Me kaikki ikäännymme ja kuolemme. On kuitenkin merkkejä, joiden perusteella pystytään päättelemään kuinka paljon elinvuosia on jäljellä. Medical Daily listaa kolme.
1. Hajuaisti
Hajuaistin toimiminen edellyttää nenän solujen jatkuvaa uudistumista. Ikääntymisen myötä solujen uusiutuminen hidastuu, joten varsinkin vienoimpien tuoksujen haistaminen hankaloituu. Hiljattain ilmestyneen tutkimuksen mukaan ikääntyneet, jotka eivät kyenneet tunnistamaan erilaisia tuoksuja, kuolivat tavallista suuremmalla todennäköisyydellä viiden vuoden sisällä.
2. Käden puristus
Paremmin koulutetut ihmiset elävät yleensä kauemmin. Eräässä tutkimuksessa löydettiin kiinnostava yhteys koulutustason ja käden puristusvoiman välillä. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on kokeiltu voiman kokeellista testaamista ikääntymisen mittarina. Voimien vähenemiseen kun voi liittyä esimerkiksi kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Lisäksi erilaisista vammoista ja vaurioista toipuu hitaammin.
Toukokuussa PLOS One -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan koulutustaso ja käden puristusvoima ovat yhteydessä toisiinsa. Sen mukaan 65-vuotiaat naisten, jotka olivat saaneet vain peruskoulutuksen puristusvoima oli samalla tasolla kuin 69-vuotiaiden naisten, joilla oli toisen asteen tutkinto. Tämä viittaisi siihen, että heikommin koulutetut ikääntyvät nopeammin.
3. Veri
Verikokeen avulla voidaan selvittää monta asiaa: niin mahdollisia sairauksia kuin kolesteroliarvojakin. Mutta veren biomarkkereista voi päätellä myös myös jäljellä olevien elinvuosien määrää. Tämä selvisi PLOS One -julkaisussa keväällä ilmestyneessä tutkimuksessa.
Sen pohjalla oli Virossa tehty tutkimus, johon kerättiin verinäyte lähes 10 000 ihmiseltä. Heistä 500 kuoli viiden vuoden sisällä. Tutkijat havaitsivat, että heidän veressään oli neljää biomarkkeria selvästi enemmän kuin muilla. Koe toistettiin Suomessa, jossa testattiin 7 500 ihmisen verinäytteet ja päädyttiin samanlaiseen tulokseen. Tutkijoiden mukaan nämä markkerit ovat merkkejä kehon yleisestä heikentymisestä, minkä vuoksi se on alttiimpi sairastumaan.
4. Reaktionopeus
University College Londonin tutkijat ovat luoneet testin, jonka perusteella voi mitata varhaisen kuoleman riskiä. Reaktionopeuden mittaamiseen perustuvan englanninkielisen testin löydät täältä.
Viidentoista vuoden aikana tehdyn seurannan aikana 5 000 testin tehneestä 378 on kuollut. Kun testituloksia vertailtiin kuolleisiin, kävi ilmi että hitaammin reagoineiden kuolinriski oli 25 prosenttia korkeampi kuin rivakampien. Tutkija Gareth Hagger-Johnson arvelee tämän johtuvan siitä, että hidas reaktionopeus kertoo kehon, aivojen ja hermoston rappeutumisesta.
MARIANNE ZITTING
