8 syytä: Tämän takia koulut ovat parempia Suomessa kuin Amerikassa
Sunnuntai 22.2.2015 klo 07.40
Yhdysvaltalainen Vox.com-sivusto listasi kahdeksan syytä sille, miksi suomalainen koulujärjestelmä on parempi kuin amerikkalainen.
Suomessa vanhemmat ja viranomaiset pitävät opettajia yhtä luotettavina kuin lääkäreitä. (ESA PYYSALO)
Artikkelissa yritetään löytää selittäviä tekijöitä sille, miksi Suomi on menestynyt vuodesta toiseen niin hyvin koululaisten taitoja mittaavassa PISA-tutkimuksessa.
Vaikka Suomi menettikin kärkipaikkansa PISA-tutkimuksessa vuonna 2012, kiinnostus koulujärjestelmäämme kohtaan ei ole hiipunut.
Suomalaisen korvaan amerikkalaislehden nostamat asiat kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta rapakon takana käytännöt ovat erilaiset.
1. Opettajilla on hyvä asema ja heitä tuetaan
Suomessa opettajiin luotetaan enemmän kuin Yhdysvalloissa - julkisista laitoksista ainoastaan poliisia pidetään luotettavampana. Vanhemmat ja viranomaiset pitävät opettajia yhtä luotettavina kuin lääkäreitä.
Täällä opetussuunnitelmat perustuvat yhteisiin, kansallisiin ohjeisiin, mutta opettajat käyttävät myös itse aikaa työnsä kehittämiseen. Suomessa opettajat saavat tukea ammattiliitolta, jonka asemaa artikkelissa kuvaillaan melko voimakkaaksi. Suomalaiset opettajat myös tienaavat paremmin kuin Yhdysvalloissa.
2. Opettajat valitaan tiukan seulan läpi
Opetuksen arvostuksen yhtenä syynä pidetään sitä, että Suomessa opettajat valitaan tiukemman seulan läpi kuin Yhdysvalloissa. Artikkelin mukaan Suomessa vain yksi kymmenestä hakijasta hyväksytään opiskelemaan opettajankoulutusohjelmaan.
Suomessa opettajilta vaaditaan maisterintutkintoa, jonka suorittaminen kestää yliopistossa noin viisi vuotta. Yhdysvalloissa riittää kahden vuoden koulutus. Artikkelissa huomautetaan, että Suomessa opettajaksi opiskelevat suorittavat maisterintutkinnon nimenomaan siitä aihepiiristä, josta he aikovat opettaa, ja tutkintoon sisältyy lisäksi tutkimukseen perustuva opinnäytetyö.
Konsulttifirma McKinseyn vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet uusista opettajista Yhdysvalloissa oli kuulunut koulumenestysvertailuissa heikoimpaan kolmannekseen.
3. Suomessa on vähän valtakunnallisia testejä
Yhdysvalloissa kouluissa teetetään paljon standardoituja testejä, joissa pärjääminen tuo kouluille joko palkintoja tai rangaistuksia. Opetuksessa keskitytäänkin paljon näihin testeihin valmistautumiseen. Suomessa oppilaiden taitojen arvioimisesta vastaavat pääsääntöisesti opettajat itse. Poikkeuksena ovat lukion ylioppilaskirjoitukset.
Artikkelissa mainitaan erikseen myös se, että Suomessa "kansa ei valvo opetuksen laatua millään tavalla".
4. Välitunnit ja pakollinen käsityö
Suomessa koulupäivään kuuluu runsaasti välitunteja - artikkelin mukaan yhteensä yli tunnin verran päivässä. Yhdysvalloissa välitunteja taas on vain puoli tuntia koko päivän aikana.
Columbian yliopiston vieraileva tutkija Samuel Abrams on kuitenkin sanonut, että käsitöissä, kirjonnassa ja metallitöissä voidaan soveltaa matemaattisia taitoja tosielämässä.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa käsityö on pakollinen oppiaine sekä tytöille että pojille. On kuitenkin epäselvää, kuinka paljon tällä on merkitystä Suomen koulujärjestelmän menestyksen kanssa.
Suomen opettajat saavat nykyään työskennellä hyvin itsenäisesti, vaikka aina näin ei ole ollut. (IL-ARKISTO)
5. Tiukka valvonta on historiaa
Artikkelin mukaan suomalaiset koulutusasiantuntijat "kehuskelevat" tällä hetkellä sillä, kuinka itsenäisesti opettajat saavat nykyisin työskennellä luokkahuoneissaan.
Aina ei ole kuitenkaan toimittu yhtä vapaasti. Vasta 1990-luvulta alkaen opetussuunnitelmia on kevennetty siihen suuntaan, että ne olisivat pikemminkin suuntaviivoja opetukselle kuin tiukkoja käsikirjoituksia opettajan toiminnalle.
Erikoisin selitys Suomen koulumenestykselle löytyy suomen kielestä. Englannin kielen oikeinkirjoituksesta vastaavan English Spelling Societyn varapuheenjohtajaMasha Bell väittää, että suomen kieli olisi foneettisesti paljon yksinkertaisempi kuin englanti.
Bell perustelee väitettä sillä, että suomessa on vain vähän "mystisiä sääntöjä" ja poikkeuksia, joita täytyisi muistaa. Hän tarkoittaa, että kun aakkoset lausutaan samalla lailla kuin ne kirjoitetaan, lukemaan oppiminen on "melko yksinkertaista".
Vox.comin artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa lapset oppivat lukemaan listan tuttuja sanoja noin vuoden kuluessa siitä, kun lukemaan opettelu on alkanut. Englanninkielisillä samaan tulokseen päästiin vasta kolmessa vuodessa.
Lapsiköyhyysaste tarkoittaa niiden alle 18-vuotiaiden osuutta kaikista alaikäisistä, jotka asuvat suhteellisen köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa. Suomessa lapsiköyhyysaste on yksi maailman alhaisimpia, noin viisi prosenttia. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20 prosenttia.
Suomessa perheitä tuetaan monin tavoin, joista esimerkkeinä mainitaan lapsilisä ja äitiyspakkaus, joista Yhdysvalloissa voidaan vain haaveilla. Perheiden tukemista pidetään yhtenä syynä sille, miksi Suomessa rikkaiden ja köyhien koululaisten koulumenestyksessä on vain pieniä eroja.
8. Suomen koulut ovat homogeenisiä
Yhdysvalloissa on ikään kuin kaksi koulujärjestelmää: on hyvätuloisen keskiluokan koulut sekä koulut, joissa opiskelijat ovat lähtöisin heikommista lähtökohdista. "Huonommissa" kouluissa ongelmat kasantuvat ja eriarvoisuus lisääntyy. Suomessa vastaavaa jakoa ei ole.
Artikkelissa pohditaan, etteivät Suomen koulut ole välttämättä sittenkään parempia kuin Yhdysvalloissa, mutta ne vain palvelevat paremmin Suomen homogeenistä väestöä. Suomi on pieni maa, jossa on vähemmän asukkaita kuin esimerkiksi pelkässä New Yorkin kaupungissa.
