"Kansallinen häpeä" - Suomen eläkejärjestelmä saa armotonta ryöpytystä
Keskiviikko 4.2.2015 klo 20.54
Suomalainen eläkejärjestelmä on suoranainen köyhdyttämisautomaatti, toteaa uutuuskirja.
- Meillä olisi varaa maksaa reilusti isompia eläkkeitä, väittää Kimmo Kiljunen uutuuskirjassaan Eläkeläisten taitettu itsetunto. (RAINE LEHTORANTA)
Valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljusen(sd) keskiviikkona ilmestynyt kirjaEläkeläisten taitettu itsetunto(Minerva) vaatii isoa remonttia työeläkejärjestelmäämme.
- Suomen historia ei tunne yhtään väestöryhmää, jonka etuuksia olisi leikattu yhtä systemaattisesti kuin eläkkeensaajien viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Se on kansallinen häpeä, Kiljunen sanoo.
1990-luvun lamasta lähtien työeläkkeitä on jatkuvasti heikennetty, mutta se on tehty niin ovelasti ja mutkikkaasti, ettei edes kunnon keskustelua ole saatu syntymään, vastarinnasta puhumattakaan.
Itsekin pian eläkeiän kynnyksellä oleva entinen kansanedustaja vaatii, että eläkkeiden vuosittaiset tarkastukset tulisi tehdä palkkasidonnaisina.
- Työeläke on ansiosidonnainen etuus, lykättyä palkanmaksua. Siksi se pitää sitoa puhtaaseen ansiotasoindeksiin.
Nykyisin käytetty "taitettu indeksi" (20-prosenttisesti ansiokehitystä ja 80-prosenttisesti hintakehitystä seuraava) heikentää pitkässä juoksussa eläkkeitä ja jättää eläkkeet jälkeen yleisestä elintason noususta.
- Mitä vanhemmaksi elät, sen köyhemmäksi tulet. Lähes joka kolmas 90 vuotta täyttänyt suomalainen elää köyhyysrajan alapuolella.
Yksikään puolue ei uskalla puuttua tähän "indeksileikkuriin", jota säätämässä Kiljunen itsekin pääministeripuolueen kansanedustajana oli vuonna 1995. Se oli ensin neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kesken, ja kansanedustajat painoivat nappia, kuten oli käsketty. Vastustajat vaiennettiin puhumalla eläkepommista ja kestävyysvajeesta.
Otetaan eläkerahastoista
Työeläkeyhtiöiden hoidossa olevat eläkerahastot ovat palkansaajien kartuttamia jättiläismäisiä pääomakasaumia. Niiden alkuperäinen tarkoitus oli suurten ikäluokkien aiheuttamien eläkemenojen kasvun tasaaminen. Se on unohdettu, ja mammonan kasaamisesta on tullut itsetarkoitus.
Yli puolet eläkeläisistä saa vähemmän kuin 1 500 euroa, ja vain 10 prosenttia enemmän kuin 2 500 euroa kuukaudessa.
- Meillä olisi varaa maksaa reilusti isompia eläkkeitä, kuin nyt maksetaan, Kiljunen väittää.
Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo 25 prosenttia kansalaisista.
- Köyhyysrajan alapuolella elää uskomattoman paljon kansalaisia.
Kansainvälisessä vertailussa suomalainen eläkejärjestelmä - jota meillä usein kehutaan - on ainakin työeläkeindeksin suhteen EU-maiden heikoimpia.
