Heräsitkö taas juuri nyt, keskellä yötä? Ei hätää!
Maanantai 16.11.2015 klo 01.50
Heräätkö lähes joka yö melkein täsmälleen samaan aikaan ilman erityistä syytä? Älä huolestu, kyseessä on luonnollinen ilmiö.
(MOSTPHOTOS)
- Heräilen lähes poikkeuksetta joka yö täsmälleen samaan aikaan. Harvoin tulee aikaan heittoja, ja jos jokin heitto kumminkin tulee, se on vain noin viisi minuuttia, mies kuvailee.
- Herään joka yö kello 1.55:n ja kahden välillä.
Mies on yrittänyt keksiä syytä heräilemiseensä, mutta sellaista ei ole löytynyt. Hän ei ole nähnyt erityistä unta, hän ei ole herännyt nälkäisenä, ei janoisena eikä hänellä ole ollut tarvetta käydä vessassa.
Kriittinen hetki
Mies ei ole yksinään ongelmansa kanssa. Hyvin moni herää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan keskellä yötä.Yöllinen heräämisaikakin voi olla sama, jos ihmisellä on melkoisen säntillinen nukkumaanmenoaika eli hän menee nukkumaan aina samaan aikaan.
Syy heräämiseen löytyy unen rakenteesta. Uni ei ole samanlaista läpi yön.
- Puolessa välissä yöunta ihmisen uni kevenee selvästi. Juuri silloin ihminen voi havahtua hereille, Partonen kertoo.
Jos ihminen siis menee nukkumaan kymmeneltä ja hän tarvitsee unta kahdeksan tuntia yössä, kello kahdelta koittaa se hetki, jolloin hän ikään kuin nousee syvästä unesta selvästi kevyempään uneen jopa niin, että hän herää.
Terveen ihmisen luontainen yöuni on suurimmaksi osaksi pituudeltaan kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Oman luontaisen unitarpeensa ihminen tietää itse.
Heräily kuuluu asiaan
- Unen alkupuoli on syvää unta, josta on hankala herätä tai saada ihmistä hereille sen aikana, Partonen kertoo.Yön puolen välin paalu on sellainen, että vaikka ihminen silloin heräisikin, se voi tapahtua niin nopeasti, ettei aamulla sitä ei enää muista, koska unen päästä saadaan taas nopeasti kiinni.
Yöunen jälkimmäinen puolisko on selvästi kevyempää kuin alkupään uni. Silloin heräillään huomattavasti useammin kuin alkupuolella yötä.
- Terveeseenkin yöuneen kuuluvat lyhyet hereille havahtumiset. Niihin voi suhtautua melko huolettomasti, Partonen lohduttaa.
Jos ihminen herää aamulla ennen kellonsoittoa ja huomaa, että pirinään on aikaa vähemmän kuin puoli tuntia, voi Partosen mukaan olla parempi nousta ylös kuin yrittää nukahtaa vielä kerran.
Kun herääminen tapahtuu itsestään, se on hyvä vireyden kannalta. Mutta jos vielä nukahtaa ja herää kellonsoittoon, joutuukin nousemaan ylös kesken kaiken ja se voi saada aikaan pientä tokkuraisuutta.
Hieman liian aikaisesta ylösnoususta on sekin hyvä puoli, että saman päivän iltana todennäköisesti nukuttaa illan tullen juuri sopivasti.
