Ammattiliitto Pro:n puheenjohtajan Antti Rinteen ja kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mielestä on tullut aika puuttua johtajien kohtuuttomiin ansioihin.
"Palkkaerot ovat revähtäneet täysin perusteetta Suomessa ja muuallakin", Rinne sanoo.
Molempien mielestä keinoja palkkojen kohtuullistamiseksi on mietittävä. Inspiraatiota keskusteluun on tarjolla muun muassa Sveitsistä.
Sveitsissä on tänään sunnuntaina äänestetty laista, joka velvoittaisi yritykset kaventamaan työntekijöiden ja johtajien palkkaeroja. Lakialoitteen mukaan yrityksen kovapalkkaisin saisi ansaita enintään kaksitoista kertaa enemmän kuin yrityksen pienipalkkaisin työntekijä.
Ehdotusta ei hyväksytty, mutta Rinteen mukaan samanhenkisistä ratkaisuista pitäisi keskustella myös Suomessa.
"Olisi erittäin hyvä mennä tähän suuntaan. Ilmapiiri on sellainen, että vastaavilla ideoilla olisi mahdollisuus menestyä", Rinne sanoo.
Rinne ei tarkenna, kuinka suuri pienimmän ja suurimman palkan välinen suhde pitäisi olla, mutta näkee ehdotuksen keskustelunavauksena.
"Keskustelu palkkojen laskemisesta olisi järkevä aloittaa nyt."
Pitkään johtajien palkkojen kohtuullistamisen puolesta puhunut Zyskowicz uskoo, että eläkeyhtiöiden ympärille noussut kohu voi vauhdittaa muutosta. Hänen mielestään perimmäinen ongelma on, että johtajien palkoista päätetään yhtiöiden hallituksissa.
"Johtajien palkoista päättävät toiset johtajat. Heillä on yhteinen intressi siihen, että johtajien palkkataso nousee mahdollisimman korkealle", Zyskowicz sanoo.
Zyskowicz kannattaa mallia, jossa yhtiökokous päättää johtajien palkoista.
"Näin suurimmat omistajat joutuisivat perustelemaan näitä kummallisia palkkioita pienosakkeenomistajille. Tämä ei tietenkään muuttaisi valta-asetelmaa yhtiössä, mutta toisi läpinäkyvyyttä", hän perustelee.
Tästäkin mallista on äänestetty Sveitsissä – ehdotus hyväksyttiin viime keväänä. Sveitsin esimerkkiä on harkittu EU-tasollakin. Unionin sisämarkkinakomissaari Michel Barnier sanoi maaliskuussa valmistelevansa ehdotusta vuoden loppuun mennessä.
Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villa ei näe avoimuuden lisäämistä yhtiöiden palkkajärjestelyissä huonona ehdotuksena. Hänen mielestään muutokset lainsäädännössä eivät kuitenkaan ole hyväksi.
”Nytkin osakkeenomistajat voivat laittaa yhtiöjärjestykseen pykälän, jossa päätetään palkkajärjestelyistä. Näin voidaan määrätä, että palkoista päätetään yhtiökokouksessa. Lakia siihen ei siis tarvita”, Villa sanoo.
Villan mukaan on mahdoton tehdä päätöstä siitä, mikä on kohtuullista ja mikä ei. Johtajan työ on vaativaa.
”Suurten yhtiöiden johtajat ovat töissä joka minuutti. Matkustaminenkin vie aikaa esimerkiksi perhe-elämältä”, Villa sanoo. ”Lisäksi täytyy muistaa, että progressiivinen verojärjestelmä tekee palkkajärjestelystä oikeudenmukaisemman.”
Villa kannattaa enemminkin ajatusta, että yhtiön hallitukselle annetaan pelivälineet parhaiden johtajien valitsemiseen.
"Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa voittoa osakkeiden omistajille ja siihen tarvitaan kunnianhimoisia johtajia. Huono palkka voi vaikuttaa työpanokseen."
Oikeusministeriö esitti syyskuussa hallituksen linjauksen pörssiyhtiöiden johdon palkkiojärjestelmistä. Hallituksen mukaan palkkiojärjestelmien avoimuuden lisääminen on kannatettavaa.
Hallitus linjasi, että yhtiökokouksen toimivallan tulisi "rajoittua palkka- ja palkkioselvityksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, ylimmän johdon palkkioiden enimmäismääriin sekä keskeisiin periaatteisiin".
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) totesi syyskuussa, että yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen välisen työnjaon on oltava selkeä.
"Jo nykyisin yhtiökokous valitsee hallituksen ja sillä on luonnollisesti myös kaikki mahdollisuudet ilmoittaa, ettei hallitus enää nauti sen luottamusta ja valita uusi hallitus", Henriksson totesi.
Tällä hetkellä johdon palkkiot määrittää osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus.
Professori: Suomessa ei pelkoa huippujohtajien aivovuodosta ulkomaille9:32
