Vakuutusyhtiö syynää terveyttäsi – kuka hyötyy?
Ismo Pekkarinen
Älykäs teknologia antaa vakuutusyhtiöille entistä tarkempia tietoja asiakkaistaan. Teknologia voi tuoda mukanaan myös yllättäviä riskejä ja eettisiä ongelmia. Toisaalta se voi olla hyväksi sekä vakuutettavalle että vakuutusyhtiölle.
18.2.2016 06:01
Kommentteja 29 kpl
Asiakkaat joutuvat tulevaisuudessa vakuutusyhtiöiden yhä tarkempaan syyniin. Älykkäällä teknologialla voi mitata, miten asiakas syö tai liikkuu ja missä ja millä nopeudella hän ajaa autoaan.
Teknologinen kehitys voi tuoda kuitenkin mukanaan yllättäviä ongelmia. Tietokonehäiriö voi aiheuttaa kasan kolareita, kun robotit alkavat ihmisen sijaan ajaa autoja. Yhä verkottuneemmassa maailmassa tietoturvahyökkäykset voivat aiheuttaa odottamatonta ja massiivista vahinkoa.
Lue myös nämä:
– Sama teknologia, joka auttaa vakuutusyhtiötä saamaan lisää tietoa, voi tuoda myös uuden riskitekijän, kuvailee Tampereen yliopiston vakuutustieteiden professori Lasse Koskinen.
Koskinen pitää yhä arvaamattomimmiksi muuttuvien riskien arviointia yhtenä vakuutusyhtiöiden suurimmista päänvaivoista, kun ne räätälöivät uusia vakuutustuotteita asiakkailleen.
Vakuutusyhtiö Ifin vastuuriskien hallinnan asiantuntija Matti Sjögrenin mukaan teknologiamuutoksen myötä joidenkin riskien hinta voi nousta niin korkeaksi, etteivät asiakkaat suostu enää ostamaan tiettyjä vakuutuksia.
– Kun tilastotietoa ei ole, vakuutusyhtiöiden pitäisi onnistua analysoimalla selvittämään, mitkä teknologian muuttumisesta johtuvat riskit ovat. Joissain tapauksissa se onnistuu, joissain tapauksissa ei.
Terveistä elintavoista palkitseminen voi yleistyä
Älyteknologian esiinmarssi näkyy selvimmin henkivakuutuksissa.
Ideana on kerätä yksityiskohtaista tietoa vakuutettujen elintavoista. Mittaamiseen käytetään esimerkiksi aktiivisuusranneketta tai älypuhelimen sovellusta.
Maailmalla on levinnyt eteläafrikkalaisen Discovery-yhtiön Vitality-vakuutus, jossa vakuutuksenottaja saa pisteitä terveellisten elintapojen noudattamisesta. Vastineena terveellisestä elämästä saa alennusta esimerkiksi ruoasta ja lentolipuista.
Myös Suomessa vakuutusyhtiöistä LähiTapiola ja OP-Pohjola ovat lanseeranneet elintapaseurantaan perustuvia älyvakuutuksia. LähiTapiolan mallissa tulokset eivät vaikuta vakuutusmaksuun. OP-Pohjolan mallissa asiakas voi saada alennusta, kun hän pitää huolta terveydestään.
Sjögren uskoo, että vakuutusmallit, jossa asiakkaita palkitaan terveistä elämäntavoista, voivat yleistyä myös Suomessa tulevaisuudessa.
– Vakuutusyhtiöiden pitäisi olla kärppänä alentamassa maksuja asiakkailta, joiden riskitaso poikkeaa tilastollisesti ja näin saada heidät itselleen, Sjögren kuvailee.
Mittaamisen avulla vakuutusyhtiö voi hinnoitella riskejä aiempaa paremmin asiakkaan mukaan. Professori Koskisen mukaan hinnoittelu voi kuitenkin olla hankalaa.
– Sen ennustaminen on yllättävä vaikeaa, miten tarkkaan ottaen jokin elintapa vaikuttaa jonkun ihmisen sairastavuuteen.
Miten tiellä sujuu robotin ja ihmisen yhteiselo?
Teknologia myllää myös autovakuutuksia. Karttakeskuksen johtava konsultti Jarmo Suoranta kirjoitti joulukuussablogissaan, kuinka paikkatietoja voitaisiin hyödyntää vakuutuksissa selvästi nykyistä paremmin.
Suorannan mukaan postinumeroaluejaottelu sopii huonosti riskien kartoittamiseen.
– Samaan postinumeroalueeseen kuuluvat muun muassa Nuuksio ja Ikea. Jos esimerkiksi autovakuutuksia arvioidaan postinumerotasolla, Ikean parkkipaikan kolarit saattavat nostaa koko postinumeroalueen lukuja merkittävästi, Suoranta kirjoittaa
Maailmalla on jo myynnissä paljon ajavan huomioivia vakuutuksia. Autoon asennettava anturi antaa vakuutusyhtiölle tiedon esimerkiksi ajonopeuksista. Kaahari maksaa vakuutuksestaan rauhallista autoilijaa enemmän.
Suurin käänne voivat olla kuitenkin robottiautot. Eri arvioiden mukaan robottiautot aiheuttaisivat jopa 90 prosenttia vähemmän kolareita kuin ihmisten ohjaamat.
– Jos näin kävisi, silloin ei tarvittaisi myöskään vakuutusta ja hinnat putoaisivat vastaamaan tätä tilannetta, kuvailee Sjögren.
Omat ongelmansa tuo robotin ja ihmisen kuljettamien autojen yhteiselo.
– Ihmiset voivat käyttäytyä täysin arvaamattomasti. Automaattiautolla sen sijaan on jokin ohjelmoitu algoritmi, jolla se ratkaisee esimerkiksi tilanteen, jossa joku tulee ylinopeutta päin.
Mahdollisuus win-win-tilanteeseen
Teknologinen murros on herättänyt huolta vakuuttamisen etiikasta. Kiperä kysymys on geenitestaus, jonka avulla voidaan esimerkiksi selvittää ihmisen alttiutta perinnöllisiin sairauksiin.
Pitäisikö vakuutusyhtiöillä olla oikeus saada tieto testauksen tuloksista?
– Sekin on kohtuutonta vakuutusyhtiöitä kohtaan, jos ihminen tekee geenitestejä ja pimittää sen tiedon vakuutusyhtiöltä, pohtii professori Koskinen.
Samalla hän kuitenkin korostaa ihmisen oikeuttaa turvaan esimerkiksi geenivirhettä vastaan.
Riskien arvioinnin tarkentuminen on herättänyt pelkoja siitä, että joillekin ihmisille ei enää myönnettäisi vakuutuksia. Koskinen uskoo, että lainsäädäntö takaa viime kädessä kaikkien oikeudet.
Kumpi sitten teknologisessa murroksessa voittaa, vakuutusyhtiö vai vakuutettava?
– Näkisin, että tässä on mahdollisuuksia win-win-tilanteeseen. Yhtiöt saavat räätälöityä vakuutuksia niin, että riskit on kartoitettu aiempaa tarkemmin, arvioi Koskinen.
Osan riskien pienentymisestä vakuutusyhtiö voi jakaa hinnanalennuksina asiakkailleen, Koskinen sanoo.
– Vakuutusala kilpailee hinnoilla. Jos riskit hallitaan aiempaa paremmin ja hinnoittelu osuu kohdalleen, se laskee hintoja, arvioi Sjögren.
LISÄÄ AIHEESTA
