torstai 25. helmikuuta 2016

MOT: Senioriliike purkaisi "köyhyysautomaatin" eläkerahastojen tuotoilla

Maanantai 8.2.2016 klo 16.20
 
  
Entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen johtaa Suomen Senioriliikettä, jonka päämääränä on romuttaa työeläkkeiden kokoon vaikuttava niin sanottu taitettu indeksi.
Entinen SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on nyt Suomen Senioriliikkeen johdossa.
Entinen SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on nyt Suomen Senioriliikkeen johdossa. (PASI LIESIMAA)
Maanantain MOT-ohjelmassa Kiljunen kertoo, miten Senioriliike rahoittaisi siirtymisen taitetusta indeksistä palkkaindeksiin. Varat otettaisin eläkerahastojen tuotosta.
- Kun puhutaan taitetun indeksin purkamisesta, siinä ei halutakaan puuttua niihin eläkerahastoihin, eläkerahastot olkoon. Niiden pääomat olkoon koskemattomia. Kysymys on niiden tuotosta. Pieni siivu, 2,5%, eläkerahastojen tuotosta käytettäisiin tähän. Sillä tämä olisi ratkaistu. Eli tämä ei ole voimavarakysymys, vaan tämä on poliittisen tahdon kysymys, Kiljunen sanoo MOT-ohjelmassa.
Taitetun indeksi ajoi läpi Paavo Lipposen (sd) hallitus vuonna 1995. Taitettu indeksi tarkoittaa, että eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa kuluttajahintojen paino on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Alun perin työeläkkeitä nostettiin puhtaalla palkkaindeksillä.
"Vie köyhyyteen"
Suomen Senioriliike, kuten monet muutkin eläkeläistahot, katsovat, että taitettu indeksi vie eläkeläisiä vääjäämättä kohti köyhyyttä.
- Eläkeläiset kun yltää vanhuuseläkkeelle, ne alkaa olla 50% palkasta. Tulevaisuudessa vanhuuseläke alkaa olla 40% palkasta. Sitten, kun indeksi sitä kolhii, niin kahdeksankymppisen eläke saattaa olla alle 30% palkasta. Ja sillä pitäisi ostaa jotain palkkasidonnaisia vanhuuspalveluja. Eli käytännössähän eläkejärjestelmä työntää osan kustannuksista yhteiskunnan maksettaviksi. Pitkän aikavälin laskelmat osoittaa, että se indeksi pudottaa eläkkeen tasoa olennaisesti, sosiaaliturvapolitiikan dosentti Olli Pusa kertoo MOT:ssa.
- Se on automaatti, joka vie köyhyyteen. Se mekanismi, joka on sinne sisään rakennettu - eli tämä taitettu indeksi - niin sen seurauksena eläketasot laskevat, sanoo puolestaan Kimmo Kiljunen.
Eläkejärjestelmän etu- ja asiantuntijatahoilla taitetun indeksin kurjistava vaikutus kiistetään.
- Mielestäni tämä väite on täysin väärä analyyttisesti. Eli tämä nykyinen indeksi ei siirrä eläkkeellä olevaa henkilöä sinne, ikään kuin pienituloisuuden puolelle, ellei hän ole ollut siellä jo eläkkeelle siirtyessään. Jo pelkästään se, että kuluttajahinnat kompensoidaan, auttaa pitämään eläkkeen ostovoiman suhteessa siihen omana elinaikana saatuun ansiotuloon kohdallaan, toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Työeläkevakuuttajat Tela:sta sanoo.
- Jos palkat kehittyvät nopeammin kuin hinnat eli palkat reaalisesti nousee, niin silloin tämä eläkkeiden suhteellinen taso suhteessa palkkaan jonkin verran alenee, mutta ei niin paljon, että se olisi erityisen huolestuttavaa, sanoo puolestaan toimitusjohtaja Jukka Rantala Eläketurvakeskus ETK:sta.
Näin se tehtäisiin
Eläkkeet rahoitetaan vuosittain perittävillä eläkemaksuilla. Osa rahoista tulee eläkeyhtiöiden hallinnoimista eläkerahastoista, joita eläkeyhtiöt sijoittavat eteenpäin. Näissä rahastoissa on tällä hetkellä rahaa noin 173 miljardia euroa.
Näiden jättimäisten rahastojen tuotosta Suomen Senioriliike nappaisi siivun, jolla rahoitettaisiin siirtyminen eläkkeissä taitetusta indeksistä palkkaindeksiin.
Senioriliikkeen laskelmien mukaan tämä maksaisi vuositasolla 312 miljoonaa euroa. Laskelma on tehty oletuksella, että reaalipalkat kasvaisivat vuodessa 1,6 prosenttia.
- Se on aivan selvästi väärin laskettu. Ensimmäisen yhden tai kahden vuoden ajan se saattaisi riittää, mutta ei sen pidemmälle, tyrmää Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Rantala laskelman MOT:ssa.
Rantalan johtama työryhmän laskelmien mukaan indeksimuutoksen täysimääräinen vaikutus eläketasoon näkyisi vasta vajaan 30 vuoden kuluttua.
Senioriliikkeen ja Kiljusen laskelmat näyttävät, että siellä noin 30 vuoden päässä, indeksiuudistuksen hinta olisi lähes 4 miljardia euroa. Senioriliikkeen mukaan tämäkään summa ei horjuttaisi eläkejärjestelmää, koska neljä miljardia euroa olisi sekin vain vajaa kolmannes siitä, mitä eläkerahastot tuottivat vuonna 2014.
Suomen Senioriliike kerää internetissä nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan taitetun indeksin muuttamista alkuperäiseksi ansiotasoindeksiksi. Jos allekirjoituksia kertyy 50 000, siirtyy aloite eduskunnan käsiteltäväksi.
MOT: Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn maanantaina Ylen TV1:ssä kello 20.
T
Klikkaa T, jos artikkeli on mielestäsi tärkeä?