Tiesitkö tämän veriryhmistä?
Sunnuntai 29.5.2016 klo 08.14
Moni suomalainen ei tiedä omaa veriryhmäänsä ennen kuin luovuttaa verta.
Vain viisi prosenttia suomalaisista luovuttaa verta. (MOSTPHOTOS)
1. Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja seerumin vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tärkein ja tunnetuin tapa määritellä henkilön veriryhmä on ABO-järjestelmä. Sen lisäksi on olemassa yli 30 muutakin järjestelmää, joiden mukaan henkilön veriryhmä voidaan määritellä.
2. Omaa veriryhmää ei välttämättä tarvitse tietää, sillä hätätilanteessa potilaalle annetaan aina ensin O Rh D -negatiivisen veriryhmän punasoluja, sillä ne sopivat kaikille. Sairaalassa potilaan veriryhmä tutkitaan nopeasti, minkä jälkeen hänelle annetaan oman veriryhmänsä mukaisia punasoluja.
3. Verensiirrossa potilaalle annetaan pääsääntöisesti oman veriryhmänsä verta. Epäsopivan veren saaminen voi olla hengenvaarallista.
4. Jokainen veri kuuluu yhteen neljästä ABO-veriryhmästä: siis veriryhmään A, B, O tai AB sen mukaan, mitkä geenit on saanut vanhemmiltaan. Jokainen näistä neljästä veriryhmästä jaetaan reesustekijän (RH D -tekijän) mukaan vielä Rh D -positiiviseen ja Rh D -negatiiviseen eli plus- tai miinusryhmiin. Veriryhmä voi siis olla: O-, O+, B-, B+, A-, A+, AB- tai AB+.
5. Verensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajan veriryhmien olla yhteensopivat. Esimerkiksi A- -veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko O- - tai A- -veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB--, A+- ja A--veriryhmien henkilöille.
6. Suomessa suurin veriryhmä on A+ (38 prosenttia väestöstä), sitten tulevat O+ (27 prosenttia), B+ (15 prosenttia), AB+ (7 prosenttia), A- (6 prosentti), O- (4 prosenttia), B- (2 prosenttia) ja AB- (1 prosentti).
ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN
7. Maailman yleisin veriryhmä on O, mutta esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yleisin on A. Aasiassa taas B-ryhmä on huomattavasti vallitsevampi kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Afrikassa on paljon O-ryhmään kuuluvia, jotka ovat jossain määrin enemmän suojassa tai selviytyvät paremmin malariatartunnoista.
8. ABO-veriryhmä riippuu yhdestä geenistä, joka sijaitsee yhdeksännessä kromosomissa. Veriryhmiä onkin käytetty lapsen isyyden selvittämiseen. Niiden avulla ei kuitenkaan voida varmuudella todistaa ketään lapsen isäksi, mutta useissa tapauksissa voidaan todistaa, että joku tietty mies ei ainakaan ole lapsen isä.
9. Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonallisuuteen, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Siellä veriryhmä voi vaikuttaa jopa aviopuolison valintaan.
10. Vain viisi prosenttia suomalaisista luovuttaa verta. Joka arkipäivä verenluovuttajia tarvitaan noin 800. Luovuttajaksi ei kelpaa kuka tahansa. Ensimmäinen ehto on, että verenluovuttaja on perusterve 18-70-vuotias (uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias).
Punaisen Ristin Veripalvelun nettisivulla voi tehdä testin, voiko luovuttaa verta.
Lähteet: Punaisen Ristin Veripalvelu, Wikipedia
