Suomalaiselle diabeetikolle määrätään enemmän lääkettä kuin ruotsalaiselle
Tiistai 10.2.2015 klo 13.43
Suomessa määrätään huomattavasti enemmän diabeteslääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa.
Kakkostyypin diabeteksen hoidossa omilla elintavoilla on suuri merkitys.(COLOURBOX)
Diabeteslääkkeiden käytöstä kirjoittaa professori, ylilääkäri Johan ErikssonHUS:sta Suomen Diabetesliiton julkaisemassa Diabetes ja lääkäri- lehdessä.
Joka kymmenes suomalainen sairastaa kakkostyypin diabetesta. Hoitokustannusten osuus maamme terveydenhuollon kokonaismenoista on arviolta 15 prosenttia. Suurin osa näistä kustannuksista johtuu diabeteksen liitännäissairauksien hoidosta.
Ylivoimaisesti käytetyin yksittäinen diabeteslääke oli vuoden 2012 tilastojen mukaan metformiini.
Elintavat vai lääke?
Eriksson kirjoittaa artikkelissa, että nimenomaan metformiinin käytössä Pohjoismaissa on suuri ero.
Suomessa Käypä hoito -suositus suosittaa metformiinin varhaista aloittamista heti, kun potilaalla on diagnosoitu kakkostyypin diabetes. Lääkkeen ohella annetaan ohjeet elintapojen muutokseen.
Esimerkiksi Norjassa elintapamuutoksia suositellaan ensin ja vasta sitten, jos ne eivät tehoa, aloitetaan lääkehoito.
Ruotsissakin kakkostyypin diagnoosin saaneella aloitetaan yleensä ensin elintapamuutoksia ja lääkehoito aloitetaan vasta myöhemmin.
Suuremmat annokset
Meillä metformiinia syödään myös suurempia annoksia kuin esimerkiksi Ruotsissa. Erikssonin mukaan meillä pyritään kolmen gramman päiväannokseen, kun taas Ruotsissa tyydytään kahteen grammaan.
Tämänkin vuoksi lääkkeen kulutus kasvaa.
Suomessa myös pistettävän insuliinin kulutus on suhteellisesti suurin muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Eriksson muistuttaa artikkelissaan, että eri maiden välillä lääkkeiden erilaisen käytön vaikutuksia hoitotasapainoihin ei voida vertailla, koska Suomessa diabetekseen liittyviä tietoja ei meillä vieläkään kerätä systemaattisesti ja valtakunnallisesti.
