maanantai 22. helmikuuta 2016

Lapsen hoivaaminen helliminen....

Lapsen hoito ja helliminen mullistaa vanhemman elimistön

Maanantai 22.2.2016 klo 18.00
 
  
Ihmisen immuunijärjestelmään vaikuttavat hyvin monet tekijät. Erittäin paljon vaikutusta on sillä, kenen kanssa kotisi jaat.
Vauva muuttaa vanhempien elämän myös elimistön.
Vauva muuttaa vanhempien elämän myös elimistön. (MOSTPHOTOS)
Suudellessaan pariskunnat tulevat vaihtaneeksi jopa miljoonia erilaisia bakteereja suusta suuhun.
Tämä ei kuitenkaan tuoreen tutkimuksen mukaan ole edes tärkein syy siihen, että pariskunnilla voi olla keskenään ällistyttävän samanlaiset elimistön puolustusjärjestelmät.
Nature Immunology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan terveillä aikuisilla on pääpiirteissään samankaltaiset immuunijärjestelmät, mutta erityisen paljon samankaltaisuutta on pariskuntien ja nimenomaan lapsiperheiden vanhempien immuunijärjestelmissä.
Samassa asunnossa asuvilla on usein paljonkin sellaisia tapoja, jotka voivat muovata immuunijärjestelmää samaan suuntaan. Pariskunnat jakavat samoja ruokia, he saattavat käyttää alkoholia saman verran ja harrastaa liikuntaa yhtä innokkaasti. He altistuvat samalla tavalla saasteille ja erilaisille infektioille.
Kaikkein eniten ihmisen immuunijärjestelmään näytti kuitenkin vaikuttavan vanhemmuus. Edes vatsatauti tai flunssa eivät vaikuttaneet läheskään niin paljon kuin se, että ihmisillä oli lapsi.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Vanhemmuudessa on paljon sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään. Lapset voivat valvottaa vanhempia, nostattaa vanhemmissa stressiä ja tuoda kotiin infektiokierteen.
Vanhemmat vaihtavat pienen lapsen vaippoja ja saavat samalla elimistöönsä vauvan mikrobeja, vaikka käsihygienia olisi kuinka huolellista. Lapsi taas saa äidiltään monenlaisia pieneliöitä muun muassa imetyksessä, ja isä taas saa näitä samoja mikrobeja elimistöönsä lastaan pusutellessaan.
Kaikki tämä vaikuttaa immuunijärjestelmään.
Tutkimuksen johtaja Adrian Liston toteaakin leikillisesti, että vanhemmuus on oman ympäristön muuttumisen suhteen suurin ja vakavin haaste, jonka ihminen ottaa vastaan aivan vapaaehtoisesti. Ja se panee immuunijärjestelmän väkisinkin uusiksi.
Tutkimuksessa oli mukana 670 ihmistä, jotka olivat iältään vauvasta vaariin.
Lähteet: MailOnline, New Scientist