maanantai 23. tammikuuta 2017


Näin älypuhelin seuraa jokaista liikettäsi



Älypuhelin pystyy paikantamaan käyttäjänsä yllättävän monella eri tavalla. Väärennetyt tukiasemat ovat vaikeimmin suojattavia tietouhkia.
Älypuhelimen omistaa tällä hetkellä noin 80 prosenttia suomalaisista TNS Gallupin mukaan. Valtaosalla luuri kulkee laukussa tai taskussa minne tahansa menee. Älypuhelimen paikannustoiminnot ovat tuttuja, mutta se ehkä ei, että yhdessä luurissa on jopa viisi eri teknologiaa, jonka kautta käyttäjän sijaintia ja toimintaa voi seurata.

Business Insider (BI) -lehti kertoo, miten käyttäjän liikkumista voidaan kytätä. Lehti ohjeistaa, miten paikkatietojen leviämistä voi estää.

1 Tukiasemapaikannus

Suomessa tukiasemat peittävät käytännössä koko maan. Antenneja on sekä maastossa että kaupunkikeskustoissa esimerkiksi talojen katoilla. Säteilyturvakeskuksen mukaan tukiasemia on lähes mistä pisteestä mitattuna parin kilometrin säteellä vähintään yksi. Jos puhelimen kuuluvuusalueella on vähintään kolme tukiasemaa, niiden avulla voidaan määrittää kännykän signaalin vahvuus ja paikantaa laite korttelin tarkkuudella. Tukiasemien paikannusta ei voi estää mitenkään, ellei puhelinta pidä lentotilassa, BI kertoo.

2 Wifi eli lähiverkkopaikannus

Langattomien verkkojen tietoturva on tunnetusti heikko. Puhelin käyttää langattomien verkkojen ja bluetooth-yhteyden tunnistamisessa niin kutsuttuja mac-osoitteita. Ne ovat ongelmallisia. Osoitteiden perusteella voidaan esimerkiksi seurata ihmisten liikkeitä taiarvioida heidän ostokäyttäytymistään.

Vaikka puhelin ei olisi yhteydessä verkkoon, laite lähettää silti mac-osoitteiden välityksellä signaalia toisiin lähellä oleviin laitteisiin. Joissakin mobiilikäyttöjärjestelmissä on kehitetty seurannan estoa käyttämällä niin kutsuttua dynaamisesti muuttuvaa mac-osoitetta. Jäljittämistä vaikeuttaa, jos wifi-yhteyden ja bluetoothin pitää pois päältä aina silloin, kun niitä ei tarvitse.

3 Väärennetyt tukiasemat

Niin sanotut IMSI-catcher-laitteet (International Mobile Subscriber Identity Catcher). Pari vuotta sitten norjalaislehti paljasti Oslon keskustassa useita väärennettyjä matkapuhelimien tukiasemia, joilla oli mahdollista vakoilla lähialueen matkapuhelimia. Väärennettyjen tukiasemien avulla voi selvittää, liikkuuko ihminen tietyllä alueella tai seurata tukiasemien läpi kulkevaa viestintää.

Väärennetystä tukiasemasta liikenne jatkaa matkaansa oikeaan operaattorin tukiasemaan, joten käyttäjä ei edes huomaa kiertotietä. Tukiasemien vakoilun estämiseksi ei toistaiseksi ole keksitty mitään toimivaa teknologiaa.

4 Netin ja sovellusten paikkatieto

Jos kännykkään ladatulle sovellukselle on annettu lupa käyttää paikkatietoja, joka kerta kun räplää esimerkiksi Googlea tai Facebookia, sovellus välittää kännykän kautta paikka- ja muita tietoja verkkoon. Se tekee käyttäjästä samalla haavoittuvan esimerkiksi hakkereille. Tieto- ja yksityisyyden suojaa voi lisätä kieltämällä sovelluksia käyttämästä paikkatietoja. Google Mapsin käytössä salliminen on perusteltua, mutta kaikkien sosiaalisen median ja peliappsien kohdalla ei välttämättä.

Paikannus ja sen yksityisyyden suoja ja tietoturva puhuttavat tällä hetkellä, koska teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi autojen seurannassa ja mahdollisissa tienkäyttömaksuissa. Paikannuksesta on käyttäjille myös apua, ja sitä on hyödynnettyesimerkiksi puhelinsovelluksessa, joka auttaa hätäkeskuksia pelastustehtävissä.

Oikaisu: Poistettu viides kohta ”Satelliittipaikannus”, jossa väitettiin satelliittien vastaanottavan puhelimen gps-signaalia. Satelliitin ja puhelimen välinen yhteys on yksisuuntainen, eli kännykät vastaanottavat gps-signaalia, mutta eivät välitä sitä satelliitille. Puhelin voi välittää paikkatietoa esimerkiksi mobiiliverkon kautta ja tähän tekniikkaan autojen niin sanottujen ”mustien laatikoiden” paikannuskin perustuu.