http://www.lomarengas.fi/mokkihaku?keyword=Kuusamo&selectedKeywordSearch=MUNICIPALITY-131&gclid=CM-nk7uC2swCFYMK0wodmb0KDw
100, 100
RAUTJÄRVI , Rautjärvi , Kymenlaakso Etelä-Karjala
2 + 1 henkilöä 15 m2
1 makuuhuonetta
Oma vai vuokrattu mökki? Asiantuntijat kertovat, kumpi tulee halvemmaksi
Loma-asuminen
Oman mökin kuluilla vuodessa voi vuokrata mökin pariksi viikoksi. Oma on silti suosittu.
Monet mökkiään vuokraavat ilmoittelevat itse verkossa tai lehdessä.
Alalla on myös yrittäjiä, jotka keskittyvät mökkien vuokraamiseen.
Vuokramökin ja oman kesämökin kustannuksia ja sopivuutta voi vertailla
esimerkkien avulla.
– Jossain oli maininta, että omistusmökin kiinteät kulut olisivat keskimäärin ainakin 1 500 euroa vuodessa ja sillä rahalla voi jo vuokrata mökin 2–3 viikon ajaksi vuodessa, riippuu tietenkin vuokramökin vuokratasosta ja sijainnista. Todennäköisesti omistusmökin vuosikulut ovat käytännössä suuremmat, puhutaan useasta tuhannesta eurosta, myyntijohtaja Juha Purhonen Lomarengas Oy:stä kertoo.
OMISTUSMÖKKILÄISEN maksettavaksi tulevat siis kiinteistövero, tie- ja vesimaksut ja sähkömaksut. Vuosikorjauksiinkin on varauduttava.
Esimerkiksi vuonna 2006 rakennetun 70-neliöisen ja täysin varustellun mökin kiinteistövero voi olla noin 390 euroa. Tiemaksut ovat pieniä, monesti noin 100 euroa vuodessa. Niistä kaikista yhteensä kertyy yhteensä nopeasti summa, jolla vuokraisi mökin muutamaksi kesäviikoksi. Perinteisen sähköistetyn mökin Porvoosta Uudellamaalla voi esimerkiksi vuokrata viikoksi heinäkuussa 604 eurolla.
Oman mökin rakennusprojekteissa mökin hinnan, perustusten ja pystytyksen lisäksi mukaan on laskettava sähköliittymät sekä vesi- ja viemärijärjestelmien kustannukset, jotka voivat nousta helposti yli 10 000 euroon.
PURHONEN kertoo muista seikoista, jotka vaikuttavat arvioon siitä, onko oma vai vuokramökki sopivampi.
PURHOSEN mukaan se, ettei vuokramökkiläinen ole paikkasidonnainen, vaan kohdetta ja paikkakuntaa voi vaihtaa jokaisen vuokrauksen jälkeen, on usealle asiakkaalle tärkeä ja ratkaiseva asia.
– Omistusmökin hankkiminen on monelle myös taloudellisesti iso kynnys, sillä monella perheellä on vielä oman asunnon lainat päällä ja harvalla riittää rahkeet kahteen isoon lainaan samaan aikaan.
Purhosen mukaan vuokrattavana olevia mökkejä voi tyypitellä merenrantamökkeihin, järvenrantamökkeihin ja erämaamökkeihin. Lomarenkaalla ja muilla yrittäjillä on usein tarjolla myös matkailukeskuksien huoneistoja.
MAANMITTAUSLAITOKSEN johtava asiantuntija Juhani Väänänen esittää matemaattisen kaavan, jolla vuokraamista tai ostamista harkitseva voi miettiä vaihtoehtoja.
– Jos oletamme teoreettisesti, että diskontataan eli lasketaan ostoon käytetty rahavirta esimerkiksi 5 prosentin korolla tulevaisuuden arvoon, yksi tapa on käyttää muuntokerrointa 20.
– Tällöin 200 000 euron hintaisen ostetun mökin saisi vuokratuksi 10 000 eurolla vuodeksi ja saman kaavan mukaan 100 000 euroa maksavan mökin 5 000 eurolla , hän kertoo.
Väänänen painottaa, että lopullinen vuosivuokra on sopimuskysymys, johon vaikuttaa sijainti ja markkinatilanne.
Olisiko sittenkin parempi, että ei olisikaan mökin omistaja, vaan vaikkapa vuokraisi mökin vuodeksi?
– Mökin ostamiseen liittyy ostohinnan ja mahdollisen pankkilainan lisäksi muitakin kuluja, Väänänen muistuttaa.
Hänen mukaansa vuokraaja voi välttyä tavallisesti tällaisilta kuluilta.
– Useimmiten esimerkiksi vuodeksi mökin vuokraava ei joudu maksamaan tiemaksuja eikä jätehuoltomaksuja, vaan ne maksaa mökin omistaja. Mökin omistaja vastaa useimmiten myös rantamökin maalaamisesta ja tekniikan korjaamisesta, joista voi tulla yhteensä satojen eurojen kulut, hän pohtii.
– Silti mökin omistajan pitää varautua mökin remontointiin ja tontin hoitoon ja tontin ulkopuolisiinkin muutoksiinkin enemmän kuin mökin vuokraajan, hän sanoo.
– Jossain oli maininta, että omistusmökin kiinteät kulut olisivat keskimäärin ainakin 1 500 euroa vuodessa ja sillä rahalla voi jo vuokrata mökin 2–3 viikon ajaksi vuodessa, riippuu tietenkin vuokramökin vuokratasosta ja sijainnista. Todennäköisesti omistusmökin vuosikulut ovat käytännössä suuremmat, puhutaan useasta tuhannesta eurosta, myyntijohtaja Juha Purhonen Lomarengas Oy:stä kertoo.
OMISTUSMÖKKILÄISEN maksettavaksi tulevat siis kiinteistövero, tie- ja vesimaksut ja sähkömaksut. Vuosikorjauksiinkin on varauduttava.
Esimerkiksi vuonna 2006 rakennetun 70-neliöisen ja täysin varustellun mökin kiinteistövero voi olla noin 390 euroa. Tiemaksut ovat pieniä, monesti noin 100 euroa vuodessa. Niistä kaikista yhteensä kertyy yhteensä nopeasti summa, jolla vuokraisi mökin muutamaksi kesäviikoksi. Perinteisen sähköistetyn mökin Porvoosta Uudellamaalla voi esimerkiksi vuokrata viikoksi heinäkuussa 604 eurolla.
Oman mökin rakennusprojekteissa mökin hinnan, perustusten ja pystytyksen lisäksi mukaan on laskettava sähköliittymät sekä vesi- ja viemärijärjestelmien kustannukset, jotka voivat nousta helposti yli 10 000 euroon.
PURHONEN kertoo muista seikoista, jotka vaikuttavat arvioon siitä, onko oma vai vuokramökki sopivampi.
– Oleellisin ero on ehkä se, että vuokramökki on aina valmiina ja lämmin, kun sinne saavutaan, eikä tarvitse aloittaa lomaa ”työleirillä”, vaan voi lomailla koko loman ajan. Vuokramökki on myös huoltovapaa, sillä vuokranantaja huolehtii siitä, että kohde on siisti ja tarvittavat kunnostukset tehdään ajallaan. Vuokramökin voi myös jättää loman jälkeen turvallisesti, sillä vuokranantaja huolehtii siitä, että paikat pysyvät kunnossa ja valvoo kohdetta myös väärinkäytöksien varalta, hän arvioi.Oleellisin ero on ehkä se, että vuokramökki on aina valmiina ja lämmin, kun sinne saavutaan, eikä tarvitse aloittaa lomaa ”työleirillä”.
PURHOSEN mukaan se, ettei vuokramökkiläinen ole paikkasidonnainen, vaan kohdetta ja paikkakuntaa voi vaihtaa jokaisen vuokrauksen jälkeen, on usealle asiakkaalle tärkeä ja ratkaiseva asia.
– Omistusmökin hankkiminen on monelle myös taloudellisesti iso kynnys, sillä monella perheellä on vielä oman asunnon lainat päällä ja harvalla riittää rahkeet kahteen isoon lainaan samaan aikaan.
Purhosen mukaan vuokrattavana olevia mökkejä voi tyypitellä merenrantamökkeihin, järvenrantamökkeihin ja erämaamökkeihin. Lomarenkaalla ja muilla yrittäjillä on usein tarjolla myös matkailukeskuksien huoneistoja.
MAANMITTAUSLAITOKSEN johtava asiantuntija Juhani Väänänen esittää matemaattisen kaavan, jolla vuokraamista tai ostamista harkitseva voi miettiä vaihtoehtoja.
– Jos oletamme teoreettisesti, että diskontataan eli lasketaan ostoon käytetty rahavirta esimerkiksi 5 prosentin korolla tulevaisuuden arvoon, yksi tapa on käyttää muuntokerrointa 20.
– Tällöin 200 000 euron hintaisen ostetun mökin saisi vuokratuksi 10 000 eurolla vuodeksi ja saman kaavan mukaan 100 000 euroa maksavan mökin 5 000 eurolla , hän kertoo.
Väänänen painottaa, että lopullinen vuosivuokra on sopimuskysymys, johon vaikuttaa sijainti ja markkinatilanne.
Olisiko sittenkin parempi, että ei olisikaan mökin omistaja, vaan vaikkapa vuokraisi mökin vuodeksi?
– Mökin ostamiseen liittyy ostohinnan ja mahdollisen pankkilainan lisäksi muitakin kuluja, Väänänen muistuttaa.
Hänen mukaansa vuokraaja voi välttyä tavallisesti tällaisilta kuluilta.
– Useimmiten esimerkiksi vuodeksi mökin vuokraava ei joudu maksamaan tiemaksuja eikä jätehuoltomaksuja, vaan ne maksaa mökin omistaja. Mökin omistaja vastaa useimmiten myös rantamökin maalaamisesta ja tekniikan korjaamisesta, joista voi tulla yhteensä satojen eurojen kulut, hän pohtii.
Väänänen painottaa, että vuokrasopimuksessa voidaan määritellä vuokraajan velvollisuudet toisinkin.Useimmiten esimerkiksi vuodeksi mökin vuokraava ei joudu maksamaan tiemaksuja eikä jätehuoltomaksuja, vaan ne maksaa mökin omistaja.
– Silti mökin omistajan pitää varautua mökin remontointiin ja tontin hoitoon ja tontin ulkopuolisiinkin muutoksiinkin enemmän kuin mökin vuokraajan, hän sanoo.
Tämän verran mökit maksavat
Loma-asuntojen kauppoja tehtiin vuonna 2015 yhteensä 12000, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuonna 2014.
Maanmittauslaitoksen mukaan rantamökin mediaanihinta nousi 5 % vuodesta 2014 hinnan ollessa kaava-alueilla 108000 euroa.
Kaava-alueen ulkopuolella mediaanihinta oli 78000 euroa, jossa nousua oli 2 % vuodesta 2014.
Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 226000 euroa.
Varsinais-Suomessa mökit maksoivat keskimäärin 149500 euroa, Keski-Suomessa 94000 euroa ja Lapissa 52000 euroa.
Kuivan maan mökin mediaanihinta kaava-alueilla koko maassa oli viime vuonna keskimäärin 65000 euroa ja haja-asutusalueella 36000 euroa.
Lähde: SKV Kiinteistönvälityksen mökkibarometri 2016.
Maanmittauslaitoksen mukaan rantamökin mediaanihinta nousi 5 % vuodesta 2014 hinnan ollessa kaava-alueilla 108000 euroa.
Kaava-alueen ulkopuolella mediaanihinta oli 78000 euroa, jossa nousua oli 2 % vuodesta 2014.
Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 226000 euroa.
Varsinais-Suomessa mökit maksoivat keskimäärin 149500 euroa, Keski-Suomessa 94000 euroa ja Lapissa 52000 euroa.
Kuivan maan mökin mediaanihinta kaava-alueilla koko maassa oli viime vuonna keskimäärin 65000 euroa ja haja-asutusalueella 36000 euroa.
Lähde: SKV Kiinteistönvälityksen mökkibarometri 2016.