Taistelu eläkkeiden korottamisesta kiihtyy

Torstai 1.9.2016 klo 05.00

  

Tunnetut poliitikot vaativat luopumista taitetusta indeksistä. Keskustelu työeläkkeiden tasoa määrittävien indeksien muuttamisesta kiihtyy.

• Syksyllä eduskuntaan on tulossa 84 820 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite työeläkkeiden parantamiseksi.
• SDP:n puoluekokoukselle on jätetty samasta asiasta puoluekokousaloite, jota kannattaa iso joukko tunnettuja sosialidemokraatteja.
• SDP:n tavoite on palauttaa palkka- tai palkkapainotteisempi indeksi työeläkkeisiin siten, että indeksiuudistuksen toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein.
• Syksyllä eduskuntaan on tulossa 84 820 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite työeläkkeiden parantamiseksi. Lisäksi SDP:n helmikuussa pidettävälle puoluekokoukselle on jätetty puoluekokousaloite samasta asiasta.

  Puoluekokousaloitteen tekee merkittäväksi se, että sen takana on iso joukko tunnettuja sosialidemokraatteja. Allekirjoittaneet esittävät, että "SDP ottaisi tavoitteekseen palkka- tai palkkapainotteisemman indeksin palauttamisen työeläkkeisiin siten, että indeksiuudistuksen toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein". Tällä hetkellä työeläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, joka määräytyy 80-prosenttisesti hintoja ja 20-prosenttisesti palkkojen muutoksen perusteella.

  Puoluekokousaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Eläkkeelle juuri jäänyt Kiljunen on myös puheenjohtajana Suomen Senioriliike ry:ssä, jonka aktiivit laittoivat vireille suuren kannatuksen saaneen kansalaisaloitteen.

  Palkka- tai palkkapainotteisempaan indeksiin palaamista kannattaa iso joukko tunnettuja demaripoliitikkoja. Mukana on muun muassa seitsemän entistä ministeriä: Pirjo Ala-Kapee, Leena Luhtanen, Pertti Paasio,Kari Rajamäki, Maija Rask, Ulf Sundqvistja Jacob Söderman. Heidän lisäkseen allekirjoittajina on 31 entistä SDP:n kansanedustajaa: Kiljunen, Markus Aaltonen, Marko Asell, Mikko Elo, Raimo Holopainen, Sinikka Hurskainen, Ilkka Joenpalo, Ulla Juurola, Reijo Kallio, Tapio Karjalainen, Saara Karhu, Marjaana Koskinen, Risto Kuisma, Jorma Kukkonen, Esa Lahtela, Reijo Laitinen,Minna Lintonen, Raimo Mähönen, Mats Nyby, Kalevi Olin, Reino Paasilinna,Pirkko Peltomo, Tuula Peltonen, Raimo Piirainen, Tuija Pohjola, Jukka Roos, Arto Seppälä, Kari Urpilainen, Helena Vartiainen, Marjatta Vehkaoja ja AnttiVuolanne.

  - Kun 28. marraskuuta 1995 eduskunnassa hyväksyttiin taitettu indeksi, 48 demaria äänesti sen puolesta ja poissa oli 13, minä mukaan luettuna. Näistä puolesta äänestäneistä nyt indeksiä vastustaa 19 ja 16 on pitänyt kantansa. Loput ovat joko kuolleita, ei ole tavoitettu tai ovat istuvia edustajia, joita ei ole pyydetty puoluekokousaloitteeseen mukaan, Kimmo Kiljunen kertoo.

  Perusteet

  Puoluekokousaloitteen perusteet pohjaavat samoihin näkökantoihin kuin eduskunnalle jätettävän kansalaisaloitteen.

  - Kun taitettu indeksi hyväksyttiin Suomessa, oltiin huolissaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta kustannusrasitteesta eläkejärjestelmän kestävyydelle. Pelättiin "eläkepommia". Nyt on kaksikymmentä vuotta hillitty eläkemenoja ja kasvatettu rahastoja. Tuona aikana eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet ja eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä on varoja jo yli 180 miljardia euroa, ja ne kasvavat vuosittain 8-12 miljardia euroa. Kansainvälisten arvioiden mukaan tänä päivänä Suomessa eläkejärjestelmä voi hyvin, mutta eläkeläiset huonosti, puoluekokousaloitteessa todetaan.

  ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

  Aloitteen mukaan vuosina 1995-2014 palkkatasot ovat nousseet 88% ja työeläkkeet 46%.

  - Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60% palkasta, niin vuonna 2014 se oli reaalisesti enää 47%. Lähestulkoon kaikki eläkeläiset ovat pienituloisia, sillä 60% heistä joutuu tulemaan toimeen alle 1 500 euron kuukausieläkkeellä, ja 90% alle 2 500 euron eläkkeellä.

  Aloitteen allekirjoittajat jakaisivat eläkerahastojen tuottoja runsaammin eläkkeen saajille.

  - Varat viedään ulkomaille passiivisiksi pääomasijoituksiksi. Sen sijaan kohentuneet eläkkeet aktivoisivat kotimaista ostovoimaa, loisivat työpaikkoja ja kartuttaisivat työeläkemaksuja. Julkinen talous saisi verotuloja, ja kaiken lisäksi työeläkkeiden tason säilyminen vähentäisi painetta kansaneläkkeisiin ja toimeentulotukeen. Epäilemättä tänä päivänä eläkkeiden korotus olisi kustannustehokkainta elvytystä, aloitteessa lukee.

  Työeläkejärjestelmän edustajat ovat tyrmänneet perusteet taitetun indeksin muuttamiseksi palkkapainotteiseksi indeksiksi. Heidän mukaansa indeksin muuttaminen tulisi niin kalliiksi, että 2060-luvulla ei eläkerahastoja olisi enää ollenkaan.
  JUHA RISTAMÄKI
  juha.ristamaki@iltalehti.fi