perjantai 29. huhtikuuta 2016

Näiden 5 syyn takia päiväunille kannattaa mennä juuri nyt

(KUVA: Colourbox)
Päiväunet
Päiväunet ovat aina hyvä idea.
Saatetaan ajatella, että aikuisen ihmisen tulisi selvitä hereilläoloajasta ilman päiväunia tai pientä lepohetkeä. Nopeasta torkahtamisesta ei kannata kuitenkaan kantaa huonoa omaatuntoa, sillä päiväunilla on monta hyvää vaikutusta.

The Huffington Post kertoo, miksi päiväunille kannattaa mennä vaikka heti tämän jutun luettuasi.

1. Keskittymiskyky paranee

Päiväunien jälkeen olet kirjaimellisesti enemmän hereillä.

2. Pelkkä ajatus rentouttaa

Brittiläistutkimuksen mukaan jo ajatus päiväunista riitti laskemaan verenpainetta.

3. Et turhaudu yhtä helposti

Väsyneenä asioita on hankala saattaa kunnialla loppuun asti. Turhautuneeseen oloon auttaa usein pieni lepo.

Michiganin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tunnin verran ennen vaikeaa piirtämiskoetta nukkunut ryhmä teki tehtävää 90 sekuntia, kun päiväunien sijaan luontodokumenttia katsonut ryhmä luovutti 48 sekunnin jälkeen.

4. Muistisi paranee

Uutta asiaa opetellessa huomaa usein, että yön yli nukkuminen auttaa oppimisessa. Saksalaistutkimuksen mukaan myös päiväunet tehostavat muistia.

Tutkimukseen osallistuneiden piti muistaa tiettyjä sanoja. Toinen osa ryhmästä pääsi sen jälkeen nukkumaan, toinen jäi katsomaan televisiota. Päiväunet ottanut ryhmä muisti sanoja viisi kertaa paremmin kuin ryhmä, joka ei nukkunut.

5. Päiväunet edistävät terveyttä

Kreikkalaistutkimuksessa todettiin, että päiväunia ottavat kuolevat 30 prosenttia epätodennäköisemmin sydäntauteihin.

Lähettänyt klo

Näiden 5 syyn takia päiväunille kannattaa mennä juuri nyt

(KUVA: Colourbox)
Päiväunet
Päiväunet ovat aina hyvä idea.
Saatetaan ajatella, että aikuisen ihmisen tulisi selvitä hereilläoloajasta ilman päiväunia tai pientä lepohetkeä. Nopeasta torkahtamisesta ei kannata kuitenkaan kantaa huonoa omaatuntoa, sillä päiväunilla on monta hyvää vaikutusta.

The Huffington Post kertoo, miksi päiväunille kannattaa mennä vaikka heti tämän jutun luettuasi.

1. Keskittymiskyky paranee

Päiväunien jälkeen olet kirjaimellisesti enemmän hereillä.

2. Pelkkä ajatus rentouttaa

Brittiläistutkimuksen mukaan jo ajatus päiväunista riitti laskemaan verenpainetta.

3. Et turhaudu yhtä helposti

Väsyneenä asioita on hankala saattaa kunnialla loppuun asti. Turhautuneeseen oloon auttaa usein pieni lepo.

Michiganin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tunnin verran ennen vaikeaa piirtämiskoetta nukkunut ryhmä teki tehtävää 90 sekuntia, kun päiväunien sijaan luontodokumenttia katsonut ryhmä luovutti 48 sekunnin jälkeen.

4. Muistisi paranee

Uutta asiaa opetellessa huomaa usein, että yön yli nukkuminen auttaa oppimisessa. Saksalaistutkimuksen mukaan myös päiväunet tehostavat muistia.

Tutkimukseen osallistuneiden piti muistaa tiettyjä sanoja. Toinen osa ryhmästä pääsi sen jälkeen nukkumaan, toinen jäi katsomaan televisiota. Päiväunet ottanut ryhmä muisti sanoja viisi kertaa paremmin kuin ryhmä, joka ei nukkunut.

5. Päiväunet edistävät terveyttä

Kreikkalaistutkimuksessa todettiin, että päiväunia ottavat kuolevat 30 prosenttia epätodennäköisemmin sydäntauteihin.

Lähettänyt klo
Metsähallitus on julkaissut videon Facebook-profiilissaan.

Mitä taituruutta! Näin metsuri tekee linnunpöntön moottorisahalla kahdessa minuutissa

Metsähallitus on julkaissut videon Facebook-profiilissaan. (KUVA: Metsähallitus / Facebook)
Pihamaa
Metsähallitus julkaisi Facebook-sivullaan videon, jolla ammattilainen näyttää, kuinka linnunpönttö syntyy hetkessä.
”Parkanon seudulla on linnuilla kova pula yksiöistä. Metsähallituksen metsuri Velimatti päätti auttaa asiassa ja näyttää videolla miten ammattilainen pöntön tekee. Älkää tehkö tätä kotona!” Metsähallituksen Facebook-päivityksessä sanotaan.

– Kokeillaan haapapölkystä, miten se onnistuu pöntön teko, Velimatti sanoo videolla ja nykäisee moottorisahan käyntiin.

Pari minuuttia myöhemmin pönttö on valmis.



Mikäli et näe upotettua Facebook-videota yllä, voit katsoa sen täällä.

BirdLifen mukaan pönttöjä voi ripustaa mihin aikaan vuodesta tahansa, sillä ne on tarkoitettu monivuotiseen käyttöön.

Paras aika seuraavaa pesimäkautta ajatellen on varhaiskevät. Poikkeuksena on pöllöt, jotka valitsevat pesimäreviirinsä jo syksyllä.

Lähettänyt klo

torstai 28. huhtikuuta 2016

Kaikkea melua ei kerrostalossakaan tarvitse kestää – valittaminen kannattaa hoitaa fiksusti, jotta siitä on apua

Tavanomaiset äänet ovat osa kerrostaloelämää, mutta jatkuvaa tai yöllistä melua ei tarvitse kestää.

KOTI  
Sami Takala
VAUVAN PARKAISUUN ei jaksaisi herätä joka aamu viideltä. Mutta kerrostalossa vaihtoehtoja ei välttämättä ole, jos äänieristys on huono.
Kun aamulla tuijottaa tyhjää jääkaappiaan, naapurin tehosekoitin surraa jo energiapirtelöä. Siellä sitä herkutellaan aikaisin.
Lähettänyt klo

Eikö puolikas tai edes kokonainen unilääke enää auta? Neurologi listaa viisi syytä luopua unilääkkeistä

Unilääkkeet ovat tilapäinen apu, johon saattaa kuitenkin jäädä koukkuun jopa vuosiksi. Professori, neurologi Markku Partinen muistuttaa, että unettomuuden syy tulee aina selvittää.

HYVINVOINTI  
Katri Kallionpää
HELSINGIN SANOMAT
ILLALLA SAMAT kysymykset alkavat taas pyöriä päässä: Tuleeko potkut? Pärjääkö lapsi? Mikä on tämä omituinen syylä kädessäni? Loppuvatko vappumunkit kesken?
Olipa aihe iso tai pieni, se pyörii päässä ja karkottaa unen. Taas!
Lähettänyt klo

Tutkija on huolissaan suomalaisten unilääkkeiden käytöstä: ”Ei pitäisi määrätä yli kolmeksi kuukaudeksi” – melatoniinikaan ei ole riskitön

Nukahtamislääkkeet voivat olla ihmiselle yhtä haitallisia kuin unilääkkeet. ”Lääkkeet toimivat kuin lievemmän asteen yleisanestesia eli nukutus. Niiden käyttäminen nukahtamiseen on sama kuin tappaisi lekalla kärpäsen”, unitutkija Tarja Stenberg sanoo.

HYVINVOINTI 
Katri Kallionpää
HELSINGIN SANOMAT
COLOURBOX
”Unilääkkeitä ei pitäisi määrätä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi. Silti tuhannet elleivät kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät niitä vuosi vuoden jälkeen”, dosentti Tarja Stenberg sanoo.
”Unilääkkeitä ei pitäisi määrätä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi. Silti tuhannet elleivät kymmenet tuhannet ihmiset käyttävät niitä vuosi vuoden jälkeen”, dosentti Tarja Stenberg sanoo.




NUKAHTAMISLÄÄKE on yhä yleistyvä keino päästä uneen silloin, kun uni ei jostakin syystä muuten tule. Mutta ovatko nukahtamislääkkeet vaarattomampia kuin perinteiset unilääkkeet, joiden riskeistä ja haitoista tiedetään paljon?
”Eivät ole”, sanoo dosentti Tarja Stenberg, joka tutkii Helsingin yliopistossa unilääkkeiden vaikutusta aivoihin.
Lähettänyt klo

Laskevatko yksityislääkärit hintojaan, jos Kela-korvaukset loppuvat? – HS kysyi asiantuntijoilta sote-uudistuksesta

Kela-korvausten loppumisen jälkeen vakuutusyhtiöiden korvaussummat saattaisivat nousta, mikä voisi lopulta nostaa yksityisten vakuutusten hintoja.

TALOUS 
Ossi Mansikka
HELSINGIN SANOMAT
SARI GUSTAFSSON / LEHTIKUVA
Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita.
Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita.
Fakta

Maksetut Kela-korvaukset 2015

 Lääkäripalkkiot: 72 miljoonaa euroa
 Hammaslääkäripalkkiot: 95 miljoonaa euroa
 Tutkimus ja hoito (esimerkiksi laboratorio- ja röntgenpalvelut ja fysioterapia): 69 miljoonaa euroa
 Lääkekorvaukset: 1 300 miljoonaa euroa
 Näitä korvauksia sai noin 4,2 miljoonaa suomalaista, josta miljoona sai korvausta lääkäri- ja hammaslääkäripalveluista. Lisäksi noin kaksi miljoonaa sai korvauksia työterveyshuollon kautta.
Lähde: Kansaneläkelaitos
VASTAISUUDESSA kansalainen maksaa yksityisen hoidon kokonaan itse tai hankkii sitä varten yksityisen vakuutuksen. Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeriTuomas Pöysti sanoi torstaina HS:ssä, että yksityisen hoidon Kela-korvaukset lopetetaan.
Tällä hetkellä Kansaneläkelaitos korvaa esimerkiksi 20 minuutin vastaanottokäynnistä yksityisellä erikoislääkärillä 13,5 euroa. Jos käynti maksaa 90 euroa, korvaus kattaa hinnasta kuudesosan.
Summat ovat merkittäviä, joskin vain pieni osa julkisista sosiaali- ja terveysmenoista.
Kela korvasi viime vuonna 72 miljoonaa euroa lääkäripalkkioita ja 95 miljoonaa euroa hammaslääkärinpalkkioita. Hallitus tekee poliittiset päätökset Kela-korvauksista myöhemmin, ja yksityiset terveysasemat ja vakuutusyhtiöt seuraavat vaiheita tarkkaan.
HS kysyi yksityisen sektorin toimijoilta, miten muutos vaikuttaisi yksityisiin lääkäripalveluihin ja vakuutuksiin.
Laskisivatko yksityislääkärit hintojaan?
Tuskin, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen.
”En todellakaan luule, että hinnat laskisivat. Kyse ei ole siitä, että Terveystalo vastaisi hinnoittelusta, lääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia”, Tuominen sanoo. ”Pidän epätodennäköisenä, että lääkärit laskisivat palkkaansa.”
Tuomisen mukaan potilaat haluavat maksaa yksityislääkärien palveluista kymmenistä eri syistä, joista lyhyet jonot ovat vain yksi. Yksityisten lääkäriasemien tarjonnasta suuri osa on erikoislääkäripalveluita, joita terveyskeskuksissa ei ole, Tuominen sanoo.
Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Hanna-Kaisa Järvi ei usko, että hinnat laskisivat. Kela-korvaus on hänen mielestään nyt jo vähäinen. Toisaalta suuterveydenhoito yksityisellä puolella nojaa vahvasti Kela-korvauksiin.
”Suuterveydenhuollossa Kela-korvaus mahdollistaa yli puolet yksityisen käynneistä. Kysymys on siitä, millainen vaikutus muutoksella olisi koko yhteiskunnalle.”
Toisiko muutos uudenlaisia tuotteita yksityisiin palveluihin?
Kela-korvauksista luopumisen jälkeen yksityisellä puolella saatettaisiin siirtyä entistä enemmän kohti pakettihinnoittelua, sanoo Terveystalon Tuominen. Jatkossa esimerkiksi tietyn kroonisen sairauden tutkimus, hoito ja jälkitarkastukset voitaisiin niputtaa yhden hinnan alle. Vastaavantyyppisiä paketteja on jo tarjolla esimerkiksi kaihin hoitoon.
”Tällä hetkellä Kela-korvaukset ohjaavat palvelua. Esimerkiksi laboratoriokokeet on laskutettu yksittäisinä kappaleina, kun jokainen Kela-korvattava tuote on pitänyt raportoida Kelalle. Muutos aivan varmasti johtaisi pakettihinnoitteluun tai kokonaishinnoitteluun tulevaisuudessa”, Tuominen sanoo.
Tämä parantaisi Tuomisen mukaan myös potilaan asemaa, kun hoidon hinta on ennalta tiedossa eikä kasva jokaisen toimenpiteen jälkeen.
Miten Kela-korvausten lopettaminen vaikuttaisi vakuutuksiin?
Kela-korvausten lopettaminen saattaisi nostaa vakuutusyhtiöiden korvausmenoja, sanoo henkilövakuutusten johtaja Tero Hoikkala If Vahinkovakuutusyhtiöstä.
”Arvioin, että se tulisi korvausmenoja kasvattamaan. Meillä on sairaskulu- ja tapaturmavakuutuksia, joiden puitteissa sairauksia hoidatetaan yksityisellä sektorilla. Kun Kela-korvaus jää saamatta, sitä kautta meille tulee enemmän korvattavaa”, Hoikkala sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että keskeneräisen sote-uudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida.
Korvausmenojen lisääntyminen saattaisi ennen pitkää näkyä myös korkeampina vakuutusmaksuina. ”Se on yksi mahdollisuus, mutta tämän tulemme arvioimaan vasta, kun päätöksiä tulee.”
Myös OP-Pohjolan vakuutuspäällikkö Satu Martenson on pidättyväinen.
”Emme voi vielä ottaa kantaa. Hallituskaan ei ole vielä tehnyt rajauksia, mihin kaikkiin yksityisiin lääkäripalveluihin leikkaus kelakorvauksissa koskee ja kuinka paljon”, Martenson sanoo.
Hän toteaa kuitenkin yleisellä tasolla, että mitä vähemmän yhteiskunta ottaa vastuuta jäsenistään, sitä enemmän vakuutuksia ihmiset ottavat.
Lähettänyt klo

Tutkija: Lihavuutta ei hoideta Suomessa tarpeeksi tehokkaasti – syynä terveyskeskuksien väärä asenne

Liikalihavuudesta kärsivät eivät apulaisprofessori Kirsi Pietiläisen mukaan saa terveyskeskuksista tarvitsemaansa apua

KOTIMAA 
Anne Viljamaa
HELSINGIN SANOMAT
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Lihavuus lisää merkittävästi riskiä sairastua muun muassa diabetekseen ja verenpainetautiin.
Lihavuus lisää merkittävästi riskiä sairastua muun muassa diabetekseen ja verenpainetautiin.
HUOLIMATTA siitä, että lihavuus on Suomessa merkittävä kansanterveyttä rapauttava ongelma, sen hoito on lähes retuperällä, katsoo Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen.
Pietiläisen mukaan lihavuuteen ei puututa tarpeeksi napakasti perusterveydenhuollossa eli kuntien terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Niinpä liikapainosta kärsiviä ei myöskään ohjaudu erikoissairaanhoitoon esimerkiksi lihavuusleikkauksiin.
Lihavuusleikkauksessa potilaalle tehdään joko mahalaukun kavennus tai ohitus. Leikkaukseen turvaudutaan, kun ylipainoa ei muilla keinoin onnistuta vähentämään.
”Ennen erikoissairaanhoidossa tehtävää leikkausta tarvitaan lihavuuden perushoitoa, jota ei tällä hetkellä perusterveydenhuollossa tarjota riittävästi asenne- ja resurssisyistä”, Pietiläinen sanoo.
PIETILÄISEN mukaan monessa kunnassa terveyskeskuksella ei ole tarjota ylipainoiselle potilaalle minkäänlaista hoitoa.
”Lihavuuden vaikutuksista terveyteen puhutaan kyllä paljon, mutta nyt sen hoito näyttää menneen takapakkia.”
Pietiläisen mukaan lihavuudesta kärsivän on vaikea löytää minkäänlaista tahoa, joka voisi auttaa häntä painon pudottamisessa.
”Moni on kysynyt minulta epätietoisena, mihin voi paino-ongelmansa kanssa hakeutua, kun terveyskeskuksesta ei apua saa.”
Suomessa tehtävien lihavuusleikkausten pienen määrän muihin Pohjoismaihin verrattuna toi torstaina esille terveyspalveluyritys Terveystalo.
Sen mukaan Suomessa tehdään vuosittain alle tuhat lihavuusleikkausta. Ruotsissa leikkauksia on 8 000–10 000 ja Norjassa 4 000–5 000 vuodessa.
MYÖS APULAISPROFESSORI Pietiläisen mukaan leikkausten määrä on hoidon organisoinnin puutteellisuuksien takia Suomessa liian pieni.
”Paljon on kiinni asenteesta. Lihavuus koetaan perusterveydenhuollossa yhä vähäpätöiseksi ongelmaksi, eikä siihen kiinnitetä tarpeeksi huomiota edes diabeteksen hoidossa, jossa joudutaan usein turvautumaan monimutkaiseen lääkehoitoon”, hän kritisoi.
Kyseessä on kansanterveyden lisäksi myös kansantaloudellinen ongelma. Lihavuus paisuttaa terveydenhoidon kustannuksia ja lyhentää siitä kärsivien työuria.
LIHAVUUSLEIKKAUKSET onnistuvat Pietiläisen mukaan useimmiten hyvin. Lopputuloksen ratkaisee kuitenkin lopulta potilas itse siinä, sitoutuuko hän uuteen elämäntapaan.
”Leikkauksen jälkeen potilas pystyy syömään vain pieniä määriä kerrallaan, joten sen, mitä syö, on oltava täyttä ravintoa eikä herkkuja. Myös liikunta on tärkeää lihaskunnon ylläpitämiseksi.”
Leikatuista noin 90 prosenttia kadottaa 25–30 prosenttia painostaan, Pietiläinen sanoo.
”Leikkauksen hyödyt ovat yksiselitteisesti lihavuushoidoista parhaat. Leikkaukset ovat myös kustannustehokkaita ja niiden tulokset yleensä pysyviä.”
TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen on lihava (painoindeksi vähintään 30). Naisista ylipainoisia (painoindeksi vähintään 25) oli tutkimuksen tekoaikaan 46 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia.
Ylipainoisilla ylimääräistä taakkaa on keskimäärin kymmenen kiloa ja lihavilla 30 kiloa.
Vyötärölihavia oli tutkimuksen tekoaikaan 30 prosenttia miehistä ja naisista. Vyötärölihavuus on terveydelle erityisen haitallista sisäelinten ympärille kerääntyvän rasvan takia. Naisilla vyötärön mitta saisi olla korkeintaan 90 ja miehillä sata senttimetriä.
Ylipaino lisää riskiä sairastua muun muassa kakkostyypin diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen.
SUOMALAISTEN lihavuusongelmaa yritetään helpottaa muun muassa THL:n koordinoimalla kansallisella lihavuusohjelmalla.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) avaa kesällä painonhallintatalo.fi-ohjelman, jonne lihavia potilaita voi lähettää nettiterapiaan. Uusi palvelu helpottaa myös perusterveydenhuollon hoitopaineita, Pietiläinen toteaa.

Aiheet

Lähettänyt klo
Tilaa: Blogitekstit (Atom)