Kuinka syöt lounaan oikein

Väsyttääkö iltapäivällä? Saatoit syödä lounasruuat väärässä järjestyksessä, sanovat ravitsemuksen asiantuntijat

URA 19.11.2015 12:59

Tanja Vasama

HELSINGIN SANOMAT

Kello kaksi iltapäivällä. Väsyttää.

Iltapäivätunnit ovat monelle toimistotyöläiselle vaikeaa aikaa. Kulunut työpäivä alkaa jo uuvuttaa, ja puolenpäivän maissa nautittu lounas nukuttaa.

Lisäksi ihmisen luontaisesta vuorokausirytmistä johtuva erityinen väsymyspiikki osuu iltapäivään. Kaikkien ihmisten vireystila heikkenee 12 tunnin välein, ja aamuyön lisäksi uneliaisuus vaivaa juuri iltapäivisin.

Iltapäiväväsymystä ei siis voi täysin selättää. Mutta uneliaisuutta voi välttää useilla eri keinoilla, sanovat ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja elintarviketieteiden kandidaatti Henna Rannikko.

Laatikaiselta ja Rannikolta ilmestyy tänään torstaina istumatyöläisille kirjoitettu opas Toimistotyöläisen ruokapäivä. Siinä he muiden muassa listaavat vinkkejä, joilla erityisesti istumatyöläinen saa iltapäiväänsä lisävirtaa. Suomessa on noin miljoona istumatyöläistä.

Syö runsas ja monipuolinen, mutta suhteellisen kevyt lounas noin kello yhdentoista ja puoli yhden välillä. Liian raskas lounas tainnuttaa ja vie työtehon.

Syö lounaalla ensin salaattikasvikset, sitten proteiinipitoiset ruuat kuten liha, kala, maitotaloustuotteet ja palkokasvit. Vasta viimeiseksi kannattaa tarttua hiilihydraatteihin, esimerkiksi perunaan, pastaan tai leipään.

”Järjestys saattaa olla tärkeää verensokerin hallinnan kannalta”, Laatikainen sanoo.

Verensokerin liian nopea nousu väsyttää usein liikaa. Kolmessa pienessä tutkimuksessa on osoitettu, että ruokien syöminen tässä järjestyksessä pitää verensokerikäyrän tasaisempana ja matalampana kuin päinvastainen järjestys. Salaatin ja rasvan lisääminen sinänsäkin loiventaa verensokeripiikkiä.

Juo kahvi heti lounaan perään. Loppuiltapäivästä kahvia ei enää kannata Laatikaisen ja Rannikon mukaan juoda, varsinkin jos olet huomannut sen vaikuttavan illan vireystilaan ja unen saantiin. Vietä kahvihetki mahdollisuuksien mukaan seisten.

Työskentele seisten. Seisomisesta on erityisesti hyötyä iltapäivällä lounaan jälkeen, sillä useimpien ihmisten vireystila laskee iltapäivästä lounassyömisistä riippumattakin.

Seisominen, lyhyet kävelyt tai vaikka työpaikan yhteinen vatsalihaslankutussessio tasoittavat istumiseen verrattuna verensokerin nousua lounaan jälkeen. Vireystila voi näin pysyä parempana.

Kävele jokaisessa mahdollisessa tilanteessa.

Muista juoda vettä.

Syö kevyt välipala iltapäivällä kahden ja neljän välillä. Näin työvire säilyy loppupäivän. Myös nälänhallinta helpottuu.

Vältä kahvin lisäksi pullaa ja muita herkkuja. Jos makeanhimo käy vastustamattomaksi, valitse juomaksi teen sijasta tumma kaakao.

Aiheet

• RAVITSEMUS
 
• TYÖELÄMÄ

Montako kananmunaa voi syödä

Tiedätkö, kuinka paljon munia saat syödä?

Torstai 19.11.2015 klo 08.57

  

Toinen saa syödä kananmunia runsaasti, toinen vain kaksi viikossa. Apulaisprofesori Ursula Schwab neuvoo videolla, miten voit selvittää, kumpaan ryhmään kuulut.

LUE MYÖS

Kevytmaitoa vai rasvatonta maitoa lapselle? Kuva kertoo karun eron

Jos ihmisellä on perimässään tietty alleeli eli geenin muoto, hänelle kananmunan keltuaisen sisältämästä kolesterolista voi olla erityisen paljon haittaa. ApoE4-alleeli on periytyvä.

- Kananmunan keltuaisen vaikutus kolesteroliin voi olla todella voimakas yksilötasolla, kertoo apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

- ApoE4-alleeli on meillä suomalaisilla varsin yleinen, Schwab sanoo.

Kyseistä alleelia on noin joka kolmannella suomalaisella. Tämä on kansallinen ominaisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kyseistä alleelia ei ole yhtä runsaasti, joten amerikkalaiset ravitsemussuositukset voivat olla kananmunien syömisen suhteen toisenlaiset kuin suomalaiset.

HELJÄ SALONEN
helja.salonen@ilmedia.fi

T

Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä?

Heräily yöllä

Heräsitkö taas juuri nyt, keskellä yötä? Ei hätää!

Maanantai 16.11.2015 klo 01.50

Heräätkö lähes joka yö melkein täsmälleen samaan aikaan ilman erityistä syytä? Älä huolestu, kyseessä on luonnollinen ilmiö.

(MOSTPHOTOS)

OTA KANTAA

Heräiletkö öisin?

91%

9%

Ääniä 5758

KESKUSTELE

Heräiletkö öisin?

Iltalehden miespuolinen lukija otti yhteyttä toimitukseen, koska hänellä on ongelma.
- Heräilen lähes poikkeuksetta joka yö täsmälleen samaan aikaan. Harvoin tulee aikaan heittoja, ja jos jokin heitto kumminkin tulee, se on vain noin viisi minuuttia, mies kuvailee.
- Herään joka yö kello 1.55:n ja kahden välillä.
Mies on yrittänyt keksiä syytä heräilemiseensä, mutta sellaista ei ole löytynyt. Hän ei ole nähnyt erityistä unta, hän ei ole herännyt nälkäisenä, ei janoisena eikä hänellä ole ollut tarvetta käydä vessassa.

Kriittinen hetki

Mies ei ole yksinään ongelmansa kanssa. Hyvin moni herää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan keskellä yötä.
Yöllinen heräämisaikakin voi olla sama, jos ihmisellä on melkoisen säntillinen nukkumaanmenoaika eli hän menee nukkumaan aina samaan aikaan.
Syy heräämiseen löytyy unen rakenteesta. Uni ei ole samanlaista läpi yön.
- Puolessa välissä yöunta ihmisen uni kevenee selvästi. Juuri silloin ihminen voi havahtua hereille, Partonen kertoo.
Jos ihminen siis menee nukkumaan kymmeneltä ja hän tarvitsee unta kahdeksan tuntia yössä, kello kahdelta koittaa se hetki, jolloin hän ikään kuin nousee syvästä unesta selvästi kevyempään uneen jopa niin, että hän herää.
Terveen ihmisen luontainen yöuni on suurimmaksi osaksi pituudeltaan kuuden ja yhdeksän tunnin välillä. Oman luontaisen unitarpeensa ihminen tietää itse.

Heräily kuuluu asiaan

- Unen alkupuoli on syvää unta, josta on hankala herätä tai saada ihmistä hereille sen aikana, Partonen kertoo.
Yön puolen välin paalu on sellainen, että vaikka ihminen silloin heräisikin, se voi tapahtua niin nopeasti, ettei aamulla sitä ei enää muista, koska unen päästä saadaan taas nopeasti kiinni.
Yöunen jälkimmäinen puolisko on selvästi kevyempää kuin alkupään uni. Silloin heräillään huomattavasti useammin kuin alkupuolella yötä.
- Terveeseenkin yöuneen kuuluvat lyhyet hereille havahtumiset. Niihin voi suhtautua melko huolettomasti, Partonen lohduttaa.
Jos ihminen herää aamulla ennen kellonsoittoa ja huomaa, että pirinään on aikaa vähemmän kuin puoli tuntia, voi Partosen mukaan olla parempi nousta ylös kuin yrittää nukahtaa vielä kerran.
Kun herääminen tapahtuu itsestään, se on hyvä vireyden kannalta. Mutta jos vielä nukahtaa ja herää kellonsoittoon, joutuukin nousemaan ylös kesken kaiken ja se voi saada aikaan pientä tokkuraisuutta.
Hieman liian aikaisesta ylösnoususta on sekin hyvä puoli, että saman päivän iltana todennäköisesti nukuttaa illan tullen juuri sopivasti.

HELJÄ SALONEN
helja.salonen@ilmedia.fi

Varaudu flunssaan

Näin varaudut talven influenssaepidemiaan

Julkaistu: 11.11. 14:45

ILMOITUS Talvisin leviävä influenssavirus on vaarallinen etenkin riskiryhmillä, kuten iäkkäillä. Influenssavirus voi johtaa myös vakaviin jälkitauteihin, mm. pneumokokkibakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Infektiolääkärin mukaan suojautuessa on hyvä muistaa rokottautuminen ja huolellinen käsihygienia.

Influenssakausi kestää Suomessa perinteisesti marraskuusta helmikuun loppuun. Talvikuukausien epidemialle on monta syytä. 

- Influenssavirus iskee etenkin talvikuukausina, koska se viihtyy paremmin matalissa lämpötiloissa. Kun lämpötila laskee sekä ulkona että hengitysteissä, virus lisääntyy ja leviää helpommin. Lisäksi ihmiset ovat tiiviimmässä kontaktissa toisiinsa kuin kesällä. Koulut, päiväkodit ja työpaikat ovat täynnä ihmisiä, mikä mahdollistaa leviämisen, Porvoon sairaalan infektiolääkäri Peter Klemets toteaa.

Influenssa leviää erityisen herkästi riskiryhmissä, kun vastustuskyky on heikentynyt. Riskiryhmiin kuuluvat yli 65-vuotiaat sekä esimerkiksi syöpä- tai keuhkosairaudesta kärsivät. Riskiryhmissä taudin sairastaminen on usein rankempi koettelemus keholle kuin perusterveillä potilailla.   

Influenssan yhteydessä leviää myös keuhkokuumetta aiheuttava pneumokokkibakteeri. Talvikuukausina jopa puolet lapsista ja kolmannes aikuisista kantavat sitä mukanaan. Sairastettu influenssa vaurioittaa hengitysteiden limakalvoja, joissa pneumokokki pääsee leviämään. 

Vuosittainen influenssarokotus
antaa täsmäsuojan

Koulussa tai työpaikalla tarttunut influenssavirus leviää helposti myös kotona perheenjäsenten keskuudessa. Pisaratartuntana tarttuvalta virukselta suojautuessa tulee muistaa hyvä käsihygienia ja terveelliset elintavat. Suojaa antaa myös vuosittain päivittyvä influenssarokotus.2 

Rokottautumalla voi suojautua myös pneumokokkia vastaan. Pneumokokkirokote otetaan vain kerran.

Infektiolääkärin mukaan influenssavirusta vastaan kannattaa suojautua. Rokotus vaikuttaa influenssasuojaan muutamassa viikossa. Sama pätee pneumokokkirokotukseen: suoja kehittyy parissa viikossa.

- Sekä influenssaviruksen että pneumokokkibakteerin osalta suoja tulee muutamissa viikoissa. Rokottautumisaktiivisuudessa olisi toivomisen varaa etenkin iäkkäiden osalta.  Heistä vain noin 40 % ottaa kausi-influenssarokotteen vuosittain, Klemets harmittelee.

- Influenssarokotuksiin liittyy usein harhaluulo, että rokotus antaa varman suojan niin sanottua flunssaa vastaan. Vastaanotolle saattaa tulla pettynyt nuhakuumeeseen sairastunut potilas, joka oletti saavansa täydellisen suojan. Influenssarokote antaa suojan nimenomaan influenssaa, ei nuhakuumetta vastaan, Klemets muistuttaa. 

Influenssa eroaa kuitenkin nuhakuumeesta rajumman luonteensa ja pidemmän toipumisaikansa vuoksi. Sen oireita ovat esimerkiksi äkillisesti nouseva korkea kuume, lihaskivut ja ylähengitystien oireet. 

(KUVA: Yuri Arcurs)

Rokottautumisesta influenssaa ja pneumokokkia vastaan kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Käy apteekissa lunastamassa resepti ja varaa aika rokottautumiseen terveydenhoitajalta.

Muistilista: Miten suojautua influenssalta ja pneumokokkitaudeilta

1.    Muista säännöllinen käsienpesu

2.    Käsidesi on helppo tapa varmistaa käsihygienia tilanteessa, jossa juoksevaa vettä ja saippuaa ei ole saatavilla

3.    Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät sairastumisriskiä

4.    Vältä ruuhkaisia paikkoja, jos mahdollista

5.    Influenssarokotus uusitaan vuosittain

6.    Pneumokokkirokote otetaan vain kerran

Lue lisää pneumokokkibakteerista ja rokottautumisesta sitä vastaan:

www.pneumokokki.fi
www.thl.fi/rokottaminen
www.rokotustieto.fi
 

Perhe ja lapset tekee onnelliseksi

Perhe

Brittiläinen äiti sai vihdoin haluamansa suurperheen – maksoi 100000 euroa ja kesti 14 vuotta

Joanne Scollard-Kerr on nyt 43-vuotias ja ikionnellinen neljästä lapsestaan. Vasemmalla Pippa, sylissä Theo, Drew ja Spencer. (KUVA: MVPhotos / Carter News)

Julkaistu: 12.11. 20:30

Google-mainokset

Laihduta 5kg / viikko
Maailmalla suosittu laihdutuskuuri nyt Suomessa. Takuulla toimiva.

Hedelmöityshoito

– Käytin hedelmöityshoitoihin lähes 100 000 euroa, mutta tulin raskaaksi vasta kun löysin todellisen rakkauden, sanoo brittinainen.

Joanne Scollard-Kerr oli menestyvä IT-asiantuntija. Oli kuitenkin yksi asia, josta Scollard-Kerr haaveili uraa enemmän: hän halusi äidiksi. Tapauksesta on kertonut brittiläinen Mirror verkkosivuillaan.

26-vuotiaana Joanne Scollard-Kerr oli naimisissa. Hän ja hänen miehensä yrittivät kaksi vuotta saada lasta luonnon menetelmällä, mutta aloittivat koeputkihedelmöityshoidot, kun Joanne Scollard-Kerr oli 28-vuotias.

Ensimmäinen hoito ei tuottanut tulosta. Toinen hoito onnistui, mutta johti keskenmenoon. Pariskunta käytti kaikki säästönsä ja otti lainaa vielä seitsemään koeputkihedelmöityshoitoon, mutta tuloksetta. Avioliitto päättyi 2005 kestettyään seitsemän vuotta.

Se ei lannistanut Joannaa. Hän myi talonsa ja matkusti ympäri Eurooppaa hoidoissa, ja oli toiveikas vielä 40-vuotiaana. Joanne löysi lupaavan klinikan Englannista, ja ennen seuraavaa hoitokierrosta päätti lähteä lomalle Ibizalle. Siellä, vuonna 2011, hän tapasi nykyisen miehensä Neilin. Joanne ei halunnut enää käyttää luovuttajien spermaa, vaan antoi suhteen kehittyä. Pian pariskunta päätti yrittää lasta yhdessä.

Tulin raskaaksi vasta kun löysin todellisen rakkauden.

– Ystäväni sanoi minulle, että ehkä kohtalolla oli minua varten tämä suunnitelma. Että minun piti ensin löytää rakkaus. Kuka tahansa, joka haaveilee lapsista, haluaa näiden pääsevän rakastavaan suhteeseen. Tulin raskaaksi vasta kun löysin todellisen rakkauden, Joanne sanoo.

Vuosi tapaamisen jälkeen pari oli kihloissa ja käytyään koeputkihedelmöityksessä Ateenassa Joanne odotti perheen yhteistä tytärtä Pippaa. Pippa on nyt kolmevuotias.

Kolmoset olivat yllätys

Joanne halusi kuitenkin suuremman perheen, joten hoidot jatkuivat. Ja kolme seuraavaa hoitoa päättyivät keskenmenoon. Sen jälkeen Joanne päätti, että seuraava, jo 17. hoitokierros olisi viimeinen. Kuin ihmeen kaupalla hoito onnistui ja tämän vuoden huhtikuussa Joanne oli raskaana.

Yllätys oli melkoinen, kun ultraääni paljasti, että kohdussa varttui peräti kolme sikiötä.

–Oli hyvä, että ultraäänitutkimuksissa olin makuullani. Muutoin olisin pyörtynyt kuultuani odottavani kolmosia, Joanne sanoo. (KUVA: MVPhotos/Caters News)

Synnytys kesällä ei ollut helppo, Joanne oli jo 42-vuotias ja kolme poikavauvaa syntyivät seitsemän viikkoa etuajassa. Nyt perhe ja kaikki neljä lasta ovat kotona. Huiske on melkoinen.

Joanne kertoo, että IVF-hoitoihin eli koeputkihedelmöityshoitoihin meni kaikkiaan 70 000 puntaa, noin 100 000 euroa, mutta lapset ovat sen arvoisia.

Joanne Scollard-Kerr on nyt 43-vuotias ja ikionnellinen neljästä lapsestaan. Vasemmalla Pippa, sylissä Theo, Drew ja Spencer. (KUVA: MVPhotos/Caters News)

Mari Karttunen



Syö hyvä aamiainen ja päivällinen

Vältä illan ruoka-ansa syömällä

Torstai 12.11.2015 klo 14.17

Kiireisen toimistotyöläisen illalla iskevä kiljuva nälkä kertoo, että koko päivän ruokailussa on jotain pielessä.

Henna Rannikko on ravitsemusterapeutiksi opiskeleva elintarviketieteiden kandidaatti ja juristi. Reijo Laatikainen on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri. (TALENTUM)

Syö oikein päivällä, vältä voileipäralli illalla.

Maitoon keitetty puuro marjoilla on hyvä aamiainen.

Kun nälkäinen toimistotyöläinen tulee kotiin, voi tuntua, ettei nälkä taitu. Hän syö ja syö ja lopulta on ähkyssä.
Toimistotyötä tekevän ruokavalion ja syömisen ongelmat kehittyvät aamun ja päivän kuluessa ja ongelmat kasautuvat iltaan. Illalla syödään paljon ja kaikenlaista, koska aamulla ja päivällä syöminen on ollut liian vähäistä ja vääränlaista. Uni ei tule, koska ruuansulatuselimistö on täydessä työssä ruokalastin kanssa.
Ihmiset kyllä tietävät, miten suuri merkitys aamiaisella ja lounaalla voi olla iltasyömiseen, mutta ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan he eivät kuitenkaan näytä uskovan tähän. Aamulla ja päivällä hyvin syömällä voitaisiin kuitenkin tehokkaimmin välttää ilta-ahtaminen.
- Varsinkaan aamiaisen vaikutusta iltaruokaan ymmärretä, hän sanoo.
Laatikaisen mielestä kannattaisi tehdä koe: mitä tapahtuu, jos syö kahden viikon ajan kunnon aamiaisen. Tulos voi yllättää positiivisesti.
Ihmisen oma käsitys iltasyömisensä määrästä vaihtelee paljon. Joillakin on aivan väärä käsitys omasta iltanapsimisesta, jotkut taas ovat joka palasta tuskallisen tietoisia.
Syömisen ja elintapojen vaikutuksia Laatikainen valaisee ensi viikolla ilmestyvässä kirjassa Toimistotyöläinen ruokapäivä (Talentum), jonka hän on kirjoittanut elintarviketieteiden kandidaatti Henna Rannikon kanssa.
Kirjassa avataan, mikä toimistotyöläisen syömisessä yleensä mättää, miksi ruokaa tulee mätettyä ja miten tästä päästään eroon yksinkertaisin valinnoin.

1. Syö aamiainen!

Kunnon aamiainen auttaa pysymään ihannepainossa ja olemaan tehokas töissä. Aamupalan syöminen tukee muistitoimintoja.
Kun syöt aamulla hyvin, et sorru lounasaikaan tolkuttomiin annoksiin. Sopivan kokoinen lounas taas pitää huolta siitä, ettet väsy iltapäivälläkään.
Syömällä kunnon ruokaa aamulla ja päivällä, et tunne illalla kiljuvaa nälkää ja voit vähentää iltamässäilyä.
Nälkä pysyy aamulla pitkään loitolla, kun saat aamiaisesta riittävästi hiilihydraatteja ja proteiineja.
Keitä puuro maitoon, syö ruisleipä vähärasvaisen juuston ja kananmunan kanssa, sekoita jogurttiin rahkaa ja kuitupitoista mysliä. Pidä huolta siitä, että aamiaisessa on noin desi marjoja, puolitoista desiä kasviksia tai yksi hedelmä.
Proteiineja saat kylliksi eli 15- 25 grammaa, jos syöt purkillisen rahkajogurttia tai rahkaa tai annoksen maitoon tehtyä puuroa.
Lisää hieman pähkinöitä, siemeniä tai öljyä puuron, smoothien tai jogurtin sekaan, niin saat hyviä rasvoja. Käytä kasviöljypohjaista levitettä, avokadoa ja kalaa leivän päälle.

2. Varo lounasdippiä!

Iso pasta-annos, kermainen keittoruoka tai peruna-annos grillimakkaralla väsyttää paljon enemmän kuin kanasalaatti ruisleivän kanssa tai kalafilee yhden tai kahden perunan kera. Riittävä määrä proteiinia estää tai ainakin loiventaa lounasdippiä.
Lounaan aiheuttama väsymys eli lounasdippi tulee 1,5 tuntia lounaan jälkeen. Raskaan ruuan aiheuttama totaalista väsymystä on kutsuttu leikkisästi food comaksi eli ruokakoomaksi.
Jos haluat kahvista piristystä, kahvi kannattaa nauttia heti lounaan jälkeen.
Lounaan jälkeen kannattaa tehdä töitä seisten, sillä verensokeri pysyy tasaisempana.
Jos olet lähdössä treeneihin suoraan töistä, älä nappaa välipalaksi pähkinöitä, rasvaisia jogurtteja, avokadoa ja hyvin kuitupitoisia viljatuotteita. Näiden ruokien sisältämä rasva ja kuitu hidastavat mahalaukun tyhjentymistä.
Syö sen sijaan banaania, appelsiinia, mangoa tai mehukeittoa ja vähärasvaista rahkaa, jogurttia tai raejuustoa.
Jos syöt suklaapatukan nälkääsi, se lisää herkkuun liittyvää mielihyvän odotusta tulevaisuudessa. Eli mitä useammin syöt nälkääsi epäterveellisiä pikkuherkkua, sitä vaikeampi niistä on kieltäytyä jatkossa. Nälkään kannattaa siis aina syödä ruokaa.

3. Vältä voileipäralli

Huono päiväruokailu kostautuu illan voileipärallina. Töistä tullessa syödään ensin pari voileipää, parin tunnin päästä toiset pari ja ennen nukkumaanmenoa vielä yhdet.
Parempi vaihtoehto olisi syödä iltapalalla tuoreita kasviksia, hedelmiä, marjoja, vähän pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita.
Täysjyväleipä on hyvää syötävää, mutta usein päällinen tekee siitä epäterveellisen, koska leivän päälle kasataan juustoa, makkaraa, leikkeleitä ja rasvaa. Kevyttä työtä tekevälle sopiva täysjyväleipämäärä on kolmesta viiteen palaan päivässä.
Jos mielesi tekee illalla lasia viiniä tai olutta, muista, että vaikka niiden sisältämä alkoholi tuntuu ensin rentouttavalta, alkoholi kuitenkin heikentää unen laatua ja lisää ruokahalua.
Illalla mättäminen voi lihottaa ja altistaa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöille, koska iltapainotteisuus syömisessä ajastaa pienen pieniä kudoskellojamme väärin.

Aamiainen paranee vaihtamalla!

Keitä aamupuuro veden sijasta rasvattomaan maitoon.
Vaihda muromysli kuitupitoisempaan tai kaurahiutaleisiin.
Vaihda vaalea leipä täysjyvään.
Vaihda sokerijogurtti maustamattomaan jogurttiin tai rahkaan.
Vaihda rasvainen rahka vähärasvaiseen.
Vaihda leikkeleet kalaan, vähärasvaiseen juustoon, kikhernelevitteeseen tai kananmunaan ja lisää kasviksia.
Bonus: Mausta aamupuuro kardemummalla, kanelilla tai tummalla sokeroimattomalla kaakaojauheella, joka sopii hyvin banaanin kanssa.

Kaloripommi ravintolassa

Lounaan energiatarpeeksi on laskettu 600 kaloria. Tavallisessa ravintolapizzassa on usein noin 1000 kaloria.
Myös salaatit, täytetyt patongit ja kiinalainen ruoka sisältävät helposti 1000 kaloria.
Yhdessä ravintolaillallisessa voi hyvinkin olla 1500 kaloria. Alkusalaatti, yksi olut, lasi punaviiniä, pihvi lankkuperunoilla ja paahtovanukas on jo yhteensä 1200 kaloria.
À la carte -ravintoloiden ruoka-annoksissa voi olla aivan yhtä paljon kaloreita, suolaa, rasvaa ja huonolaatuisia hiilihydraatteja kuin pikaruokaravintoloissa.
Sushilounaassa on niin vähän rasvaa, kuitua ja proteiinia, että nälkä iskee keskellä iltapäivää. Suola voi janottaa. Myös useimpia vitamiineja ja mineraaleja siinä on liian vähän.

Kiire päivä edessä

Jos et joskus ehdi syömään lounasta, syö järkeviä välipaloja kahden, kolmen tunnin välein. Syö muutamia pähkinöitä tai manteleita, hedelmiä, kirsikkatomaatteja, rahkaa, jogurttia, lasi piimää, pikapuuro raejuuston ja hedelmän kanssa, proteiinipatukka ja hedelmä
Lähde: Reijo Laatikainen ja Henna Rannikko: Toimistotyöläisen ruokapäivä (Talentum). Kirja ilmestyy 19.11.

Älä osta näitä kotiin varastoon!

Sipsit
Mehut
Sokerilimut
Karkit
Maitosuklaa
Keksit
Leivonnaiset

HELJÄ SALONEN
helja.salonen@ilmedia.fi

Dementia

http://www.iltalehti.fi/mieli/2015111120647387_md.shtml

Muutos huumorintajussa on varhainen hälytysmerkki dementiasta

Torstai 12.11.2015 klo 08.36

Muutokset huumorintajussa voivat olla varhaisia merkkejä lähestyvästä dementiasta, BBC kertoo tuoreesta brittitutkimuksesta.

Potilaiden läheiset huomasivat muutokset vuosia ennen diagnoosia. (MOSTPHOTOS)

Huumorintajun selkeä muutos voi olla vakava oire, BBC kertoo The University College Londonin tuoreesta tutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan dementiaan sairastuneiden läheiset huomaavat useissa tapauksissa muutoksen huumorintajussa vuosia ennen kuin sairaus diagnosoidaan. Tutkimuksessa analysoitiin 48 potilaan läheisten kertomuksia. Vastauksissa nousi esille esimerkiksi potilaiden huumorintajun muutos vääristyneempään suuntaan ja nauraminen asiattomissa tilanteissa, joissa potilas ei olisi aiemmin käyttäytynyt vastaavasti, BBC kuvailee. Yksi tälläinen esimerkki on toisen ihmisen fyysinen loukkaantuminen, jolle oireista kärsivä saattoi nauraa.
Omaisten kuvauksissa potilaan mieltymykset jopa elokuviin muuttuivat.
Ilmiö liittyi erityisesti frontotemporaaliseen dementiaan, jossa persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset ovat yleisiä.
BBC haastatteli miestä, jonka äiti alkoi kärsiä vastaavista oireista ollessaan 55-vuotias.
- Hän alkoi unohtaa perheenjäsenten syntymäpäiviä ja nauroi kuullessaan onnettomuuksista tai jonkun sairastumisesta, mies kuvailee.
Vasta neljän vuoden jälkeen äiti sai diagnoosin.
- Syvempi ymmärrys dementian oireiden laajasta kirjosta lisäisi todennäköisyyksiä tarkemmille diagnooseille, tutkija Simon Ridley toteaa BBC:lle.
Lähde: BBC

JOSEFIINA BARAKA
josefiina.baraka@ILMEDIA.FI

Verenpaine

Terveys

Tuore tutkimus väittää: Verenpaineen tavoitearvot liian korkeita

(KUVA: Milla Takala)

Julkaistu: 10.11. 19:55 , Päivitetty: 10.11. 20:27

Maailmalla suosittu laihdutuskuuri nyt Suomessa. Takuulla toimiva.

Yhdysvalloissa tänään julkaistu tutkimus saattaa laittaa osan taudin hoidosta uusiksi myös Suomessa.

Yhdysvaltain sydänyhdistyksen eli American Heart Associationin kongressissa Orlandossa julkaistiin tiistaina verenpainetaudin hoitokäytäntöä muuttavan Sprint-tutkimuksen päätulokset. Tutkimuksen mukaan korkeaan verenpaineeseen pitäisi puuttua nykyistä nopeammin, jos halutaan säästää ihmishenkiä.

Konferenssin osallistuva lääketieteen tohtori Timo Strandberg arvioi tutkimusta. Hän on ylilääkäri ja professori Helsingin ja Oulun yliopistoista. Strandberg vastasi Ilta-Sanomien kysymyksiin tutkimuksen merkityksestä.

Millainen tutkimus nyt julkaistiin ja miten asiaa tutkittiin?

– Kohonneen verenpaineen alentamisen hyödyt tunnetaan toki vanhastaan, mutta tässä tutkimuksessa osoitettiin vakuuttavasti, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen lasku kannattaa, Strandberg kertoo.

– Tutkimuksessa oli mukana suuri joukko verenpainepotilaita. Puolella alennettiin systolista verenpainetta alle 140 mm/Hg, joka on nykyisin yleinen tavoite ja toisessa ryhmässä tehokkaammin alle 120 mm/Hg. Tutkimusta piti jatkaa viisi vuotta, mutta se keskeytettiin ennenaikaisesti kesällä, kun turvallisuuskomitea totesi kokonaiskuolleisuuden, sydänkuolemien ja sydämen vajaatoiminnan olevan pienempi tehokkaamman hoidon ryhmässä, hän painottaa.

Ovatko hoidon tavoitteena olevat verenpaineen yleiset raja-arvot eli alle 140/90 mmHg Suomessa nyt kohdallaan sen valossa, mitä konferenssissa nyt kerrottiin?

– Tavoitteita tullaan varmaan arvioimaan Suomessa niin kuin muuallakin tämän tutkimuksen valossa. Yksi tutkimus ei tietenkään ratkaise, mutta tavoitearvojen laskemisen takana on paljon muuta tietoa, muun muassa ihmisen valtimoterveydelle edullisesta verenpaineesta. Käytössä oli tavanomaisia verenpainelääkkeitä, hän kertoo.

Strandbergin mukaan tehokkaan hoidon haitat olivat yllättävän vähäisiä.

– Voi mainita, että yli 75-vuotiaat potilaat näyttivät hyötyvän jopa enemmän kuin alle 75-vuotiaat. Vanhoilla potilailla tehokasta laskua on usein pelätty. Toki yksilölliset tekijät on etenkin vanhoilla ihmisillä aina otettava huomioon hoitoa suunniteltaessa, hän sanoo.

Mitkä olivat mielestäsi tärkeimmät Sprint-hankkeen tulokset tavallisen suomalaisen kannalta?

– Tutkimus kertoi, että nykyistä tehokkaampi verenpaineen alentaminen kannattaa.

Tässä on Strandbergin mukaan haastetta, koska nykyiselläänkin usein lipsutaan hoidossa.

– Kohonnut verenpaine on kuitenkin suurin yksittäinen ennenaikaisen kuoleman ja myös toiminnanvajeiden aiheuttaja. Korkea verenpaine keski-iässä ennustaa myös surkeampaa vanhuutta, hän korostaa.

Korostuuko lääkeyhtiöiden rooli liikaa?

On esitetty myös kritiikkiä siitä, että jos raja-arvoja lasketaan, hyötyjinä ovat lähinnä lääkeyhtiöt, jotka näitä hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä myyvät. Miten kommentoit tätä näkemystä?

– Ihmiset, verenpainepotilaat, hyötyvät tehokkaammasta hoidosta. Se, että matalampi verenpaine on hyväksi ihmisille keksittiin jo 1930-luvulla, verenpainelääkkeet keksittiin vasta myöhemmin, Strandberg korostaa.

Voisiko verenpaineen laskeminen lääkkeillä tämän tutkimuksen mukaan vähentää myös dementiaa?

– Itse uskon niin, mutta tähänastisissa tutkimuksissa näyttö on ollut vain suuntaa antavaa. Sprintin jatkoanalyysit antavat tästä varmasti mielenkiintoista tietoa.

Petri Turunen



Suolan määrä

Vertailu: Mikrokeitoissa järkyttävä määrä suolaa!- IL-TV

Perjantai 30.10.2015 klo 13.21 (päivitetty 10.11.2015 klo 16.30)

Annos mikrokeittoa voi sisältää pahimmillaan yli puolet päivän suolakiintiöstä.

LUE MYÖS

Mikrokeitot vertailussa - luulitko kevyemmäksi vaihtoehdoksi?

Mikrouunissa lämmitettävä valmiskeitto on nopea ateria. Keitoissa on kuitenkin eroja: esimerkiksi niiden energiasisältö voi vaihdella paljon.
Lisäksi mikrokeitoissa on usein reippaasti suolaa. Virallisten suositusten mukaan aikuisen tulisi saada korkeintaan viisi grammaa suolaa päivässä. Yhdestä mikrokeitosta saa helposti jo yli puolet tästä määrästä.
Tarkkana kannattaa olla myös rasvan suhteen. Vaikka keitto mielletäänkin kevyeksi ruoaksi, voi jo yksi annos sisältää yli 30 grammaa rasvaa.

MARIANNE ZITTING

T

Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä ?

Facebook Twitter Google+ Kerro kaverille