.

Kehittämänsä teknologian avulla tutkijat onnistuivat tunnistamaan eteisvärinän yli 95 prosentin varmuudella.

Onnistuu kotioloissa

Mittaukseen ei tarvita mitään lisälaitteita, ihmisten tarvitsee vain ladata sovellus, jossa on kehittämämme algoritmi. Sovellus pyritään tuomaan kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana.

Sydämensä tilan tarkistaakseen henkilön tulee käydä makuulle, asettaa puhelin rinnan päälle ja käynnistää mittaus. Sovellus tekee analyysin ja antaa välittömästi yksinkertaisen kyllä/ei -vastauksen siihen, onko henkilöllä eteisvärinä vai ei.

- Tämä on erittäin kustannustehokas ja helposti saatavilla oleva tapa tunnistaa eteisvärinää, Koivisto sanoo.

- Lopullinen diagnoosin varmistus tehdään perinteisellä EKG-rekisteröinnillä. Menetelmä soveltuu suurten populaatioiden seulontaan, koska maailmassa on jo yli 2 miljardia älypuhelimen käyttäjää. Tulevaisuudessa sovelluksen yhteyteen voidaan liittää turvallinen pilvipalvelu, joka tallentaa ja analysoi suurempia datamääriä.

HILKKA TIENHAARA
hilkka.tienhaara@iltalehti.fi

Kahvista parhaat terveyshyödyt neljällä kupillisellä päivässä ☕
Kahvilla on hyödyllisiä vaikutuksia moniin elimiin mm. verisuonistoon, aivoihin, suolistoon ja maksaan.
Valvottava vaikutus tulee kuitenkin huomioda heillä, jotka ovat kofeiinin vaikutuksille geneettisesti alttiita, eikä kahvi välttämättä sovi ärtyneeseen vatsaan tai närästyksestä kärsiville.

Kahvi ehkäisee monia yleisiä sairauksia – parhaat terveysvaikutukset saa neljällä kupilla päivässä

Kahvi voi olla terveellisempää kuin usein luullaan, ja vaaleapaahtoinen on tummapaahtoista terveellisempää.

hs.fi

Viisi helppoa keinoa, joilla todennäköisesti korjaat tietokoneesi

 

Lauantai 20.8.2016 klo 20.37

Jumittaako tietokone? Tekisikö mieli soittaa korjaajalle? Kokeile ensin näitä.

Koneen hitaus aiheuttaa helposti harmaita hiuksia. (MOSTPHOTOS)

Tietokoneen jumittuminen on yksi maailman ärsyttävimpiä asioita. Silloin tällöin ongelmat ovat niin pahoja, että niitä ei kotikonstein saa korjattua. Iso osa ongelmista selviää kuitenkin helpommin kuin uskotkaan. Kokeile siis näitä ennen kuin soitat huoltomiehelle.

1. Käynnistä tietokone uudelleen

Keino on niin simppeli, että jokaisen tietokoneenkäyttäjän pitäisi osata tehdä se. Windows-koneilla sammutusnappi löytyy käynnistä-valikosta, Macillä omena-valikosta sekä älypuhelimilla ja tableteilla pitämällä virtanäppäintä pohjassa muutaman sekunnin ajan.
Todennäköisesti tämä on myös ensimmäinen asia, jota huolta kehottaa sinua tekemään. Teho perustuu siihen, että tietokoneisiin tulee silloin tällöin väliaikaisia ongelmia, jotka selviävät, kun kone tyhjentää välimuistinsa ja avaa ohjelmiston uudelleen.

2. Tyhjennä selaustiedot

Tietokoneesi tallentaa viimeisimpänä vierailemasi nettisivut ja tietoja niistä. Noiden selaustietojen tyhjennyksen jälkeen nettiselaimesi voi toimia paremmin kuin uskoisitkaan. Keino auttaa erityisesti silloin, jos sinulla on ongelmia vain tiettyjen internetsivujen kanssa.
Selaustietojen tyhjentäminen on helppoa, mutta jokaisessa nettiselaimessa se tehdään hieman eri tavalla. Google Chromessa tyhjennys löytyy valikosta "lisää työkaluja"-kohdan alta. Firefoxilla ja Internet Explorerilla poistaminen tapahtuu sivuhistorian kautta.

3. Tee virus- ja haittaohjelmatarkastus manuaalisesti

Virusten aiheuttamia vikoja voi olla vaikea tunnistaa. Ne voivat esimerkiksi olla yleistä hitautta, yllättäviä virheilmoituksia ja ohjelmien jäätymistä. Vaikka virustorjuntaohjelman pitäisikin suojella konettasi jatkuvasti, voi jotain olla jäänyt huomaamatta.
Avaa siis viruksentorjuntaohjelmasi manuaalisesti, päivitä se ajantasalle ja tee koko koneen skannaus. Skannauksen aikana kone voi mennä niin hitaaksi, että muu käyttö tuntuu mahdottomalta. Ole kuitenkin kärsivällinen, sillä jos virus löytyy ja poistat sen, voi koneesi tuntuvan nopeammalta kuin muistat sen koskaan aiemmin tuntuneen.

Koneen hitaus saattaa olla korjattavissa muutamassa minuutissa kotikonstein. (MOSTPHOTOS)

4. Asenna ongelmia aiheuttava ohjelma uudelleen

Jos ongelmia esiintyy vain tiettyä ohjelmaa käyttäessä, koita asentaa se uudelleen. Voi olla, että ohjelman asennus on korruptoitunut, mikä saa sen jumittamaan koko muunkin koneen.
Helpoin keino asentaa ohjelma uudelleen on ladata asennustiedosto netistä ja ajaa se normaalisti. Voit myös ensin poistaa ohjelman valitsemalla "poista ohjelma" tai "uninstall" kyseisen ohjelman valikosta ja sen jälkeen asentaa sen uudelleen.

5. Poista nettiselaimen evästeet

Evästeiden poistamisen voi tehdä näppärästi selaustietojen poistamisen yhteydessä. Evästeet ovat pienenpieniä tiedostoja, joita nettiselaimesi tallentaa surffaillessasi. Evästeiden ansiosta nettisivut esimerkiksi muistavat sen, että olet kirjautunut sisään tietyillä sivustoilla.
Lähtökohtaisesti ne siis tekevät surffailustasi nautinnollisempaan, mutta ne voivat muistaa vääriä asioita ja hajota. Silloin evästeiden poistaminen auttaa.
Google Chromessa evästeet voi poistaa asetuksista "poista selaustiedot" -valikon alta, Firefoxissa ja Internet Explorerissa sivuhistorian kautta.
Vieläkö jumittaa? Jos nämä keinot eivät auta, saatat oikeasti tarvita ammattilaisen apua. Kerro kuitenkin heti alkuvaiheessa huoltajalle, että nämä on jo kokeiltu. Säästät aikaa sekä itseltäsi että huoltajalta.

JANI SAVOLAINEN
jani.savolainen@iltalehti.fi

Facebook Twitter

7 faktaa diabeteksesta - tiesitkö nämä?

Lauantai 12.12.2015 klo 08.00

Diabetes on hyvin yleinen sairaus - lähes kaikki tuntevat jonkun, joka sitä sairastaa.

Varsinkin tyypin 1 diabeteksen kanssa eläminen voi joskus olla raskasta. Stressi ja masennus ovatkin monelle sitä sairastavalle tuttuja.

  (MOSTPHOTOS)

Diabetesaiheista tukisivustoa ylläpitävä Helen Edwards esittelee vähemmän tunnettuja faktoja diabeteksesta Huffington Postissa. Hänen mukaansa kaikki eivät ymmärrä, kuinka vakaville fyysisille ja psyykkisille ongelmille diabetes voi altistaa.

1. Diabetekset eivät ole samanlaisia

Diabetesta on kolmea perustyyppiä. Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetes, tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes ja raskausdiabetes. Kaikkiin diabetestyyppeihin liittyy insuliinin puutteesta johtuvia ongelmia, mutta ne johtuvat eri syistä ja niitä hoidetaan eri tavoin. Kakkostyypin diabetes ei edetessään muutu ykköstyyppiseksi, mutta jotkut sitäkin potevat voivat taudin pitkälle edetessä tarvita insuliinipistoksia.

2. Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus

Nuoruustyypin diabetes ei johdu elintavoista tai liiallisesta sokerin käytöstä. Sitä sairastavilla ei erity elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, koska insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet elimistön oman immuunipuolustuksen vuoksi. Ykköstyypin diabeteksen perimmäistä aiheuttajaa, eli sitä mikä tuhoamisreaktion käynnistää, ei olla vielä selvitetty. Sairaus diagnosoidaan yleensä alle 40-vuotiailla, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa. Sitä sairastavat tarvitsevat jatkuvaa insuliinihoitoa pysyäkseen hengissä.

3. Kakkostyypin diabetesta esiintyy yhä nuoremmilla

Kakkostyypin diabetes on sairauden muodoista yleisin. Sitä potevan haima tuottaa vielä jonkin verran insuliinia, mutta sen määrä vähentyy vuosien mittaan. Hormoni ei myöskään vaikuta kudoksissa kovin tehokkaasti. Insuliinin heikentynyttä vaikutusta kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Perintötekijät vaikuttavat paljon aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen. Sen riskiä voivat kasvattaa myös elintavat. Esimerkiksi korkea verenpaine, ylipaino, vähäinen liikkuminen, epäterveellinen ruokavartalo ja keskivartalolihavuus ovat sairauden riskitekijöitä.

4. Diabetes vaikuttaa koko elämään

Diabetesta sairastavien on pidettävä itsestään huolta päivittäin. Sairauden tyypistä riippuu, kuinka. Tyypin 1 diabetesta sairastavan on esimerkiksi seurattava veren sokeritasoja, laskettava ruokiensa hiilihydraatit ja pistettävä insuliinia niiden mukaan tai käytettävä insuliinipumppua. Jos veren sokeria ei seurata ja pidetä sopivalla tasolla, on liitännäissairauksien riski suuri. Liian korkea verensokeri voi esimerkiksi sokeuttaa, aiheuttaa munuaisvaurioita ja sydänkohtauksia sekä vaurioittaa hermostoa. Ruoan lisäksi verensokeriin vaikuttavat muun muassa stressi, liikunta ja hormonit.

5. Diabetes kasvattaa masennusriskiä

Verensokerin ja diabetesoireiden hallinta voi olla vaikeaa. Se rasittaa, ja stressi altistaa masennukselle. Moni diabetesta sairastava sairastaakin myös masennusta. Myös perheenjäsenten masennusriski on usein suuri, varsinkin jos kyseessä on ykköstyypin diabetes. Masennuksen lisäksi työläästi hoidettava diabetes lisää burnoutin riskiä. Se voi iskeä varsinkin stressaavien vaiheiden, kuten esimerkiksi parisuhde- ja rahaongelmien, työttömyyden, läheisen kuoleman, raskauden tai muiden suurten elämänmuutosten aikana.

6. Tuki on kriittisen tärkeää

Joskus voi olla vaikeaa löytää tasapainoa diabeteksen aiheuttamien ongelmien ja elämästä nauttimisen välillä. Tasapainon löytäminen olisi kuitenkin tärkeää, koska se auttaa hallitsemaan stressiä ja ehkäisee loppuunpalamista. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla se onnistuu, on ulkopuolinen tuki. Sitä tarvitaan niin lääkäreiltä, diabeteshoitajilta ja muulta terveydenhuollon henkilöstöltä kuin myös perheeltä ja muilta läheisiltä. Myös vertaistuesta on suurta apua. On tärkeää osata pyytää apua, sillä diabeteksen kanssa ei tarvitse taistella yksin.

7. Stressinhallintaa kannattaa opetella

Erilaiset stressinhallintakeinot auttavat jaksamaan, jos tuntuu siltä että jokin elämän osa-alueista on karkaamassa käsistä. Kannattaa kokeilla liikuntaa sekä erilaisia rentoutumistekniikoita. Mindfulness-meditaatiosta voi myös olla apua. Sen avulla oppii murehtimaan vähemmän tulevaa ja elämään tässä hetkessä, mikä osaltaan vähentää huolia ja ahdistusta. Stressin hillitseminen auttaa pysymään terveempänä.

MARIANNE ZITTING

Kakkostyypin diabeetikko voi saada hyviä tuloksia kahden säännön rytmillä

Torstai 26.2.2015 klo 10.46

Aikuistyypin diabetesta sairastavat voivat todennäköisesti parantaa sokeritasapainoaan painottamalla ateriansa oikein.

Tyypin 2 diabeetikon sokeritasapaino parantui, jos aamiainen oli tuhdein kaikista päivän aterioista. Illaksi suositeltiin vain hyvin kevyttä ateriaa, kun aamiaisessa kilokaloreita oli jopa 700. (COLOURBOX)

Tuoreen tutkimuksen perusteella tämä onnistuu syömällä paljon aamulla ja kevyesti illalla.
Tutkimuksessa 18 vapaaehtoista aikuistyypin diabetesta sairastavaa aikuista söi viikon ajan joko 700 kilokaloria sisältävän aamupalan, 600 kilokalorin lounaan ja 200 kilokalorin illallisen tai vastaavan määrän ruokaa, mutta niin, että aamupalan ja illallisen energiamäärät vaihtoivat paikkaansa. Kahden viikon tauon jälkeen koehenkilöt vaihtoivat ruokavalioryhmästä toiseen.
Tulokset osoittivat aterianjälkeisen veren glukoosipitoisuuden pysyvän 20 prosenttia pienempänä ja insuliinipitoisuuden 20 prosenttia suurempana, kun koehenkilöt söivät tuhdin aamupalan ja kevyen illallisen. Myös glukoosi- ja insuliinitasapainosta kertovien C-peptidin ja GLP-1-hormonin pitoisuudet olivat tuolloin suotuisammat.
Vastaavat erot havaittiin myös lounaan jälkeen, vaikka koehenkilöiden lounas oli sama kummankin tutkimusviikon ajan.
Tutkimus on pieni ja sen tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että päivän aikana nautittujen aterioiden energiamäärät ja niiden rytmitys vaikuttavat aikuistyypin diabetesta sairastavien glukoosi- ja insuliinitasapainoon.
Haiman beetasolujen toiminta on optimaalisimmillaan aamuisin, mikä todennäköisesti selittää nyt saadut tulokset. Sama tutkijaryhmä havaitsi vastaavia suotuisia vaikutuksia myös aikaisemmassa tutkimuksessaan, jossa tutkittiin diabeteksen suhteen terveitä ylipainoisia aikuisia.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Diabetologia-lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Syöpäriski kasvaa ennen ja jälkeen diabetesdiagnoosin

Maanantai 11.7.2016 klo 08.40

Syöpäriski näyttää olevan normaalia suurempi joitain vuosia ennen ja vähän sen jälkeen, kun potilaalla on todettu kakkostyypin diabetes.

• Syöpäriskiä ja riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen kohottavat ainakin osin samat tekijät.
• Elintavoilla voi vaikuttaa kumpaankin riskiin.

 

Syöpä ja kakkostyypin diabetes näyttävät ehkä osin liittyvän toisiinsa. (MOSTPHOTOS)

Tuoreen tutkimuksen mukaan diabeetikoiden syöpäriski näyttää olevan normaalia suurempi jonkin aikaa ennen diagnoosin saamista ja vähän aikaa myös diagnoosin saamisen jälkeen.
Tutkimus julkaistiin CANCER-verkkouutisissa, jota julkaisee The American Cancer Society.
Aiempien tutkimustenkin mukaan kakkostyypin diabetes sinänsä lisää riskiä sairastua tiettyihin syöpiin. Suurimmillaan riski näytti olevan juuri diabetesdiagnoosin jälkeen.
Syynä tähän ei arvioiden mukaan ole ehkä sairastuvuus sinänsä, vaan se, että diabeteksen vuoksi potilas on ylipäänsä tarkemmassa terveystarkkailussa kuin muulloin. Niinpä myös syöpä tulee silloin löydetyksi helpommin kuin muulloin.

Muutaman kuukauden riskiaika

Torontolaistutkijat halusivat selvittää tarkemmin, pitääkö tuo oletus paikkansa.
He kävivät läpi erittäin laajan potilasaineiston ja havaitsivat, että jo 10 vuoden ajan ennen diabetesdiagnoosia diabeetikoilla oli diagnosoitu enemmän syöpää kuin muilla henkilöillä.

Syöpädiagnooseja oli myös muita enemmän heillä, joilla oli diabetes diagnosoitu kolme neljä kuukautta aiemmin. Sen jälkeen syöpäriskit tasaantuivat.
Näyttäisi siis siltä, että diabeteksessa ja syövässä on samankaltaisia sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä.
Tutkimuksen johtaja Iliana Lega muistuttaa, että kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen voidaan vaikuttaa merkittävästi omilla elintavoilla.
Terveellinen ruokavalio ja liikunnan harrastaminen ehkäisevät kakkostyypin diabetesta ja ne pienentävät myös syöpäriskiä.
Lähde: wiley.com

HELJÄ SALONEN
helja.salonen@iltalehti.fi

Joka kuudes syöpä johtuu infektiosta

Torstai 18.8.2016 klo 09.48

Huomattava osa sairastumista olisi myös ehkäistävissä rokotteilla, seulonnoilla ja hoidoilla.

• Tuoreen selvityksen mukaan joka kuudes syöpä on infektion aiheuttama.
  
• Etenkin köyhissä maissa infektiot aiheuttavat syöpiä, kun taas varakkammissa maissa ne ovat tästä syystä harvinaisempia.
  
• Tutkijoiden mukaan merkittävä osa infektioiden aiheuttamista syövistä pystyttäisiin ehkäisemään ja hoitamaan, jos köyhien maiden rokotus- ja seulontaohjelmat saataisiin varakkaiden maiden tasolle.

Noin kuudennes kaikista syövistä johtuu infektioista, tuore selvitys osoittaa. Huomattava osa sairastumista olisi myös ehkäistävissä rokotteilla, seulonnoilla ja hoidoilla. Infektiot ovat syöpien aiheuttajia etenkin köyhissä maissa.
Tiedot perustuvat maailmanlaajuiseen GLOBOCAN 2012 -syöpätutkimukseen, ja niiden perusteella syöpää aiheuttavat infektiot olivat vastuussa noin 2,2 miljoonasta syövästä vuonna 2012. Tämä on 15 prosenttia kaikista tuona vuonna todetuista syöpätapauksista.
Vuonna 2012 helikobakteeri-infektiot aiheuttivat noin 770 000 syöpää, papilloomavirus 640 000, hepatiitti-B-virus 420 000, hepatiitti-C 170 000 ja Epstein-Barrin virus 120 000 syöpää. Kaposin sarkooma oli toiseksi suurin syövän aiheuttaja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Kyseiset infektiot aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää, mahasyöpää ja maksasyöpää.

Infektioiden aiheuttamat syövät ovat yleisiä köyhissä maissa, joissa jopa puolet kasvaimista voi liittyä infektioihin. Varakkaissa maissa tapaukset ovat harvinaisempia, ja niissä vain viitisen prosenttia syövistä aiheutuu infektioista.
Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että merkittävä osa infektioiden aiheuttamista syövistä pystyttäisiin ehkäisemään ja hoitamaan, jos köyhien maiden rokotus- ja seulontaohjelmat saataisiin varakkaiden maiden tasolle. Tilanne ei kuitenkaan ole parantunut sitten vuoden 2008, jolloin edellinen selvitys tehtiin.
Tutkimus julkaistiin Lancet Global Health -lehdessä.

ANNABELLA KIVINIEMI
annabella.kiviniemi@iltalehti.fi
KUVA: MOSTPHOTOS

Kuinka pitkään ja terveenä elät? Vastaus on vanhemmissasi

Keskiviikko 17.8.2016 klo 09.06

Pitkäikäisten vanhempien lapset elävät itsekin todennäköisesti pitkään, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella he ovat myös tavallista terveempiä 60- ja 70-vuotiaina.

Tutkittavan riski menehtyä kahdeksan vuoden seurannan aikana pieneni 17 prosenttia jokaista vuosikymmentä kohden, jonka hänen isänsä tai äitinsä oli elänyt 70. ikävuoden jälkeen. (MOSTPHOTOS)

Todennäköisesti tämä johtuu suotuisasta perimästä, joka suojaa monilta sairauksilta.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin Iso-Britannian mittavaa biopankkia ja 190 000 henkilön terveystietoja. Tutkittavat olivat 55-73-vuotiaita ja heitä seurattiin kahdeksan vuoden ajan.
Tutkijat havaitsivat, että tutkittavan riski menehtyä kahdeksan vuoden seurannan aikana pieneni 17 prosenttia jokaista vuosikymmentä kohden, jonka hänen isänsä tai äitinsä oli elänyt 70. ikävuoden jälkeen. Lisäksi heidän riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sydämen vajaatoimintaan, aivoverenkiertohäiriöihin, verenpainetautiin, kolesteroliongelmiin ja eteisvärinään oli sitä pienempi mitä pitempään heidän vanhempansa olivat eläneet. Pitkäikäisimpien jälkeläiset säästyivät myös syövältä jonkin verran muita todennäköisemmin, tulokset osoittivat.
Monet elämäntavat, tupakointi, ylipaino ja vähäinen liikunta vaikuttivat tuloksiin jonkin verran, mutta vanhempien pitkäikäisyyden ja jälkeläisen sairastumisriskien väliset yhteydet säilyivät senkin jälkeen, kun elämäntavat huomioitiin analyysissa.
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että elämäntapojen sijaan yhteyksien taustalla on suotuisa perimä, joka auttaa sairauksien välttämisessä. Tähän viittaa aiempi, samaa biopankkiaineistoa hyödyntänyt tutkimus, jossa pitkäikäisten jälkeläisiltä löydettiin runsaasti geenimuotoja, jotka pienentävät mm. riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, aikuistyypin diabetekseen ja verenpainetautiin.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Suomalainen keksintö voi mullistaa syöpähoidon - syöpäsolut nujerretaan viruksella

Torstai 18.8.2016 klo 19.48

Sairaaloiden hoitovalikoimaan lääke voisi kuulua aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Ajan lisäksi lääkkeen kehittämiseen tarvitaan rutkasti rahaa.

• Lääkkeen avulla keho oppii tunnistamaan syöpäsolut ja tuhomaan ne.
• Tutkimus- ja kehittämistyö on vielä kesken.
• Lääkkeellä pystyttäisiin iskemään kaikkiin kiinteisiin syöpäkasvaimiin.

Lääkkeen kehittäminen markkinoille on pitkällistä puuhaa. Targovax käynnistää tänä vuonna useita tutkimuksia, joilla syöpälääkkeen tehosta saadaan uutta tietoa. Kuvituskuva. (TARGOVAX)

LUE MYÖS

Professori: Syöpäkeskus on välttämätön

Nykyisin menetelmin kaikkia syöpäkasvaimia ei voida leikata tai hoitaa. Viheliäät etäpesäkkeet saattavat olla kirurgin veitsen ulottumattomissa, eikä ihmiskehoa voida loputtomiin kyllästää solunsalpaajin tai sädetyksin. Jos suomalaistutkijoiden kehittämä lääke lyö läpi markkinoilla, saattaa syövänhoito tulevaisuudessa mullistua merkittävällä tavalla.
Kyse on sairaalahoidossa syöpäkasvaimeen laitettavasta pistoksesta, jonka avulla keho oppii tunnistamaan syöpäsolut ja tuhoamaan ne. Lääkkeen pitäisi tepsiä riippumatta kasvaimen koosta tai sijainnista kehossa.
- Lääkkeellä pystyttäisiin periaatteessa iskemään kaikkiin kiinteisiin syöpäkasvaimiin, kertoo tekniikan tohtori Antti Vuolanto.
Syöpälääkkeen kehitys juontaa juurensa vuoteen 2009, jolloin Helsingin yliopistossa professori Akseli Hemmingin johdolla toiminut tutkijaryhmä teki useiden vuosien tutkimuksen jälkeen mielenkiintoisen löydöksen: muunnetun flunssaviruksen avulla pystyttiin nujertamaan syöpäsoluja. Ihmiskeho näytti myös kehittävän immuunivasteen uusia syöpäsoluja vastaan.
Samana vuonna Vuolanto ja Hemminki perustivat fyysikko Pekka Simulan, hoivapalvelujohtaja Mark Rothin ja oikeustieteilijä Mikko Salon kanssa virushoitojen kehittämiseen erikoistuneen yhtiön Oncos Therapeuticsin. Joukko lähti haalimaan pääomaa lääkkeen kehittämistä varten.
Muutaman vuoden kuluttua yrityksellä oli käsissään lupaavia tuloksia helsinkiläisessä Docraters-syöpäsairaalassa tehdyistä tutkimuksista. Yhtiön kehittämää lääkettä annettiin 12:lle syöpäpotilaalle, joiden ei enää oletettu parantuvan. Vuolannon mukaan yksi tutkimuksessa mukana olleista potilaista on edelleen elossa.
Kuluvan vuoden heinäkuussa Oncos Therapeutics fuusioitui norjalaisen immunoterapiaan erikoistuneen Targovax ASA -yhtiön kanssa ja listautui Oslon pörssiin.
Nyt Oncos tunnetaan nimellä Targovax. Vuolanto on yhtiön Suomen-toimintojen johtaja.

Hidas tie

Lääkkeen kehittäminen markkinoille voi Vuolannon viedä helposti kymmenenkin vuotta. Ensin lääkeainetta tutkitaan esimerkiksi solumalleilla ja eläinkokeilla. Toisessa vaiheessa kliinisen tutkimuksen keinoin selvitetään tuotteen turvallisuutta ja haittavaikutuksia. Targovaxin syöpälääkkeen kehittäminen on nyt tässä vaiheessa.
Seuraavaksi yhtiön on tarkoitus käynnistää uusia tutkimuksia eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jotta lääkkeen toiminnasta saadaan lisää tietoa. Melanooman ja munasarjasyövän hoitoa tutkitaan Yhdysvalloissa, eturauhassyövän kukistamista Englannissa ja Tšekissä. Noin puolentoista vuoden sisään yrityksen pitäisi selvittää, miten lääke hyödyttäisi potilasta parhaiten. Espanjassa kesäkuussa käynnistyneessä mesoteliooma-tutkimuksessa lääkettä testataan yhdessä kemoterapian kanssa.
Suomi ei Vuolannon mukaan ole paras vaihtoehto tutkimusmaaksi rajallisen potilasmääränsä vuoksi. Tutkimuksiin otetaan mukaan tietynlaisessa tilanteessa olevat potilaat. Vaatimukset liittyvät muun muassa potilaan kuntoon, taudin etenemiseen ja aikaisemmin saatuihin syöpähoitoihin.
- Vaatimukset rajoittavat tutkimuksiimme soveltuvien potilaiden määrää. Suomessa voisimme joutua odottamaan sopivien tutkimushenkilöiden löytymistä. Siksi tutkimuskeskukset sijoittuvat paikkoihin, joissa potilaita on enemmän, Vuolanto kertoo.

Hyöty osoitetaan

Lääkkeen viimeisessä kehittämisvaiheessa tutkijoiden pitää tilastollisesti todistaa lääkkeen hyödyt. Verrokkitutkimuksessa osa potilaista saa lääkeainetta, osa ei.
- Suurin peikko on siinä, että lääkeaineemme ei jostain syystä koeasetelmassamme toimisi sillä tavoin kuin tällä hetkellä uskomme.
Viimeisessä vaiheessa tarvitaan ajan lisäksi rutkasti rahaa. Taustalle vaaditaan suuri organisaatio työskentelemään pitkäksi ajaksi.
- Tutkimuksissa pitää hoitaa vähintään 1 000-2 000 potilasta. Lääkettä kehittävä firma maksaa jokaisen potilaan hoidon alusta loppuun. Hoitojaksot voivat maksaa 50 000 euroa per potilas. Olisi suorastaan epätavallista, jos joku pystyisi kehittämään tällaisen lääkkeen alle sadan miljoonan euron, Vuolanto toteaa.
Hänen mukaansa rahat lääkkeen seuraavaa kehitysvaihetta eli kliinisiä tutkimuksia varten löytyvät, mutta varat tutkimuksen loppuunsaattamiseksi uupuvat toistaiseksi.
- Noin puolentoista vuoden kuluttua meidän pitäisi jo itse tietää toimiiko lääkkeemme niin, että joku uskaltaa antaa rahat viimeiseen vaiheeseen, Vuolanto toteaa.
Vuoden 2010 jälkeen yritys on saanut lääkkeen kehittämistä varten 60 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa ei Vuolannon mukaan voi odottaa vielä viiteen vuoteen.

Katse Norjaan

Vuolannon mielestä biolääkkeisiin sijoittaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä.
- Meillä ei ole vielä sellaista historiaa, joka toisi sijoittajille uskon siitä, että tälläkin alalla voi pärjätä taloudellisesti. Siksi Suomessa ei juurikaan ole sellaisia rahastoja tai bisnesenkeleitä, jotka lähtisivät tähän mukaan. Siksi mekin käänsimme katseemme naapurimaahan Norjaan, Vuolanto toteaa.
Turhautuminen oli iskeä ensimmäisen kliinisen tutkimuksen ollessa käynnissä vuonna 2013, kun tutkimusryhmä haali rahaa seuraavaa siirtoa varten. Oncos Therapeuticsin brändillä ei herunut rahoitusta eurooppalaisilta eikä yhdysvaltalaisilta sijoittajilta.
- Samaan aikaan näimme yhdysvaltalaisia firmoja, joilla oli tieteellisesti ja kaupallisesti paljon meitä vähemmän annettavaa. Katsoimme vierestä, kun he keräsivät kymmeniä miljoonia dollareita sijoittajilta, Vuolanto toteaa.
Silloin hän mietti, mikä suomalaisessa osaamisessa oikein on vikana.
- Oliko kyseessä syrjäinen sijainti vai emmekö vain osanneet myydä hankettamme? Kaikki sijoittajat sanoivat, että ottakaa vuoden päästä yhteyttä uudelleen. Oli hyvin vaikeaa parantaa yhtiön toimintaa, kun kukaan ei kertonut, miksei rahoitusta annettu lupaavista näkymistä huolimatta.
Tällä hetkellä Oslon pörssi määrittää Targovaxin arvoksi noin 35 miljoonaa euroa.
- Jos olisimme yhdysvaltalainen firma, arvomme olisi mahdollisesti 250 miljoonaa dollaria, Vuolanto toteaa.

Tieteestä tuotteeksi

Vuolannon mukaan seuraava virstanpylväs syöpälääkkeen saattamisessa markkinoille häämöttää noin viiden vuoden päässä. Jos viimeisetkin, kymmeniä miljoonia maksaneet verrokkitutkimukset osoittavat lääkkeen hyödyn, sille pystytään hakemaan myyntilupaa. Vuolanto muistuttaa, että kaikki lääkkeen kehittämiseen käytetty aika ja raha on turhaa, jos tuote ei saa myyntilupaa.
- Markkinoille tulevan tuotteen pitää aina antaa jokin lisäarvo asiakkaalle. Pitää tietää, miksi uusi menetelmä on parempi kuin edellinen käytössä oleva lääke- tai hoitovaihtoehto.
Tieteellisen läpimurron konkretisoitumista kaupalliseksi tuotteeksi hidastavat rahan ja ajan tarve, mutta Vuolanto näkee yhdeksi syyksi myös kaupallisen ja akateemisen maailman ajattelutapojen törmäyskurssin.
- Tieteessä tahdotaan löytää paljon kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kaupallisella puolella puolestaan pitäisi löytää yksi kapea-alainen kysymys, johon myydään selkeä vastaus. Tiedepuolella syntyy helposti konfliktitilanne, jossa useiden kysymysten seasta ei löydetä parasta kaupallista vaihtoehtoa, Vuolanto sanoo.
Targovaxille löytyy myös kilpailijoita. Vuolannon mukaan maailmalla on muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka myös kehittävät viruslääkkeitä syövän hoitoon.
- Mielestäni syöpähoitojen alalla on reilusti tilaa erilaisille toimijoille. Peli ei ole sellainen, että yksi vie kaiken. Kaupallinen kilpailu on tietenkin osa työtä, mutta pääasiallisena tarkoituksena on parantaa syöpä, Vuolanto toteaa.
Targovaxin syöpälääkkeestä uutisoi keskiviikkona Helsingin Sanomat.

Tekniikan tohtori Antti Vuolanto vastaa Targovax-yhtiön Suomen-toiminnoista. (MOSTPHOTOS)

SANNI MATTILA
sanni.mattila@iltalehti.fi

Siilien salainen elämä - valokuvaaja kuvaa siilien seikkailuja

Tiistai 16.8.2016 klo 16.12

Pietarilainen valokuvaaja kuvaa mieluiten siilejä.

Elena Eremina kuvaa siilejä epätavallisissa ympäristöissä. Kuvia on julkaistu myös kalenterina ja kirjana. Pietarilainen Eremina kuvaa mielellään myös muita eläimiä.
Kuvat on muokattu eikä eläimiä ole vahingoitettu kuvia otettaessa.

HYVÄ IKÄ

9 t ·

Kuinka vanhuus olisi mahdollisimman hyvää ja onnellista aikaa?
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin muistuttaa blogissa, että vanhuuteen voi varautua. Hyvä Ikä -messut tarjoaa ideoita ja tukea niin vanhuuteen kuin siihen varautumiseen.

Vanhuuteen voi varautua - Hyvä Ikä 2016 -messut 20.–21.10.2016 Tampereella

Mitä vanhuus tarkoittaa ja muuttaa elämässä? Kuinka muutoksiin voi varautua? Ja kuinka vanhuus olisi…

hyvaika.fi|Henkilöltä Expomark Oy

Näin näkö muuttuu iän myötä - optikko auttaa kaikissa vaiheissa

Maanantai 15.8.2016 klo 08.43

Näkökyky kehittyy ja heikkenee ihmisen eri ikäkausina.

Aikuisnäkö eli lähinäön hämärtyminen koskee myös niitä, jotka eivät nuorempana ole silmälaseja tarvinneet. (MOSTPHOTOS)

Lapsi oppii suureksi osaksi näkemällä ja matkimalla, joten korjaamattomat näköongelmat voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Siksi lapsen näkemisestä on syytä pitää huolta, eikä näöntarkastusten aloittaminen ole missään vaiheessa liian varhaista. Alle 8-vuotiaiden lasten näöntarkastuksen suorittaa silmälääkäri. Silmälääkärin vastaanotto löytyy lähes kaikilta Specsavers-optikoilta.

Kuuntele lasta näköongelmissa

Kouluiässä näönhuolto on erityisen tärkeää, jotta lapsi näkisi luokan eteen aina takimmaisesta pulpetista asti. Jopa joka neljännellä suomalaislapsella on havaitsematon näköongelma, joka voi haitata opetuksen seuraamista ja omaksumista. Jos lapsi sanoo näkevänsä huonosti, on häntä syytä kuunnella ja varata aika näöntarkastukseen. Samalla myös vanhemman kannattaa varata aika. Monet näköön liittyvät ongelmat ovat perinnöllisiä, joten omien vaivojen tunnistaminen auttaa myös lapsia.
Yli kahdeksanvuotiaan lasit voi määrätä jo optikkokin, joka myös ohjaa lapsen silmälääkärille, mikäli siihen on tarvetta. Teinivuosien edetessä voi alkaa harkita myös piilolinssien hankkimista, aivan pienelle ne eivät välttämättä sovi. Mutta ei niitä silmälasejakaan tarvitse häpeillä, sillä Specsaversin valikoimista löytyy myös nuorille sopivia trendikkäitä kehyksiä. Myös monet aikuisten malleista sopivat nuorten kasvoille.
Säännöllisissä näöntarkastuksissa käyminen olisi hyvä oppia jo nuorena, sillä korjaamattomat näköongelmat haittaavat elämää kouluvuosien jälkeenkin. Ne voivat hankaloittaa opiskelua, työllistymistä, harrastuksia ja sosiaalista elämää. Nuorten on hyvä käydä kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa, sillä sen avulla pysytään hyvin perillä näön muutoksista sekä saadaan tietoa silmien terveydestä.

Yli 8-vuotiaan lasit voi määrätä jo optikkokin, joka myös ohjaa lapsen silmälääkärille, mikäli siihen on tarvetta. (MOSTPHOTOS)

Raskaana oleva voi kärsiä näön hämärtymisestä

Näön muutoksia voi ilmetä yllättävissäkin vaiheissa, kuten vaikkapa raskauden aikana hormonitason heitellessä. Odottava äiti voi kärsiä myös esimerkiksi kivusta silmistä tai näön hämärtymisestä. Ongelmat kannattaa tutkituttaa optikolla. Hän osaa ohjata eteenpäin lääkärille, jos niiden syy on muualla kuin hormoneissa. Onneksi näkökyky myös useimmiten palautuu normaaliksi pian synnytyksen jälkeen. Raskaudenaikaiset silmämuutokset ovat hyvin yksilöllisiä ja voivat vaihdella jopa samalla naisella eri raskauksien aikana.
Lapsen synnyttyä silmälasien käyttäjän kannattaa satsata lapsenkestäviin malleihin. Pienet kädet kun nappaavat lasit helposti naamalta ja leikkiä niillä. Tuhoja ei pääse syntymään, jos käyttää joustavia ja taivuttelun kestäviä kehyksiä ja valitsee niihin kolhuja kestävät kovapintalinssit.

Aikuisnäkö voi tulla kelle tahansa

Nelikymppisenä näkökyky alkaa muuttua ihan luonnostaan. Aikuisnäkö eli lähinäön hämärtyminen koskee myös niitä, jotka eivät nuorempana ole silmälaseja tarvinneet. Aikuisnäön korjaamiseen on kuitenkin tarjolla erilaisia ratkaisuja, ja osaava optikko auttaa selvittämään sen sopivimman. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi moniteho- tai kaksiteholasit sekä lukulasit. Myös piilolinsseistä löytyy monitehovaihtoehto.
Kokonaisvaltaisessa näöntutkimuksessa tehdään myös silmänpohjakuvaus ja silmänpaineen mittaus, jotka antavat tietoa useista mahdollisista silmäsairauksista. Niiden perusteella voidaan havaita esimerkiksi silmänpohjan rappeuma sekä glaukooma, sekä diabeteksen aiheuttamia silmänpohjan muutoksia.
Specsaversin optikoilla on silmänpohjatutkimusten erikoiskoulutus, ja he osaavat ohjata asiakkaat tarvittaessa silmälääkärin vastaanotolle. Varsinaisen diagnoosin silmäsairaudesta tekee lääkäri.
Lukunäkö heikkenee yleensä 60-70 ikävuoteen saakka, jolloin se sitten yleensä asettuu tietylle tasolle. Tästä huolimatta silmien ja näön säännöllinen tutkiminen on tärkeää. Se kun voi antaa arvokasta tietoa vaikkapa alkavasta diabeteksesta tai korkeasta verenpaineesta. Yli 60-vuotiaille Specsaversin kokonaisvaltainen näöntutkimus on ilmainen.
Milloin viimeksi silmäsi tutkittiin? Varaa aika Specsaversin kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen.
 

Facebook Twitter G

Kuvaaja ikuisti harvinaisen näytelmän Kuhmossa: Ovela susilauma päihitti karhut

Keskiviikko 10.8.2016 klo 07.57

  

Sudet ovat älykkäitä eläimiä, jotka osaavat narrata saadakseen syötävää.

• Suomessa vieraillut kuvaaja tallensi harvinaisen luontonäytelmän.
• Sudet toimivat laumassa uskomattoman suunnitelmallisesti.

Englantilainen kuvaaja ikuisti kaksi viikkoa sitten Suomessa sattuneen susien ja karhujen välisen kohtaamisen upeisiin kuviin. (CHRIS JONES)

Englantilainen ammattiluontokuvaaja Chris Jones on nähnyt urallaan paljon, mutta kaksi viikkoa sitten Suomessa sattunut susien ja karhujen välinen kohtaaminen sai kokeneen kuvaajan yllättymään.

- Sudet tekivät kaikkensa saadakseen karhut väistymään ruokapaikalta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näen eläimiltä tällaista suunnitelmallisuutta. Ihan kuin niillä olisi ollut suunnitelma tätä varten.

Jokainen kuvauspiilolla vieraillut tietää, että aika kuluu pääosin istumiseen ja odotteluun.

- Olin lähellä Venäjän rajaa olevassa kojussa 14 tuntia joka yö. Joinakin iltoina ei tapahtunut mitään, joinakin iltoina tapahtui 10-15 minuutin ajan, Jones kertoo Iltalehdelle.

- Sudet pelottelivat, jahtasivat ja uhkailivat karhuja, mutta eivät kiusanneet niitä, Chris Jones kuvailee (CHRIS JONES)

"Pelottelivat, jahtasivat, uhkailivat"

Pitkän yön Kuhmossa viettänyt kuvaaja kertoo, että kyseisenä tapahtumarikkaana hetkenä sudet seisoivat aluksi paikoillaan ja tarkkailivat karhuja. Yksi pystykorvaisista pedoista livahti taustalle seuraamaan karhuja kummituksen lailla.

Susilauma piiritti vähitellen mesikämmenet niin, että karhut jäivät ateriapaikoilla kakkoseksi. Ammattikuvaajan mukaan susi on kuin suunniteltu tällaisiin tilanteisiin. Koirien esi-isänä pidetty peto osaa toimia laumassa uskomattoman hyvin. Johtava susipari ohjailee kaikkien tassuparien liikkeitä.

- Sudet pelottelivat, jahtasivat ja uhkailivat karhuja, mutta eivät kiusanneet niitä.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Jonesin mukaan eläinten välinen kohtaaminen ei sujunut täysin rauhallisesti, sillä yksi karhuista huitaisi käpälällään liian lähelle tullutta sutta.

- Sudet eivät ylimalkaan tykkää karhuista, mutta ne sietivät tilannetta ja ikään kuin siirsivät karhut yksi toisensa jälkeen muualle.

- En aluksi edes ymmärtänyt, mitä on meneillään. Tarina alkoi muodostumaan vasta kuva kuvalta, kuvaaja kertoo. (CHRIS JONES)

Tarina talteen

Jones kertoo, miten kuvaustilanteessa vain keskittyy itse asiaan. Usein nopeissa ohikiitävissä tuokioissa käy niin, että kuvaaja näkee vasta jälkikäteen, mitä tulikaan ikuistaneeksi.

- En aluksi edes ymmärtänyt, mitä on meneillään. Tarina alkoi muodostumaan vasta kuva kuvalta.

Jones tekee yhteistyötä palkitun luontokuvaajan, Lassi Rautiaisen, kanssa, joka järjestää valokuvausretkiä erämaan elämyksiin. Myös Jones tuo oman yrityksensä kautta väkeä Britanniasta näkemään suomalaista luontoa.

- Autan ammatikseni ihmisiä ymmärtämään valokuvausta ja kameratekniikkaa. Samalla odotamme susia. Kunnia isosta työstä kuuluu Lassille, sillä ilman hänen kojujaan ja apuaan emme näkisi tällaisia tapahtumia, Jones kertaa.

Ammattivalokuvaaja on harmissaan siitä, että uhanalaiset sudet ovat maassamme vaikeuksissa.

JENNA LEHTONEN
jenna.lehtonen@iltalehti.fi

https://www.youtube.com/watch?v=vSxgFjSPmvs&list=PLROoT1wfS6qFsdFIBLoyLVNTyXv_nIQ__&index=17

VTKL SeniorSurf: Sovellusten lataaminen ja poistaminen tabletilla ja älypuhelimella (Android)   

Om du äter 12 blåbär varje dag i en månad händer detta med din kropp! Jag hade ingen aning!!

Fredrik S / 24 maj, 2016 / Okategoriserade

Du kanske har hört att blåbär är bra för dig, men du vet kanske inte varför. Vi är på väg mot sommaren i , och då är det säsong för ; söta och packade med hälsosamma komponenter gör att många anser att dessa underbara bär är så kallade ”Super foods”.
Packade med antioxidanter och antiinflammatoriska medel, kan dessa fantastiska bär skydda dig från cancer och autoimmuna sjukdomar, och har en kraftfull effekt på graden av åldrande, De kan betraktas som ”Ungdomens källa”.
om man äter blåbär dagligen har de förmågan att sänka blodsockret, vilket verkar bakåtvänt , med tanke på det faktum att de är en söt frukt; det faktum att de har denna förmån gör de väldigt bra för diabetiker. Förutom att sänka cancerrisker , förbättra blåbär synen och tar bort det onda kolesterolet. Anledningen till att de är effektiva för att upprätthålla ett ungdomligt utseende beror på de höga nivåerna av mangan och vitamin A och C, som främjar förnyelsekollagen .
För mer information om detta potenta bär, som har liknande hälsofördelar som mandel, så lyssna på mannen som heter Foster i den här videon för att få reda på vikten av att ha blåbär i din dagliga kost. Han berättar om både psykiska och fysiska fördelar, och vad han säger kommer att få dig att skynda till affären för att köpa dem!
Se själv i videon här nedanför:
Dela gärna denna otroliga video med dina vänner på Facebook!

Helppo homma - lisää 1000 askelta päivään ja tällaiset terveyshyödyt

Maanantai 1.8.2016 klo 06.45

Matkaan suhteutettuna 1000 askelta on vajaa kilometri.

• 1000 lisäaskelta päivässä kehittää terveyttä monin tavoin.
• Matkaan suhteuttuna se tekee alle kilometrin. Voit esimerkiksi jäädä bussista pysäkin parin aikaisemmin tai mennä kauppaan kiertoreittiä.

Mitä enemmän askeleita, sen parempi. Tämä tuntuu olevan trendi nyt. Toisaalta esimerkiksi 10 000 askeleen saldon saavutus voi lannistaa jo alkuunsa, koska määrä tuntuu niin isolta. Askeleiden lisäämisen voi kuitenkin hyvillä mielin aloittaa kohtuullisesti. Jo 1000 askeleen lisäämisellä on merkittäviä terveyshyötyjä, kertoo Prevention-sivusto.
1000 askelta tekee matkaan suhteutettuna tyypillisesti kävelyä vajaan kilometrin. Ei ole pitkä matka. Terveytesi kiittää näin monella tavalla.

1. Sydämen kestävyys parantuu

Toistuva kävelyn lisääminen heijastuu sydänterveydessä. Sydän vahvistuu ja sydänsairauksien riski pienenee, kertoo fysiologi Michele Olson. Kävely vilkastaa sydämen pumppausta, syke nousee ja happea kulkeutuu enemmän elimistöön.

2. Pienennät aivohalvauksen riskiä

Kävely pienentää todennäköisyyttäsi saada aivohalvaus. Myös verenpaine pysyy paremmin kurissa.

3. Kolesteroliarvot parantuvat

Ovatko kolesteroliarvosi koholla? Ylimääräiset 1000 askelta voivat jo parantaa tilannetta.
- Kun liikut enemmän, kolesteroliarvot pysyvät matalampina, verenkierto vilkkaana ja esimerkiksi verisuonisairaudet ovat epätodennäköisempiä, Olson kertoo.

4. Stressaat vähemmän

Kävelyhetki voi olla paras tapa rentouttaa stressaantunut mieli ja kirkastaa ajatuksia. Tämä perustuu siihen, että pienikin liikunta saa kehon tuottamaan endorfiinia. Lisäksi stressihormoni kortisolin tasot laskevat.

5. Luut vahvistuvat

Tutkimusten mukaan lisätty aktiivisuus vahvistaa luita ja ehkäisee esimerkiksi osteoporoosilta. Luihin kohdistuu enemmän rasitusta, jolloin ne vahvistuvat. Uusien solujen tuotanto vilkastuu.

6. Voit laihtua

Kun otat askeleiden lisäämisen tavaksi, voit todella laihtua pidemmällä tähtäimellä. Jos esimerkiksi päivän aikana kertyy 10 000 askelta, se tarkoittaa 50 kilokalorin polttoa, mistä seuraa viikossa 350.
- Jo kymmenessä viikossa voit puolestaan nähdä tuloksia vaa'alla, sanoo personal trainer Harley Pasternak.
ANNABELLA KIVINIEMI
annabella.kiviniemi@iltalehti.fi
KUVAT: MOSTPHOTOS