Lähes vaivaan kuin vaivaan suositellaan nykyisin painonhallintaa. Tutkimukset kertovat, että lihavuuden tiedetään lisäävän riskiä hyvin monenlaisiin sairauksiin.
Toisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty myös viitteitä siihen, että lihavakin voi olla terve. Kaikkia painonpudotus ei aina hyödytäkään. Tätä kutsutaan lihavuusparadoksiksi. Voit olla lihava ja terve ja kunnossa eli fit,mutta fat.
Joissain olosuhteissa liikapainoisten ennenaikainen kuolleisuus näyttää olevan jopa pienempää kuin normaalipainoisten ennenaikainen kuolleisuus.
Tuore Diabetes-lehti avaa aihetta jutussaan, jossa asiantuntijana kuullaan professori, lihavuustutkija Aila Rissasta.
Lisäkilot eivät turvaa
Rissanen muistuttaa, etteivät kaikki ylipainoiset voi tuudittautua ajatukseen, että lisäkilot tuovat turvaa.
- Koko ikänsä normaalipainoisina pysyneet pärjäävät edelleen parhaiten pitkäkestoisten tutkimusten mukaan, Rissanen summaa.
Miksi jotkut hyvinkin pyöreät sitten ovat kuitenkin aivan terveitä?
Rissanen kertoo syiksi hyvän ruokavalion, liikunnan ja hyvät perintötekijät. Niidenkään vaikutus ei läheskään aina riitä vanhaksi asti. Kun ikää kertyy, aineenvaihdunnan haittoja alkaa kertyä myös joka toiselle niin sanotulle terveelle lihavalle.
Jos kakkostyypin diabeetikko on pyöreä ja diabetes on selkeästi huonossa tasapainossa, painoa kannattaa yrittää pudottaa.
Liiku, vaikket laihduta
Laihtuminen ei Rissasen mielestä aina ole välttämätöntä edes kakkostyypin diabeetikolle.
Jos kakkostyypin diabeetikon sokeritasapaino pysyy hyvänä, veren rasva-arvot pysyvät hyvinä eikä verenpaineen kanssa ole ongelmia, lievä ylipaino ei ole riski.
Rissanen muistuttaa Diabetes-lehdessä, että liikakilot ja liikkumattomuus on erittäin huono yhdistelmä.
- Kuntoiluun panostaminen todella kannattaa, myös keski- ja eläkeiässä, Rissanen sanoo.
Rissanen suosittelee painoindeksin sijasta seuraamaan vyötärönympärystä. Se kertoo keskivartalon haitallisen rasvan määrästä. Juuri keskivartalorasvassa piilee riski.
