Älä laihduta vanhus
Kuva: Yle, Akuutti
Ikäihmisille on tarjolla hyviä uutisia. Iänikuinen laihduttaminen riittää, sillä tärkeämpää on kiinnittää huomiota riittävään energian ja proteiinin saantiin. On tärkeää, että ruoka maistuu. Kun ikää on riittävästi, vaarana ei olekaan enää ylipaino vaan pikemmin energiavaje ja aliravitsemus. Pikkuisen pulska onkin yllättäen se, joka on terve.
Turun yliopiston emeritusprofessori Ismo Räihä yleislääketieteen laitokselta kertoo, että nuoremmalla iällä ihmisen paino pyrkii nousemaan aina 50 vuoteen asti. Sen jälkeen tilanne on melko tasainen. 70 ikävuoden jälkeen alkaa normaali painonlasku, joka myös iäkkäillä on hyvin hidasta. Yleensä iäkkäällä henkilöllä paino laskee hiljalleen eli 0,1-0,2 kiloa vuodessa.
– Raju painonlasku ei liity ikääntymiseen. Se yleensä merkitsee sitä, että joku on vialla, Räihä sanoo.
Laihduttamisen aika alkaa pääsääntöisesti ikäihmisillä kuitenkin olla ohi.
– On aika paljonkin tällaisia tutkimuksia, joissa on katsottu, miten paino ennustaa terveyttä ja elämän pituutta. Jos painoa arvioidaan keski-iässä, silloin sellainen normaali paino on vielä edullinen. Mutta jos painoa arvioidaan 70 ikävuoden paikkeilla, silloin yleensä korkeampi paino, pieni ylipaino ennustaa parempaa tulevaisuutta, jolloin ihmiset usein elävät pitempään ja terveempinä.
Emeritusprofessori Ismo Räihä. Kuva: Yle, Akuutti
Vanhemmalla iällä ei siis kannata laihduttaa, sillä usein laihduttamisen tai ainakin liian nopeasti pudotettujen kilojen seurauksena voi olla lihasmassan väheneminen. Lihasmassa vähenee suhteessa herkemmin kuin rasvakudos eli lihakset lähtevät, mutta rasva jää. Paino kyllä laskee, mutta toimintakyky laskee sen seurauksena.
– Iäkkäänä tulisi laihduttaa vain, jos siihen on jokin tietty erityinen syy esimerkiksi painon takia polvet eivät kestä tai on diabetes, joka ei pysy tasapainossa ilman laihduttamista.
Iäkkään ravitsemuksessa uudet tavoitteet
Kun ikää tulee lisää, ravitsemuksen tavoitteet muuttuvat hyvin paljon.
– Nuorena ja keski-ikäisenä on hyvin tärkeä välttää ylimääräistä energiaa ja kovia rasvoja ja toki sielläkin proteiini on tärkeä, mutta ei niin tärkeä kuin vanhemmalla iällä. Nimenomaan ikääntyneillä proteiinin tarve kasvaa ja toinen asia on, ettei energian saantia ei tarvitse vahtia sillä tavalla, kun tullaan riittävän vanhoiksi.
Kovien rasvojen välttäminen on yhä järkevää virkeässä eläkeiässä, mutta ikääntymisen myötä pitäisi huomio kiinnittää ennen kaikkea energian saantiin.
– Voi hyvinkin olla, että makutottumukset tulevat lapsuudesta ja nuoruudesta. On tärkeää, että se ruoka, mikä maistuu, sitä myös tarjotaan. Kun alkaa tulla aliravitsemuksen ongelmia ja toimintakyvyn laskua, silloin ruokailuperiaatteet muuttuvat aika liberaaleiksi. Mikä maistuu hyvältä, sitä kannattaa tarjota.
Kahdeksankymppisillä proteiinit liian vähissä
Ravintoaineiden saantisuositukset toteutuvat nuoremmassa ikäluokassa Suomessa hyvin.
Kuva: Yle, Akuutti
– Tutkimukset osoittavat, että 65 - 70-vuotiailla ravinnonsaanti on yllättävän hyvä. Kovaa rasvaa saadaan vain vähän liikaa, proteiinia saadaan ihan riittävästi. Ainoastaan suojaravintoaineissa on liian vähäistä saantia, Räihä toteaa.
Ongelmat tulevat myöhemmällä iällä, kun toimintakyky hiipuu, käytössä voi olla paljon lääkkeitä ja kenties muistisairautta. Kaupan päälle tulevat ravitsemusongelmat. Tämä muutos on hyvin jyrkkä. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa katsottiin eri väestöryhmiä, sekä kotona että laitoksissa asuvia alzheimerpotilaita ja heidän omaisiaan. Aineiston keski-ikä oli 81 vuotta:
– Kaikissa näissä ryhmissä on todettu proteiinin saannin olevan riittävää vain noin 20 - 30 prosentilla. Tämä on huolestuttavaa ja lihaskato on yksi pahin asia tässä aliravitsemuksessa. Sama koski suojaravintoaineita eli kivennäis- ja hivenaineita, myös siellä oli huomattavia puutoksia, Räihä kertoo.
Syitä on useita: liikunta vähenee, lihasmassa vähenee ja perusaineenvaihdunta hidastuu. Jos mukaan tulee vielä lisätekijöitä, kuten sairauksia, voi ravitsemus jäädä hyvin vahvasti suositusten alapuolelle.
– Jos katsotaan tällaisia poikkileikkaustutkimuksia, kuinka paljon on aliravitsemusta tai virheravitsemusta, jonka pahin ongelma on aliravitsemus, kotona asuvissa se ei ole 70 - 80 ikävuoden kohdalla vielä kovin yleistä. Laitospotilaalla se saattaa olla 20 - 50 prosenttia. Tämä ei johdu siitä, että laitoksesta saataisiin huonompaa ruokaa, vaan siitä, että raihnaistutaan, toimintakyky laskee ja tulee näitä sairausongelmia, jotka ajavat viime kädessä laitoshoitoon, Räihä sanoo.
Lisää öljyä ja proteiinia annokseen
– Jos kyseessä on hyvä kuntoinen, itsenäisesti asuva, itsenäisesti elävä ja asioita hoiteleva henkilö, niin yleensä ruokavalioasiat ovat varsin hyvässä kunnossa. Jos avuntarve on suurta, on raihnaistunut ja toimintakyky on huono, silloin alkaa tulla suuria häiriöitä, Räihä kertoo.
Mikäli aliravitsemus todetaan, ei ruoan määrän lisääminen yleensä onnistu, koska ruokahaluttomuus on tärkein tekijä. Silloin ruoan energiatiheyttä lisätään, ruokaan voidaan lisätä öljyä tai proteiinia, voidaan käyttää esimerkiksi sokeria ja runsaasti energiaa sisältäviä ainesosia. Kaikkia kevyttuotteita vältetään.
Kuva: Yle, Akuutti
Parasta olisi, vanhuksen yksilöllisiä toiveita voitaisiin kuunnella tarkkaan. Laitoksissa se ei aina onnistu.
– Tutkimukset osoittavat, ja jokainen tietää itsekin, että jos ruoka on värikästä, se on kauniisti katettu, sitä ei ole sotkettu liikaa, eikä tarpeettomasti soseutettu, ruokailutilanne on miellyttävä. Ruokailu on sosiaalinen tilanne ja jo näillä keinoin energian ja proteiinin saanti parantuu. Yksi tärkeä asia on myös mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon potilaan tai asukkaan toiveet, koska iäkkäällä henkilöllä voi olla aika urautuneita ruokailutottumuksia.
Ruokaan ja ruokailukulttuuriin kannattaisi Räihän mukaan satsata.
– Geriatriassa puhutaan sellaisesta jäävuori-ilmiöstä eli yleensä kun potilas tulee vastaanotolle, herkästi huomataan ne sairaudet, jotka ovat vedenpinnan yläpuolella. Me havaitaan diabetes, verenpaine ja sen tyyppisen asiat, joissa on jo lääkehoito tai ollaan aloittamassa lääkehoitoa. Mutta aliravitsemus on hyvin tyypillinen pinnan alla piilevä. Ja jos siellä on vielä muistivajetta, aistin alenemisasioita, nämä voivat olla ennusteen kannalta paljon merkitsevämpiä kuin pinnan päällä olevat seikat, jotka yleensä ovat jo hyvässä hoidossa.
Mitä varhemmin aliravitsemukseen puututaan, sen parempi siihen on vaikuttaa.
– Kyllä tässä asiassa on tullut hyvin paljon parannusta, jos ajatellaan koti- ja laitoshoitoa. Asukkaat punnitaan säännöllisesti ja jos siellä tapahtuu huomattavaa painonlaskua, pyritään selvittämään syytä, tarkkaillaan ruoan jääntiä lautaselle ja raportoidaan siitä, Räihä kiittää.
Ravitsemussuositukset tiukasti mielessä
Kerttulin vanhainkodin keittiössä valmistetaan keskitetysti hoiva-aterioita eli tehdään ikäihmisille pääsääntöisesti koko päivän ateriat.
Ravitsemusterapeutti Maarit Ketola Kuva: Yle, Akuutti
– Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaavat meidän suunnittelua ja niiden lisäksi ovat olemassa ravitsemussuositukset ikäihmisille. Toki suunnittelu tehdään väestökohtaisesti, mutta totta kai pystymme huomioimaan yksilöllisiä tarpeita ja erityisruokavalioita, Maarit Ketola, laillistettu ravitsemusterapeutti Arkea Oy ruokapalveluista kertoo.
Ruoanvalmistuksessa otetaan huomioon ikäihmisen syömisen pulmia: ei pystytä pureksimaan niin kuin aikaisemmin tai on nielemisen problematiikkaa. Se tuo haasteita ruoan syömiseen ja valmistamiseen.
– Meillä on niin sanottuja rakennemuunnettuja aterioita eli ruoan rakennetta on muutettu normaalista. Eli kasvikset on keitetty, ne ovat pehmeitä ja koko liha on hienonnettu. Soseruokavaliossa komponentit on soseutettu tai se on todella hienoa eli siellä ei ole kokkareita ja neste ei saa erottua. Silloin on kyse varsin vaikeista nielemisen ongelmista tai ruoka voi olla täysin nestemäistä.
Tärkeiksi havaittujen proteiinien lähteitä ovat liha, kala, broileri, kananmuna, maitotaloustuotteet ja sitten myös viljavalmisteet. Toki myös kasvipuolelta löytyy kasvisproteiinilähteitä, mutta ikäihmisissä kasvissyöjiä on aika vähän.
Ketola itse toivoo, että hyvään ruokaan onnistutaan liittämään rauhallinen ruokailutilanne, että olisi aikaa syödä.
– Sekin on aika tärkeää ja vaikuttaa ravitsemustilaan, että annettaisiin aikaa syömiselle, jaettaisiin aterioita ehkä pienempiin ateriakertoihin.
– Kun on tarve tehostaa ruokailua, meillä on tehostettu ruokavalio: enemmän energiaa ja proteiineja mutta annoskoko on kuitenkin pieni. On toki vastattu siihenkin, että jos on tällainen vajaaravitsemustila tai –riski, niin voitaisiin tilata näille henkilöille tehostettua ruokaa, joka turvaisi toimintakykyä.
Liinahaassa ruoka maistuu
Liinahaan vanhainkodissa ruokailuhetkeen on satsattu. Ruoka tulee kuljetettuna Kerttulin vanhainkodista ja se jaetaan osastolla lautasille. Ruokailu on sosiaalinen hetki ja ruoan lisäksi tärkeää on yhdessäolo. Lähihoitaja Armi Tossavainenkertoo, että asukkaita on hauska seurata.
Lähihoitaja Armi Tossavainen. Kuva: Yle, Akuutti
– Joku kun ei meinaa syödä, niin toinen sanoo, että no niin, syöhän nyt lautanen tyhjäksi. He tuntevat toisensa ihan hyvin.
100 vuotta täyttäneelle Hilda Mäkiselle ruokahetket ovat päivän tärkeitä kohokohtia.
– Sitten jaksaa taas mennä.
Hilda Mäkiselle ruokailuhetket ovat tärkeitä. Kuva: Yle, Akuutti
Kerttu Rauhakylä muistelee lapsuutensa herkkuruokaa, talkkunaa.
– Talkkunaa, piimään sekoitettiin jauhoja vaan ja jos jostain sai siihen päälle, mistä oli lyöty sokeritoppaan murenia, niin se oli ihan kuin karamellia.
– Parasta ruokaa oli silloin, jos oli häät tai hautajaiset. Sieltä kotiin lähtiessä otettiin paperikaramelli taskuun, lapsille tuliaisiksi, sen mää muistan aina sieltä lapsuusvuosista, Kerttu Rauhakylä kertoo.
Kerttu Rauhakylä muistelee talkkunan olleen herkkua lapsuudessa. Kuva: Yle, Akuutti
Rauha Tölli käy Liinahaan vanhainkodissa auttamassa miestään Soiniaruokailussa lähes päivittäin. Näin 20 vuoden aika omaishoitajana saa ikään kuin jatkoa. Vierailut Rauha Tölli kokee itselleen välttämättömiksi ja tärkeiksi, vaikka Soini syö itsekin ja myös henkilökunta auttaa. Käynnit miehen luona merkitsevät mukavaa yhdessäoloa.
Kotona Rauha Tölli laittaa joka päivä lämmintä ruokaa itselleen.
– Kun olen yksin, syön lämpimän ruoan joka päivä eli ihan hyvin pärjään syömisen kanssa. Itselle tulee laitettua kaikenlaista kotiruokaa, kalaa, perunoita, muusia ja jauhelihalaatikkoa, vaihtelevasti ihan kaikkea. Sitten laitan ruokaa pakkaseen, sieltä on hyvä ottaa, eikä tarvitse joka päivä kaupassa käydä.
Hyvää ruokaa tarvitaan, että itsekin jaksaa.
Soini Tölli saa vaimonsa lähes päivittäin avustamaan ruokailussa. Kuva: Yle, Akuutti
– Kyllä sitä täytyy pitää itsestään huolta sillä tavalla ainakin, että jaksaa käydä toisen luona.
Kyllä hän on minulle tärkeä ihminen.
Asiantuntijat:
ISMO RÄIHÄ, emeritusprofessori, Turun yliopisto, yleislääketieteen laitos
MAARIT KETOLA, laillistettu ravitsemusterapeutti, Arkea Oy ruokapalvelut
Toimittaja: SINI SILVÀN
