Julkaistu:
, Päivitetty:
Yhdysvalloissa tänään julkaistu tutkimus saattaa laittaa osan taudin hoidosta uusiksi myös Suomessa.
Yhdysvaltain sydänyhdistyksen eli American Heart Associationin kongressissa Orlandossa julkaistiin tiistaina verenpainetaudin hoitokäytäntöä muuttavan Sprint-tutkimuksen päätulokset. Tutkimuksen mukaan korkeaan verenpaineeseen pitäisi puuttua nykyistä nopeammin, jos halutaan säästää ihmishenkiä.
Konferenssin osallistuva lääketieteen tohtori Timo Strandberg arvioi tutkimusta. Hän on ylilääkäri ja professori Helsingin ja Oulun yliopistoista. Strandberg vastasi Ilta-Sanomien kysymyksiin tutkimuksen merkityksestä.
Millainen tutkimus nyt julkaistiin ja miten asiaa tutkittiin?
– Kohonneen verenpaineen alentamisen hyödyt tunnetaan toki vanhastaan, mutta tässä tutkimuksessa osoitettiin vakuuttavasti, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen lasku kannattaa, Strandberg kertoo.
– Tutkimuksessa oli mukana suuri joukko verenpainepotilaita. Puolella alennettiin systolista verenpainetta alle 140 mm/Hg, joka on nykyisin yleinen tavoite ja toisessa ryhmässä tehokkaammin alle 120 mm/Hg. Tutkimusta piti jatkaa viisi vuotta, mutta se keskeytettiin ennenaikaisesti kesällä, kun turvallisuuskomitea totesi kokonaiskuolleisuuden, sydänkuolemien ja sydämen vajaatoiminnan olevan pienempi tehokkaamman hoidon ryhmässä, hän painottaa.
Ovatko hoidon tavoitteena olevat verenpaineen yleiset raja-arvot eli alle 140/90 mmHg Suomessa nyt kohdallaan sen valossa, mitä konferenssissa nyt kerrottiin?
– Tavoitteita tullaan varmaan arvioimaan Suomessa niin kuin muuallakin tämän tutkimuksen valossa. Yksi tutkimus ei tietenkään ratkaise, mutta tavoitearvojen laskemisen takana on paljon muuta tietoa, muun muassa ihmisen valtimoterveydelle edullisesta verenpaineesta. Käytössä oli tavanomaisia verenpainelääkkeitä, hän kertoo.
Strandbergin mukaan tehokkaan hoidon haitat olivat yllättävän vähäisiä.
– Voi mainita, että yli 75-vuotiaat potilaat näyttivät hyötyvän jopa enemmän kuin alle 75-vuotiaat. Vanhoilla potilailla tehokasta laskua on usein pelätty. Toki yksilölliset tekijät on etenkin vanhoilla ihmisillä aina otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa, hän sanoo.
Mitkä olivat mielestäsi tärkeimmät Sprint-hankkeen tulokset tavallisen suomalaisen kannalta?
– Tutkimus kertoi, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen alentaminen kannattaa.
Tässä on Strandbergin mukaan haastetta, koska nykyiselläänkin usein lipsutaan hoidossa.
– Kohonnut verenpaine on kuitenkin suurin yksittäinen ennenaikaisen kuoleman ja myös toiminnanvajeiden aiheuttaja. Korkea verenpaine keski-iässä ennustaa myös surkeampaa vanhuutta, hän korostaa.
– Ihmiset, verenpainepotilaat, hyötyvät tehokkaammasta hoidosta. Se, että matalampi verenpaine on hyväksi ihmisille keksittiin jo 1930-luvulla, verenpainelääkkeet keksittiin vasta myöhemmin, Strandberg korostaa.
Voisiko verenpaineen laskeminen lääkkeillä tämän tutkimuksen mukaan vähentää myös dementiaa?
– Itse uskon niin, mutta tähänastisissa tutkimuksissa näyttö on ollut vain suuntaa antavaa. Sprintin jatkoanalyysit antavat tästä varmasti mielenkiintoista tietoa.
Konferenssin osallistuva lääketieteen tohtori Timo Strandberg arvioi tutkimusta. Hän on ylilääkäri ja professori Helsingin ja Oulun yliopistoista. Strandberg vastasi Ilta-Sanomien kysymyksiin tutkimuksen merkityksestä.
Millainen tutkimus nyt julkaistiin ja miten asiaa tutkittiin?
– Kohonneen verenpaineen alentamisen hyödyt tunnetaan toki vanhastaan, mutta tässä tutkimuksessa osoitettiin vakuuttavasti, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen lasku kannattaa, Strandberg kertoo.
– Tutkimuksessa oli mukana suuri joukko verenpainepotilaita. Puolella alennettiin systolista verenpainetta alle 140 mm/Hg, joka on nykyisin yleinen tavoite ja toisessa ryhmässä tehokkaammin alle 120 mm/Hg. Tutkimusta piti jatkaa viisi vuotta, mutta se keskeytettiin ennenaikaisesti kesällä, kun turvallisuuskomitea totesi kokonaiskuolleisuuden, sydänkuolemien ja sydämen vajaatoiminnan olevan pienempi tehokkaamman hoidon ryhmässä, hän painottaa.
Ovatko hoidon tavoitteena olevat verenpaineen yleiset raja-arvot eli alle 140/90 mmHg Suomessa nyt kohdallaan sen valossa, mitä konferenssissa nyt kerrottiin?
– Tavoitteita tullaan varmaan arvioimaan Suomessa niin kuin muuallakin tämän tutkimuksen valossa. Yksi tutkimus ei tietenkään ratkaise, mutta tavoitearvojen laskemisen takana on paljon muuta tietoa, muun muassa ihmisen valtimoterveydelle edullisesta verenpaineesta. Käytössä oli tavanomaisia verenpainelääkkeitä, hän kertoo.
Strandbergin mukaan tehokkaan hoidon haitat olivat yllättävän vähäisiä.
– Voi mainita, että yli 75-vuotiaat potilaat näyttivät hyötyvän jopa enemmän kuin alle 75-vuotiaat. Vanhoilla potilailla tehokasta laskua on usein pelätty. Toki yksilölliset tekijät on etenkin vanhoilla ihmisillä aina otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa, hän sanoo.
Mitkä olivat mielestäsi tärkeimmät Sprint-hankkeen tulokset tavallisen suomalaisen kannalta?
– Tutkimus kertoi, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen alentaminen kannattaa.
Tässä on Strandbergin mukaan haastetta, koska nykyiselläänkin usein lipsutaan hoidossa.
– Kohonnut verenpaine on kuitenkin suurin yksittäinen ennenaikaisen kuoleman ja myös toiminnanvajeiden aiheuttaja. Korkea verenpaine keski-iässä ennustaa myös surkeampaa vanhuutta, hän korostaa.
Korostuuko lääkeyhtiöiden rooli liikaa?
On esitetty myös kritiikkiä siitä, että jos raja-arvoja lasketaan, hyötyjinä ovat lähinnä lääkeyhtiöt, jotka näitä hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä myyvät. Miten kommentoit tätä näkemystä?– Ihmiset, verenpainepotilaat, hyötyvät tehokkaammasta hoidosta. Se, että matalampi verenpaine on hyväksi ihmisille keksittiin jo 1930-luvulla, verenpainelääkkeet keksittiin vasta myöhemmin, Strandberg korostaa.
Voisiko verenpaineen laskeminen lääkkeillä tämän tutkimuksen mukaan vähentää myös dementiaa?
– Itse uskon niin, mutta tähänastisissa tutkimuksissa näyttö on ollut vain suuntaa antavaa. Sprintin jatkoanalyysit antavat tästä varmasti mielenkiintoista tietoa.
