Entistä suurempi osa Suomen eläkeläisistä uhkaa pudota köyhyysloukkuun.
Eläkeläisten itsetuntoa koetellaan Suomessa ja varsinkin heidän taloudellinen asemansa on heikentynyt. Eläkkeet eivät seuraa enää palkkakehitystä, vaan eläkeläisten asema heikkenee. Näin kertoi Ylen MOT Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn -ohjelma maanantaina. Voit katsoa ohjelman Ylen Areenasta täältä.
Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat korostivat, että osa eläkeläisten heikentyneestä asemasta johtuu niin sanotusta leikatusta indeksistä. Kyse on siitä, että vuonna 1995 hyväksytty niin sanottu taitettu eläkeindeksi oli Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallituksen päätös, joka oli osa työmarkkinajärjestöjen kokonaisratkaisua. Eläkkeitä alettiin siis nostaa palkkoja hitaammin. Vuosina 1995-1999 toimineen hallituksen muodostivat Sdp, kokoomus, Rkp, vasemmistoliitto ja vihreät.
Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996 ja se on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005 lähtien. Aiemmin eläkkeitä nostettiin niin sanotulla puoliväli-indeksillä, jossa hintojen paino oli 50 prosenttia ja palkkojen 50 prosenttia.
Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen vain 20 prosenttia. Monet jo eläkkeelle jääneet ovat olleet tyytymättömiä painotukseen, koska he katsovat sen syövän eläkkeiden ostovoimaa ja heikentävän eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin.
Dosentti Olli Pusa ja entinen Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen arvioivat ohjelmassa, että mitä vanhemmaksi eläkeläinen elää, sitä suurempi osa heistä elää EU:n määrittelemien köyhyysrajojen alapuolella.
– Eläkerahastojen keräämisen pitäisi toimia eläkeläisten hyväksi, Olli Pusa arvioi.
Vanhemmissa sukupolvissa köyhyys on Pusan ja Kiljusen mukaan yleisempää kuin nuoremmissa sukupolvissa, vaikka työeläkkeen piti olla ansiosidonnainen etuus.
Toisaalta ohjelmassa korostettiin myös sitä, että työeläkkeen indeksien korjaaminen ei ole ratkaisu, vaan kansaneläkkeen korottamisen ja takuueläkkeen pitäisi turvata eläkeläisten taloudellinen asema. Moni eläkeläisistä ei edes saa työeläkettä. Vastakkain ovat senioriliikkeen kanta ja Eläketurvakeskuksen kanta.
Työeläkkeen indeksin korjaaminen ei ole Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan ratkaisu ongelmaan. Samoilla linjoilla on Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen eli noin 767 euroa kuukaudessa, jos henkilön kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään noin 760 euroa kuukaudessa.
Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat korostivat, että osa eläkeläisten heikentyneestä asemasta johtuu niin sanotusta leikatusta indeksistä. Kyse on siitä, että vuonna 1995 hyväksytty niin sanottu taitettu eläkeindeksi oli Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallituksen päätös, joka oli osa työmarkkinajärjestöjen kokonaisratkaisua. Eläkkeitä alettiin siis nostaa palkkoja hitaammin. Vuosina 1995-1999 toimineen hallituksen muodostivat Sdp, kokoomus, Rkp, vasemmistoliitto ja vihreät.
Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996 ja se on koskenut kaikkia eläkkeitä vuodesta 2005 lähtien. Aiemmin eläkkeitä nostettiin niin sanotulla puoliväli-indeksillä, jossa hintojen paino oli 50 prosenttia ja palkkojen 50 prosenttia.
Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen vain 20 prosenttia. Monet jo eläkkeelle jääneet ovat olleet tyytymättömiä painotukseen, koska he katsovat sen syövän eläkkeiden ostovoimaa ja heikentävän eläkeläisten asemaa suhteessa palkansaajiin.
Dosentti Olli Pusa ja entinen Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen arvioivat ohjelmassa, että mitä vanhemmaksi eläkeläinen elää, sitä suurempi osa heistä elää EU:n määrittelemien köyhyysrajojen alapuolella.
Kansaneläke ja takuueläke ratkaisu?
– Suomessa ihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Tämä on täysin poikkeuksellinen ilmiö Länsi-Euroopassa, Kiljunen kertoo ohjelmassa.– Eläkerahastojen keräämisen pitäisi toimia eläkeläisten hyväksi, Olli Pusa arvioi.
Vanhemmissa sukupolvissa köyhyys on Pusan ja Kiljusen mukaan yleisempää kuin nuoremmissa sukupolvissa, vaikka työeläkkeen piti olla ansiosidonnainen etuus.
Toisaalta ohjelmassa korostettiin myös sitä, että työeläkkeen indeksien korjaaminen ei ole ratkaisu, vaan kansaneläkkeen korottamisen ja takuueläkkeen pitäisi turvata eläkeläisten taloudellinen asema. Moni eläkeläisistä ei edes saa työeläkettä. Vastakkain ovat senioriliikkeen kanta ja Eläketurvakeskuksen kanta.
Työeläkkeen indeksin korjaaminen ei ole Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan ratkaisu ongelmaan. Samoilla linjoilla on Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen eli noin 767 euroa kuukaudessa, jos henkilön kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään noin 760 euroa kuukaudessa.
