perjantai 23. toukokuuta 2014

EU-vaalit

Sunnuntaina EU-kansalaiset valitsevat unionille parlamentin alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Euroopan parlamenttiin liittyvät perusasiat ovat kuitenkin voineet monelta jäädä epäselviksi, mikä näkynee alhaisena äänestysaktiivisuutena.
STT kokosi äänestyspäätöksen pohjaksi perustiedot siitä, mistä vaaleissa ja parlamentin toiminnassa on kyse.

1. Mikä Euroopan parlamentti on?
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin ainoa vaaleilla valittava toimielin. EU-parlamentti säätää EU-tason lakeja yhdessä jäsenmaiden hallituksia edustavan ministerineuvoston kanssa. Komissio valmistelee ehdotukset, ja lainsäädäntö tulee hyväksytyksi, kun parlamentilla ja neuvostolla on yhteisymmärrys sisällöstä.

2. Mistä muusta Euroopan parlamentti päättää?
EU-parlamentti päättää myös EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa. Parlamentti nimittää EU:n komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission jäsenet. Parlamentti voi tarvittaessa erottaa komission, mutta ei yksittäisiä komissaareja.

3. Missä parlamentti kokoontuu?
EU-parlamentin varsinainen kotipaikka on Strasbourg, jossa parlamentti kokoontuu viikon mittaiseen täysistuntoon kerran kuukaudessa. Brysselissä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Brysselissä pidetään myös ylimääräisiä täysistuntoja.

4. Montako edustajaa parlamentissa on?
- Parlamentissa on istunut Kroatian tuoreen jäsenyyden vuoksi väliaikaisesti 766 edustajaa EU:n 28 jäsenvaltiosta. Jäsenmäärä leikataan kuitenkin näissä vaaleissa 751:een Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Paikat jakautuvat suhteessa kunkin maan väkilukuun. Enintään paikkoja voi olla 99 ja vähintään 6. Suomella on tulevassa parlamentissa 13 paikkaa.

5. Miten parlamentti toimii?
- EU-parlamentin jäsenet ryhmittyvät poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuutensa mukaan. Merkittävimmät poliittiset ryhmät ovat Euroopan kansanpuolue (EPP, porvariryhmä) ja sosialistiryhmä (S&D). Kolmanneksi suurin on ollut liberaaliryhmä (Alde).
- Suurin osa parlamentin työstä tehdään 20 erikoistuneessa valiokunnassa, jotka laativat mietintöjä. Mietinnöistä äänestetään täysistunnossa. Yksittäisellä mepilläkin on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa EU-lainsäädäntöön päästessään laatimaan mietintöä.

6. Mitä mepeille maksetaan?
- Kaikille Euroopan parlamentin jäsenille maksetaan samansuuruista palkkaa. Meppien bruttopalkka 7 957 euroa kuukaudessa on pysynyt samana vuodesta 2009 saakka.

STT-IS



Eurovaalit 2014 Ota kantaa
Ymmärrätkö, mitä europarlamentaarikot tekevät?
Kyllä
En
Ainakin kaksi euroehdokasta käy kampanjaa yli 100 000 eurolla

Vain pari europarlamenttiin pyrkijää on satsannut vaalirahoituksen ennakkoilmoitusten mukaan kampanjaansa yli 100 000 euroa. Ilmoitus puuttuu yli sadalta ehdokkaalta.

Näinkö on?


Venäjän valtiollinen uutistoimisto levittää artikkelia, jonka mukaan Nato voisi jo nyt soveltaa Suomeen kuuluisaa 5. artiklaansa ja saartaa siten Venäjän Suomen kautta.
Venäjän valtiollinen uutistoimisto on julkaissut laajan artikkelin, jossa todistellaan Suomen uuden Nato-sopimuksen merkitsevän käytännössä lähes samaa kuin Suomi olisi jo liittynyt Naton täysjäseneksi.

Artikkelin kirjoittaja on amerikkalainen Stop Nato -blogin pitäjä Rick Rozoff, joka esitellään venäläislukijoille mm. ”amerikkalaisena asiantuntijana”. Näin lukijoille luodaan tarkoituksella vaikutelma, että amerikkalaisena Rozoffilla on takuulla jotain syvempää sisäpiirin tietoa Suomen ja Naton salaisista suunnitelmista.



Käytännössä he (Natossa) vahvistavat sotilaallisen saarroksensa kaikilla Venäjän länsirajoilla alkaen Pohjoisesta Jäämerestä ja päättyen Mustaanmereen sekä Kaukasukselle.

Rozoff kirjoittaa artikkelissaan Suomen ja Naton uudesta MoU-sopimuksesta, joka on suomeksi yhtä kuin isäntämaatukisopimus tai yhteisymmärryspöytäkirja teknisestä valmiudesta ottaa vastaan sotilaallista apua.

Suomessa sopimusta on selitetty muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan suulla niin, ettei se missään nimessä tarkoita Suomen poliittista liittoutumista Naton kanssa, vaan se mahdollistaa ainoastaan avun vastaanottamisen esimerkiksi luonnonkatastrofin yhteydessä.

KUVA: FABIAN BIMMER



Rozoff haluaa tulkita sopimuksen kuitenkin toisin. Hänen mielestään Nato voisi jo tämän jälkeen soveltaa Suomeen artikla 5:n mukaisia turvatakuitaan.
Rozoffin mukaan uusi MoU-sopimus antaa Natolle mahdollisuuden ”sijoittaa sotilaslentokoneitaan ja laivojaan Helsinkiin ja tarjota Suomelle jopa joukkojaan ja sotilastekniikkaansa ’avunannon nimissä’, jos Helsinki näin pyytää”.

- Toisin sanoen, Suomi siirtyy Naton kanssa Artikla-5:n tyyppiseen kumppanuuteen, mikä velvoittaa koko 28 maan laajuista sotilasliittoa liittymään taisteluun siinä tapauksessa, että Suomi on uhattuna tai väittää olevansa uhattuna, Rozoff kirjoittaa.

Rozoff antaa kirjoituksessaan ymmärtää, että tämä tulee seuraamaan automaattisesti Suomen uudesta Nato-sopimuksesta. Rozoffin mukaan samaan aikaan Suomi sitoutuu myös taistelemaan muiden Nato-maiden puolesta silloin, kun keskinäiseen avunantoon velvoittava 5. artikla otetaan käyttöön.

Huhuja Suomen hävittäjäkaupoista

Rozoffin artikkeli on julkaistu Venäjällä sekä englanniksi että venäjäksi uutistoimisto Ria Novostilla, joka kuuluu nykyisin Vladimir Putinin propagandapäällikön Dmitri Kiseljovin johtamaan Russia Today -konserniin.
Artikkeli on alkujaan julkaistu mielipidekirjoituksena, mutta sen jälkeen siitä on tehty myös uutisia, jotka ovat levinneet muihin venäläisvälineisiin.

KUVA: CARSTEN REHDER



Kirjoittajan mukaan liikkuu myös huhuja, joiden mukaan Suomen uuteen Nato-sopimukseen kuuluu se, että tulevaisuudessa Suomi ostaa amerikkalaisia viidennen sukupolven F-35-hävittäjälentokoneita.

Artikkelissa todistellaan myös, että Suomen uuden Nato-sopimuksen myötä Nato pääsee tavoitteeseensa saartaa Venäjä kokonaan, mikäli se toteuttaa mahdollisuutensa tuoda Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja Itämerelle lentokoneitaan ja laivojaan. Kirjoittajan mukaan samantyyppinen Naton lähestymisprosessi on käynnissä myös Ukrainassa ja Georgiassa.

- Käytännössä he (Natossa) vahvistavat sotilaallisen saarroksensa kaikilla Venäjän länsirajoilla alkaen Pohjoisesta Jäämerestä ja päättyen Mustaanmereen sekä Kaukasukselle, Rozoff kirjoittaa.

"Suomi mukana Naton sodassa Afganistanissa"

ROZOFF muistuttaa myös, että suomalaiset sotilaat ovat olleet jo pitkään mukana Nato-johtoisessa Afganistanin kriisinhallintaoperaatiossa, jota hän tosin kutsuu ”Naton sodaksi Afganistanissa”.

- On mahdollista, että Nato on antanut kymmenille kumppanimailleen taistelukokemusta todellisissa sotaolosuhteissa, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin heidän (Naton) omilla rajoillaan. Suomi on yksi tällaisista maista, Rozoff päättelee.

6 faktaa

1. Natolla on turvatakuut vain sen jäsenmaille, Nato auttaa kriisitilanteissa Nato-maita, ei rauhankumppaneitaan.

2. Suomessa poliitikot ovat vakuutelleet, että isäntämaatukisopimuksella ei ole mitään tekemistä Nato-jäsenyyden kanssa.

3. Isäntämaatukisopimus on ollut Suomen ja Naton rauhankumppanuustavoitteena vuodesta 2002, se löytyy myös ulko- ja turvallisuuspoliittisista selonteoista vuosien ajalta.

4. Isäntämaatukisopimuksessa sovitaan esimerkiksi satamien tai lentokenttien käytöstä, miehistön majoittamisesta tai kaluston huoltoavusta.

5. Suomi on käytännössä jo saanut ja antanut isäntämaatukea, kun Suomi on osallistunut kansainvälisiin harjoituksiin ja kansainvälisiä joukkoja on ollut Suomessa mukana harjoittelemassa.

6. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sopimus piti allekirjoittaa toukokuussa, mutta allekirjoitus on syksyllä.

Arja Paananen



Naton 5. artikla
”Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa
itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.”
Ota kantaa
Uskotko Suomen suhteiden huonontuvan Venäjään, jos Suomi joskus hakee Nato-jäsenyyttä?
Kyllä
En
Moskova lähetti Nato-viestin

Suomessa on ihmetelty, miksi venäläiskoneet kävivät yllättäen härnäilemässä rajallamme.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Syövän etsintää koirilla

Yhdysvalloissa on testattu koiria syövän etsinnässä. Koirat löytävät munasarja- ja eturauhassyövät näytteistä yli 90 prosentin varmuudella.
Koirat tunnistivat varhaisen munasarjasyövän näytteistä yli 90 prosentissa tapauksista. Toisessa tutkimuksessa eturauhassyöpä löytyi 98 prosentin varmuudella.

Varsinkin munasarjasyöpä on vaikea tunnistaa varhaisessa vaiheessa. Osa lääkeyhtiöistä ja yliopistotutkijoista pitääkin tuloksia rohkaisevina.

Käytännössä koirien käytölle on useita esteitä. Yksi keskeinen on raha. Koirat eivät jaksa haistella näytteitä päivässä kovin montaa suhteessa siihen, että esimerkiksi rintasyöpäseulontoja halutaan tehdä säännöllisesti kaikille naisille.

Vaarana on, että koirien tekemistä aikaisista syöpäseulonnoista tulee rikkaiden etuoikeus.

Suurin osa tutkijoista keskittyykin tällä hetkellä kopioimaan koiran hajuaistia. Toimivia "elektronisia neniä" ei kuitenkaan vielä ole onnistuttu kehittämään.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇

∇ Artikkeli jatkuu ∇

Koirien tekemiä syöpäseulontoja tutkinut koirankouluttaja Dina Zaphiris haluaisi, että koirat otettaisiin käyttöön koneiden kehitystä odotellessa.

– Jos pystytään tekemään kone, joka on yhtä tarkkaa kuin koira, niin totta kai, tehdään se. On kuitenkin hyvin epäkäytännöllistä odottaa koneiden kehitystä, hän sanoi uutistoimisto Bloombergille