Alakurtin tukikohtaan Suomen rajan taakse on tulossa asiantuntijoiden mukaan jopa 7 000 sotilaan joukot.
Venäjä toi tiistaina ensimmäiset joukko-osastonsa takaisin Alakurtin sotilastukikohtaan. Ensimmäiset tulokkaat olivat moottoroidun jalkaväkiprikaatin joukkoja.Alakurtti, 7 000 asukkaan pikkukaupunki, sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta Sallan korkeudella. Tukikohta on ollut olemassa vuosikymmenten ajan, mutta viime vuodet se on ollut tyhjillään.
Vuonna 2014 Venäjä kuitenkin ilmoitti, että Alakurtin tukikohta avataan uudelleen. Se ei yllättänyt Ilta-Sanomien haastattelemaa asiantuntijaa, eversti (evp) Heikki Hultia.
Hult on tutkinut aiempina vuosina Venäjän asevoimien kehitystä yhdessä ulkoministeriön johtavan tutkijan Stefan Forssin, prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinnan ja kommodori (evp) Pertti Inkisen kanssa.
Alakurtti oli ennen sotia osa Suomea, mutta se luovutettiin Neuvostoliitolle lopulta Moskovan välirauhansopimuksen myötä 1944. Hult muistuttaa, että Neuvostoliitto halusi alueen sen strategisen sijainnin vuoksi, eikä merkitys ole kadonnut vuosien varrella mihinkään.Alakurtin tukikohtaan Suomen rajan taakse on tulossa asiantuntijoiden mukaan jopa 7 000 sotilaan joukot.
Venäjä toi tiistaina ensimmäiset joukko-osastonsa takaisin Alakurtin sotilastukikohtaan. Ensimmäiset tulokkaat olivat moottoroidun jalkaväkiprikaatin joukkoja.
Alakurtti, 7 000 asukkaan pikkukaupunki, sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta Sallan korkeudella. Tukikohta on ollut olemassa vuosikymmenten ajan, mutta viime vuodet se on ollut tyhjillään.
Vuonna 2014 Venäjä kuitenkin ilmoitti, että Alakurtin tukikohta avataan uudelleen. Se ei yllättänyt Ilta-Sanomien haastattelemaa asiantuntijaa, eversti (evp) Heikki Hultia.
Hult on tutkinut aiempina vuosina Venäjän asevoimien kehitystä yhdessä ulkoministeriön johtavan tutkijan Stefan Forssin, prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinnan ja kommodori (evp) Pertti Inkisen kanssa.
Alakurtti oli ennen sotia osa Suomea, mutta se luovutettiin Neuvostoliitolle lopulta Moskovan välirauhansopimuksen myötä 1944. Hult muistuttaa, että Neuvostoliitto halusi alueen sen strategisen sijainnin vuoksi, eikä merkitys ole kadonnut vuosien varrella mihinkään.
Alakurtin sotilastukikohdan rapautumiseen tällä välin vaikutti lähinnä Venäjän armeijan taloudellinen ahdinko, mutta nyt asevoimien 500 miljardin euron uudistuksen yhteydessä Venäjän on helppo satsata alueelle, jossa on tarpeelliset fasiliteetit jo valmiina. 1990-luvun alussa Alakurtin määrävahvuisessa jalkaväkidivisioonassa oli kuitenkin 13 500 miestä ja helikopterirykmentissä 60 helikopteria.
– Siinä mielessä nyt on tapahtunut paluu vanhan Neuvostoliiton aikaan. Alakurttiin asettuu uudempi ja parempi joukko, niin koulutukseltaan kuin varustukseltaan. Alakurtti on keskeinen paikka ja siitä on helppo lähteä moneen suuntaan, niin itään kuin pohjoiseen, aina Pohjois-Norjaan asti, Hult sanoo.
Hultin arvion mukaan Venäjä kasaa Alakurttiin arktisen taisteluprikaatin, jonka vahvuus on noin 3 000–4 000 miestä. IS:n haastattelemat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että tämän arktisen voimaryhmän runkona toimivat nyt Alakurttiin tuodut moottoroidun jalkaväkiprikaatin miehet. Joukko koulutetaan paikan päällä, jotta se oppii toimimaan pakkasessa ja lumessa tehokkaasti.
– Sitä voi verrata Lapin jääkäriprikaatiin, joka on pystynyt harjoittelemaan jopa 40 asteen pakkasessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun entinen tutkija, eversti (evp) Ari Rautalaei ole täysin varma, muodostuuko Alakurttiin nimenomaan arktinen prikaati, mutta se on hänen mukaansa mahdollista. Venäjällä on kuitenkin ollut tarkoituksena perustaa ainakin kaksi arktista prikaatia: toinen niistä on Petsamon prikaati, toinen tulisi joko Arkangeliin tai Alakurttiin.
Olipa niin tai ei, Rautala arvioi Alakurttiin tulevan kaksi erillistä kokonaisuutta: jonkinlainen taisteluprikaati ja elektronisen tiedustelun rykmentti. Joukkojen koko on Rautalan arviossa yhteensä 7 000 henkeä.
– Prikaatin vahvuus on yleensä 4 500–5 500. Tiedustelurykmentin olisi ehkä 1 500.
Alakurtin prikaatin pitäisi pystyä hyvin nopeaan toimintaan – ainakin teoriassa. Venäläiset käyttävät termiä ”pysyvän valmiuden prikaati”.
Valmiusprikaatien vaatimusten mukaan niiden pitäisi olla valmiudessa joissain tapauksissa jopa tunnissa. Rautala pitää kuitenkin tätä tunnin tavoiteaikaa mahdottomana.
– Kyllä siinä puhutaan ennemminkin vuorokaudesta tai useammasta vuorokaudesta.
Alakurtti, 7 000 asukkaan pikkukaupunki, sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä Suomen rajasta Sallan korkeudella. Tukikohta on ollut olemassa vuosikymmenten ajan, mutta viime vuodet se on ollut tyhjillään.
Vuonna 2014 Venäjä kuitenkin ilmoitti, että Alakurtin tukikohta avataan uudelleen. Se ei yllättänyt Ilta-Sanomien haastattelemaa asiantuntijaa, eversti (evp) Heikki Hultia.
Hult on tutkinut aiempina vuosina Venäjän asevoimien kehitystä yhdessä ulkoministeriön johtavan tutkijan Stefan Forssin, prikaatikenraali (evp) Lauri Kiianlinnan ja kommodori (evp) Pertti Inkisen kanssa.
Alakurtti oli ennen sotia osa Suomea, mutta se luovutettiin Neuvostoliitolle lopulta Moskovan välirauhansopimuksen myötä 1944. Hult muistuttaa, että Neuvostoliitto halusi alueen sen strategisen sijainnin vuoksi, eikä merkitys ole kadonnut vuosien varrella mihinkään.
Alakurtin sotilastukikohdan rapautumiseen tällä välin vaikutti lähinnä Venäjän armeijan taloudellinen ahdinko, mutta nyt asevoimien 500 miljardin euron uudistuksen yhteydessä Venäjän on helppo satsata alueelle, jossa on tarpeelliset fasiliteetit jo valmiina. 1990-luvun alussa Alakurtin määrävahvuisessa jalkaväkidivisioonassa oli kuitenkin 13 500 miestä ja helikopterirykmentissä 60 helikopteria.
– Siinä mielessä nyt on tapahtunut paluu vanhan Neuvostoliiton aikaan. Alakurttiin asettuu uudempi ja parempi joukko, niin koulutukseltaan kuin varustukseltaan. Alakurtti on keskeinen paikka ja siitä on helppo lähteä moneen suuntaan, niin itään kuin pohjoiseen, aina Pohjois-Norjaan asti, Hult sanoo.
Hultin arvion mukaan Venäjä kasaa Alakurttiin arktisen taisteluprikaatin, jonka vahvuus on noin 3 000–4 000 miestä. IS:n haastattelemat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että tämän arktisen voimaryhmän runkona toimivat nyt Alakurttiin tuodut moottoroidun jalkaväkiprikaatin miehet. Joukko koulutetaan paikan päällä, jotta se oppii toimimaan pakkasessa ja lumessa tehokkaasti.
– Sitä voi verrata Lapin jääkäriprikaatiin, joka on pystynyt harjoittelemaan jopa 40 asteen pakkasessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun entinen tutkija, eversti (evp) Ari Rautalaei ole täysin varma, muodostuuko Alakurttiin nimenomaan arktinen prikaati, mutta se on hänen mukaansa mahdollista. Venäjällä on kuitenkin ollut tarkoituksena perustaa ainakin kaksi arktista prikaatia: toinen niistä on Petsamon prikaati, toinen tulisi joko Arkangeliin tai Alakurttiin.
Olipa niin tai ei, Rautala arvioi Alakurttiin tulevan kaksi erillistä kokonaisuutta: jonkinlainen taisteluprikaati ja elektronisen tiedustelun rykmentti. Joukkojen koko on Rautalan arviossa yhteensä 7 000 henkeä.
– Prikaatin vahvuus on yleensä 4 500–5 500. Tiedustelurykmentin olisi ehkä 1 500.
Alakurtin prikaatin pitäisi pystyä hyvin nopeaan toimintaan – ainakin teoriassa. Venäläiset käyttävät termiä ”pysyvän valmiuden prikaati”.
Valmiusprikaatien vaatimusten mukaan niiden pitäisi olla valmiudessa joissain tapauksissa jopa tunnissa. Rautala pitää kuitenkin tätä tunnin tavoiteaikaa mahdottomana.
– Kyllä siinä puhutaan ennemminkin vuorokaudesta tai useammasta vuorokaudesta.
Alakurtin sotilastukikohdan rapautumiseen tällä välin vaikutti lähinnä Venäjän armeijan taloudellinen ahdinko, mutta nyt asevoimien 500 miljardin euron uudistuksen yhteydessä Venäjän on helppo satsata alueelle, jossa on tarpeelliset fasiliteetit jo valmiina. 1990-luvun alussa Alakurtin määrävahvuisessa jalkaväkidivisioonassa oli kuitenkin 13 500 miestä ja helikopterirykmentissä 60 helikopteria.
– Siinä mielessä nyt on tapahtunut paluu vanhan Neuvostoliiton aikaan. Alakurttiin asettuu uudempi ja parempi joukko, niin koulutukseltaan kuin varustukseltaan. Alakurtti on keskeinen paikka ja siitä on helppo lähteä moneen suuntaan, niin itään kuin pohjoiseen, aina Pohjois-Norjaan asti, Hult sanoo.
Hultin arvion mukaan Venäjä kasaa Alakurttiin arktisen taisteluprikaatin, jonka vahvuus on noin 3 000–4 000 miestä. IS:n haastattelemat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että tämän arktisen voimaryhmän runkona toimivat nyt Alakurttiin tuodut moottoroidun jalkaväkiprikaatin miehet. Joukko koulutetaan paikan päällä, jotta se oppii toimimaan pakkasessa ja lumessa tehokkaasti.
– Sitä voi verrata Lapin jääkäriprikaatiin, joka on pystynyt harjoittelemaan jopa 40 asteen pakkasessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun entinen tutkija, eversti (evp) Ari Rautalaei ole täysin varma, muodostuuko Alakurttiin nimenomaan arktinen prikaati, mutta se on hänen mukaansa mahdollista. Venäjällä on kuitenkin ollut tarkoituksena perustaa ainakin kaksi arktista prikaatia: toinen niistä on Petsamon prikaati, toinen tulisi joko Arkangeliin tai Alakurttiin.
Olipa niin tai ei, Rautala arvioi Alakurttiin tulevan kaksi erillistä kokonaisuutta: jonkinlainen taisteluprikaati ja elektronisen tiedustelun rykmentti. Joukkojen koko on Rautalan arviossa yhteensä 7 000 henkeä.
– Prikaatin vahvuus on yleensä 4 500–5 500. Tiedustelurykmentin olisi ehkä 1 500.
Alakurtin prikaatin pitäisi pystyä hyvin nopeaan toimintaan – ainakin teoriassa. Venäläiset käyttävät termiä ”pysyvän valmiuden prikaati”.
Valmiusprikaatien vaatimusten mukaan niiden pitäisi olla valmiudessa joissain tapauksissa jopa tunnissa. Rautala pitää kuitenkin tätä tunnin tavoiteaikaa mahdottomana.
– Kyllä siinä puhutaan ennemminkin vuorokaudesta tai useammasta vuorokaudesta.
