keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Nainen sai kaksoset 60-vuotiaana ja joutui murskaavan kritiikin kohteeksi

Keskiviikko 29.6.2016 klo 06.30

  

"Jotkut epäilivät, että hankkiuduin raskaaksi kuuluisuuden, rahan tai nuorekkuuden takia."
Yhdysvaltaisesta Frieda Birnbaumista tuli vuonna 2007 vanhin amerikkalainen kaksoset synnyttänyt nainen. Hän oli tuolloin 60-vuotias. Kun tapaus tuli julkisuuteen, Frieda joutui kovan kritiikin kohteeksi.
Frieda oli saanut poikansa Jaesonin ja tyttärensä Alanan parikymppisenä. Jopa lapset kyseenalaistivat äitinsä lapsihaaveet.
- Jos haluat lisää lapsia, miksi et odota, että saat lapsenlapsia? En koskaan unohda, kun vanhin poikani Jaeson, joka oli tuolloin jo kolmekymppinen, sanoi noin minulle, Frieda kertoo omaelämänkerrassaan.
- Ensin en tiennyt, mitä tehdä. En halunnut pahoittaa hänen mieltään, vaan toivoin koko perheen hyväksyvän päätökseni. Mutta olin päättänyt, että haluan kolmannen lapsen. Siihen asti olin elänyt elämääni toisia miellyttäen - kuten naiset usein tekevät. Nyt oli minun vuoroni tehdä, mitä halusin. Ja mieheni oli mukana.
Apuna koeputkihedelmöitys
Frieda tuli kahden vuoden yrittämisen jälkeen raskaaksi koeputkihedelmöityksen avulla. Hän oli 53-vuotias saadessaan kolmannen lapsensa, Arin.
- Olimme mieheni kanssa ikionnellisia, mutta välillä minua nolotti olla niin paljon vanhempi kuin muiden samanikäisten lasten äidit. Kun hieman aikaa kului, ymmärsin, ettei kukaan tajunnut ikääni tai välittänyt siitä.
Kun Ari oli muutaman vuoden ikäinen, Frieda ja hänen miehensä halusivat yrittää jälleen lasta.
- Halusimme Arille sisaruksia, jotka olisivat lähempänä hänen ikäänsä. Tunsin edelleen itseni nuoreksi ja energiseksi, mutta suunnitelmiimme tuli mutka: olin 56-vuotias ja hedelmällisyyteen erikoistunut lääkäri kertoi minulle, että koeputkihedelmöityksen yläikäraja oli 55.
Frieda sai selville, että joissakin maissa klinikat tekivät hedelmöityksiä myös vanhemmille naisille. Hän ehdotti asiaa miehelleen ja tämä oli täysin idean takana.
- Tutkimme parin vuoden ajan vaihtoehtojamme ja lopulta lensimme Afrikkaan toimenpidettä varten. Kotiin päästessämme olimme haltioissamme: koeputkihedelmöitys oli toiminut ja odotin kaksosia, 60 vuotiaana.
Kuvituskuva
Kuvituskuva (MOSTPHOTOS)
Frieda oli pakahtua onnesta, mutta samaan aikaan hän pelkäsi muiden reaktioita. Hän kätki raskautensa muilta mahdollisimman pitkään isoilla takeilla ja huiveilla.
- Muistan, kun olin ruokakaupassa raskauden loppuvaiheessa, enkä saanut enää nostettua maitotölkkiä hyllystä ilman apua. Lopulta ajattelin sanoa kaupan työntekijälle, että minulla on kipeä selkä. En halunnut kertoa oikeaa syytä.
- Lopulta päätin kertoa raskaudestani ja katsoa, kuinka hänen leukansa tipahtaisi shokin vaikutuksesta. Myyjä ei kuitenkaan reagoinut juuri mitenkään, ja juuri sillä hetkellä lopetin pitämästä itseäni friikkinä.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Julkisuusmylläkkä
Kun Frieda valmistautui synnytykseen, sairaalan henkilöstöpäällikkö kysyi häneltä, voisiko hän kertoa tarinansa julkisuuteen. Friedasta oli tulossa vanhin amerikkalainen kaksoset saanut nainen.
- Aiemmin oli usein valehdellut ikäni 10 vuotta nuoremmaksi. Minua epäilytti kertoa totuus julkisesti. Mutta päällikkö sanoi, että voin rohkaista esimerkilläni muita naisia, jotka epäröivät lapsien hankkimista ikänsä takia. Niinpä suostuin.
Synnytys oli helppo ja molemmat vauvat terveitä. Sitten alkoi todellinen hullunmylly. Friedan tarina levisi mediassa ja hänen ikäänsä pidettiin ennenkuulumattomana äidille. Useimmat tuomitsivat hänet.
- Ihmiset kysyivät minulta, miksi ihmeessä halusin tulla raskaaksi 60-vuotiaana. Minua muistutettiin siitä, että olisin lähes 80-vuotias, kun kaksoseni menisivät yliopistoon ja ysikymppinen, kun he saisivat lapsia.
- Minua kutsuttiin itsekkääksi ja jotkut epäilivät, että tein sen kuuluisuuden, rahan tai nuorekkuuden takia.
Lapset ja lapsenlapset leikkivät yhdessä
Onneksi Frieda sai myös positiivista palautetta.
- Sain paljon puheluita naisilta ympäri maailman. He kiittivät minua siitä, että olin antanut heille luvan tuntea itsensä nuoreksi. Lapseni ovat nyt 9-vuotiaita, mutta puheluita tulee edelleen.
Friedalla on tätä nykyä kolme lapsenlasta, jotka leikkivät hänen nuorempien lapsiensa kanssa.
- Odotan edelleen innoissani tulevaisuutta. En vain lasteni, vaan myös omaani. Uskon, että minulla on vielä monia, upeita vuosikymmeniä edessäni.
Myös Friedan esikoinen Jaeson on vihdoin myöntänyt, että äidin päätös oli oikea.
- Vähän aikaa sitten, kun lapset leikkivät yhdessä takapihalla, Jaeson, joka on nyt yli nelikymppinen, sanoi olevansa onnellinen päätöksestäni nyt, kun hän näkee omien lastensa ja kaksosten leikkivän yhdessä.
- Lasten hankkiminen kuusikymppisenä saattaa olla epätavallista, mutta ei negatiivisella tavalla. Se on tuonut uutta energiaa koko perheellemme.
TEKSTI MALLA MURTOMÄKI KUVAT MOSTPHOTOS JA FACEBOOK / FRIEDA BIRNBAUM

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kotkalainen kuvaaja voitti lintujen luottamuksen – linnut syövät kämmeneltä

Harrastajakuvaaja viettää Kotkan tervaleppälehdossa jopa kymmeniä tunteja viikossa.

KOTIMAA 
Valitettavasti sisältöä ei voida näyttää.
Ohjelman näyttäminen vaatii Adobe Flash -laajennoksen.
Jukka Ahti kuvaa mielellään lintuja tervaleppälehdossa Kotkassa. Tässä samaa herkkupalaa tavoittelee ensin pähkinänakkeli, mutta lopulta herkun vie käpytikka. Kuva: Jukka Ahti, leikkaus: Heidi Lämsä
PÄHKINÖITÄ kämmenelle, käsi ojolle. Pian saapuvat ensimmäiset linnut.
”Kun villi lintu luottaa, se tuntuu mukavalta. Etenkin, jos tikka tulee. Se on vähän painavampi, ja näyttää, että sen kynnet ovat terävät. Mutta hyvin hellästi se pitää kiinni kädestä pähkinää hakiessa”, kertoo valokuvausta harrastava Jukka Ahti.
Ikänsä Kotkassa asunut Ahti ”löysi” Katariinan meripuistossa sijaitsevan tervaleppälehdon ja sen eläimet viitisen vuotta sitten.
”Oikein hurahdin. Ensin kuvasin lintuja, sitten oravia, sitten lintuja ja oravia”, Ahti naurahtaa.
JUKKA AHTI
Tätä rohkeaa oravaa Ahti nimittää Pilkkuseläksi. Se hakee pähkinät vaikka taskusta.
Tätä rohkeaa oravaa Ahti nimittää Pilkkuseläksi. Se hakee pähkinät vaikka taskusta.
Kasvustoltaan rehevää aluetta halkoo suosittu ulkoilureitti, jossa lenkkeillään ja ulkoilutetaan koiria. Monet käyvät Ahdin tavoin lehdossa kuvaamassa sekä ruokkimassa eläimiä.
”Siksi ne ovat siellä jo valmiiksi kesyjä. Ensimmäiset minulta kädestä ruokaa hakeneet linnut olivat tali- tai sinitiaisia. Pähkinänakkeli on ollut täällä joitakin vuosia, tehnyt poikasiakin. Se on peloton lintu. Mutta jotkut harakat vaikkapa ovat niin ovelia, etteivät anna itseään edes kuvata”, Ahti kertoo.
Myös muita eläimiä liikuu lehdossa vain noin kilometrin päässä Kotkan keskustasta.
”Lumikko on tullut parhaimmillaan kahden, kolmen metrin päähän. Se on hyvin utelias ja vikkelä.”
Ja supikoiria näkyi viime syksynä usein.
”Nekin alkoivat kesyyntyä. Ovat oikein lutuisia – kuin pieniä, paksukarvaisia koiria. Mutta luulenpa, että joku on ne nyt lehdosta tappanut”, Ahti pohtii haitallisena pidetyn vieraslajin kohtaloa.
AHTI kertoo innostuneensa valokuvauksesta suhteellisen myöhään, vuosituhannen vaihteessa noin 45-vuotiaana. Alkusysäyksen antoi Kotkan opiston järjestämä vedostuskurssi.
”Aluksi otin paljon mustavalkokuvia, joita vedostin itse, ja luontokuvia diafilmille. Vasta vuonna 2006 hankin digijärkkärin.”
Vuosien varrella Ahdin kuvia on ollut esillä useissa valokuvanäyttelyissä ja kilpailuissa. Vuoden luontokuva 2014 -kilpailussa Sydämelliset-kuva eli lähikuva lupiininkukista sai kunniamaininnan.
Ahti lisää mielellään valokuviaan Facebookin valokuvausaiheisiin ryhmiin, kuten esimerkiksi Luontokuvaus- ja Suomen luonnonvalokuvaajat -ryhmiin.
”Jaettu ilohan on ainakin kaksinkertainen, jos ei kolminkertainen. Eivätpä jää kuvat tietokoneen syövereihin. Ja näkeehän siellä muittenkin kuvia.”
Myönteiset kommentit tuntuvat myös mukavilta. Joskus orava- tai supikoirakuvat eivät ihan kaikkia jaksa ilahduttaa, mutta siitä Ahti ei välitä.
TYÖKSEEN 61-vuotias Ahti valmistaa ksylitolia, mutta on nyt osa-aikaeläkkeellä, joten vapaapäiviä riittää.
”Jos on vapaata ja ilmat suotuisia, käyn tervaleppälehdossa kolme–neljä kertaa viikossa ja olen neljä–viisi tuntia kerrallaan. Kuvia kertyy viikossa tuhansia”, Ahti kertoo.
Mutta kamera laulaa myös paljon Ilomantsissa, josta Ahdin vaimo on kotoisin. Nyt innostuksen kohteena on esimerkiksi Koitere-järven rannat. Karhuja ja ahmojakin Ahti on päässyt kuvaamaan kojuissa.
”Sitä voi suositella kaikille. Vaimokin on ollut mukana kolme kertaa. Ei paljon tarvinnut puhua ympäri”, Ahti iloitsee.
JUKKA AHTI
Tässä kuvaaja näkee Koitereen krokotiilin.
Tässä kuvaaja näkee Koitereen krokotiilin.
JUKKA AHTI
Korento Koitere-järvellä.
Korento Koitere-järvellä.
JUKKA AHTI
Koitereen rantamaisemia.
Koitereen rantamaisemia.
JUKKA AHTI
Jukka Ahti pitää oravien kuvaamisesta.
Jukka Ahti pitää oravien kuvaamisesta.




Uusi superkasvis ei paljon maksa – vähentää riskiä syöpiin, kakkostyypin diabetekseen, sepelvaltimotautiin!


TERVEYSRUOKA 
Kasvista kannattaa syödä kolmen päivän välein, jotta terveysvaikutukset saadaan.
Parsakaali on nyt kirjaimellisesti kaikkien huulilla eikä suotta. Parsakaalin syönti voi laskea riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, kakkostyypin diabetekseen, useisiin syöpiin, kuten rintasyöpään, maksasyöpään, eturauhasen syöpään ja paksusuolensyöpään, kertoo uusi Illinoisin yliopiston tutkimus.

Aiemmin vuodesta selvitettiin, että parsakaali auttaa myös ehkäisemään rasvamaksaa.


Parsakaalin terveysvaikutuksia tulee koko ajan lisää.

Yliopiston tutkimuksen mukaan parsakaalin syönti kolmen päivän välein eli muutaman kerran viikossa parantaa elimistön puolustuskykyä vaikuttamalla tulehdustiloihin. Syynä tähän ovat parsakaalin sisältämät fenoliset yhdisteet ja flavonoidit.

Paras tapa syödä parsakaalia tutkijoiden mukaan on kevyesti höyrytettynä tai tuoreena, jotta kaikki terveysvaikutukset säilyvät.

Nämäkin herkut auttavat elämään terveempänä:

1. Mustikka

Mustikka on terveyttä edistävä supermarja. Se sisältää antioksidantteja, jotka ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja saattaa jopa parantaa muistia.

2. Rypsi

Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, siinä on eniten kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei härskiinny helposti. Kaksi ruokalusikallista rypsiöljyä päivässä esimerkiksi puurolautasella riittää turvaamaan välttämättömien rasvahappojen saannin.


Mustikat sisältävät antioksidantteja, jotka saattavat jopa parantaa muistia.

3. Muikku

Muikussa on paljon omega-3-rasvaa, erityisesti DHA-rasvahappoja, jotka osallistuvat hermoston kehitykseen ja ylläpitävät näön tarkkuutta. Kotimaista muikkua on saatavilla läpi vuoden myös säilykkeinä hyvin varustetuista ruokakaupoista.

4. Kaura

Kauran kuitua beetaglukaania voidaan kuvailla ihmeaineena. Se pitää kolesteroliarvot kurissa, tasaa verensokeripiikkejä ja edistää vatsan toimintaa. Pitkän kasvukauden ansiosta Pohjolan kaura on laadultaan erinomaista.

5. Kaalit

Keräkaalista saa hyvin folaattia, josta suomalaisilla on puutetta. Myös kaalien kalsium imeytyy hyvin.

6. Juurekset

Juuresten väriaineet, kuten porkkanan karoteeni ja punajuurten betalaiini, ovat yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina.


Porkkanat voi kesällä napata lautaselle vaikka omasta maasta.


Erivärisissä juureksissa on siis erilaisia tehoaineita.

7. Härkäpapu

Härkäpavussa on hyvälaatuista proteiinia sekä liukoista kuitua, joka hoitaa suolta ja auttaa painonhallinnassa.

Lähteet: Illinoisin yliopisto, Biospace, Maa- ja kotitalousnaiset. 


Näin yksinkertaisesti vältät asuntomurron – "Sen voi siirtää jonkun toisen murheeksi"

Tuomas Selänne
Näin yksinkertaisesti vältät asuntomurron – "Sen voi siirtää jonkun toisen murheeksi"
Lukko takalukkoasennossa.
Huolellisesti suojatun kodin omistaja voi säästyä omavastuulta murron sattuessa. Katso 6 vinkkiä, miten voit parantaa kodin suojaa.
27.6.2016 06:03
Matti Riitakorpi
Kesäisin yleistyvät asuntomurrot ovat usein luultua yksinkertaisempia, ja niin ovat myös tehokkaat suojautumiskeinot. Oman vakuutuksen laajuutta kannattaa harkita tarkkaan.
Rikoskomisario Kari Niinimäki Helsingin poliisista kertoo, että tilastojen perusteella niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin varkaat aktivoituvat kesällä. Loma-aikaan on myös todennäköisempää löytää tyhjillään oleva asunto.
Poliisin tilastojen mukaan Helsingissä asuntomurtoja tehdään tai yritetään noin kerran päivässä. Talvella kuukaudessa voidaan tehdä 20 murtoa, kun taas kesällä luku on lähempänä 40 murtoa kuukaudessa.

Pitkä tarkkailu harvinaista

Niinimäki epäilee, että suuri osa varkauksista tehdään hyvin lyhyen seurannan perusteella. Asuinalueita kierrellessään varas tekee nopeita havaintoja hiljaisilta vaikuttavista kodeista. Varmistuakseen kohteesta rikolliset käyttävät usein hyvinkin perinteisiä keinoja, kuten ovikellon soittamista.
– En allekirjoita väitettä siitä, että asuntoja tarkkailtaisiin päiväkaupalla. Yksittäistapauksia tietenkin on, mutta yleisin varkaus on hyvin suoraviivainen, Niinimäki sanoo.
Hän arvioi, että Helsingin murroista liki puolet olisi vältettävissä takalukituksella, sillä ovea ei saisi auki koukuilla ja tiirikoilla. Lisäksi vahva turvalukko voisi estää oven vääntämisen auki.
– On ikävä tosiasia, että jos joku haluaa asuntomurron tehdä, niin kyllä se kohde jostain löytyy. Omalla varautumisella sen voi siirtää jonkun toisen murheeksi.

Perusvakuutus ei suojaa omilta erheiltä

Korvauspäällikkö Jussi Korpelainen LähiTapiolasta toteaa, että jos haluaa omaisuutensa olevan varmimmin turvattu varkauden sattuessa, vakuutuksen kannattaa olla mahdollisimman laaja.
– Jos omistaa runsaasti arvokasta omaisuutta, kannattaa tarkistaa vakuutuksen laajuuden lisäksi se, että enimmäiskorvausmäärä euroina on riittävän suuri omaan tilanteeseen nähden, Korpelainen sanoo.
Perustason turvalla korvausten saaminen varastetusta omaisuudesta edellyttää yleensä jonkinlaista murtautumista. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pihapiirissä irtaimina olevat asiat eivät ole aina korvattavia.
Korvausta ei välttämättä saa myöskään silloin, kun varkaus tehdään avoimeksi jääneen ikkunan tai oven kautta. Laajoissa, kaikki riskit kattavissa vakuutuksissa murtautumisvaatimusta ei välttämättä ole.
– Varmasti ajoittain aiheutuu pettymyksiä siitä, kun korvauksia ei saakaan, jos varkaudessa ei ole tapahtunut murtautumista. Ymmärrän, ettei se siinä kohtaa kovin iloinen viesti asiakkaalle ole, Korpelainen toteaa.

Huolellisuus voi säästää omavastuulta

Vakuutusehdoissa on omaisuuden säilyttämistä koskevia suojausohjeita, joita kannattaa noudattaa. Ohjeiden laiminlyönti voi vähentää varkaudesta saatavia korvauksia.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
Advertisement
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Laajankin turvan vakuutuksen korvaus voi pienentyä, jos esimerkiksi avainta säilyttää aivan kodin läheisyydessä, kuten ovimaton alla. Omaisuutta on usein ehtojen mukaan säilytettävä lukittuna ja suojassa, lukuun ottamatta tavallisesti ulkona pidettävää irtaimistoa.
Ylimääräiset turvajärjestelyt eivät ole vakuutuksissa vaatimus. Takalukituksen käyttäminen tai toimivan hälytysjärjestelmän omistaminen voivat kuitenkin korvaustilanteessa säästää omavastuun maksamiselta.
– Omavastuuta ei vähennetä, jos vakuutettuun kohteeseen on asennettu hälytysjärjestelmä, joka on olennaisesti vähentänyt vahingon määrää. Samoin menetellään, jos murto on tehty varmuuslukitun oven kautta, Korpelainen selventää.
Varkauksilta suojautuminen ei ole monimutkaista, mutta hyvätkin neuvot voivat päästä unohtumaan. Kuuden kohdan ohjelista voi auttaa keinojen muistamisessa.

1. Pidä ovesi takalukossa...

Rikoskomisario Kari Niinimäen mukaan liki puolet Helsingin murroista olisi vältettävissä yksinkertaisesti takalukituksen käytöllä.

2. ...myös takapihalla.

Takapihan ovi kannattaa lukita yhtä hyvin kuin pääovi. Näkösuojassa sijaitsevan kakkosoven luona varkaat voivat valmistella murtoa pidempäänkin.

3. Naapuriapu kunniaan

Pidä kotisi asutun näköisenä pyytämällä naapuria leikkaamaan nurmikko, hakemalla posti tai ajamalla välillä oma autonsa pihaan.

4. Hälytysjärjestelmä

Jos haluat olla vielä varmempi, harkitse hälytysjärjestelmän hankkimista. Järjestelmien hinnat vaihtelevat muutamista sadoista euroista pariin tuhanteen, ja yritykset myyvät myös kuukausimaksullisia palveluita.

5. Kalleudet pois

Kaikkein arvokkainta omaisuutta ei välttämättä kannata jättää yksikseen pitkäksi aikaa, vaikka turvajärjestelmiä olisikin hankkinut.
– Yksinkertaisilla toimenpiteillä riskiä voi pienentää, mutta jos joku todella haluaa asuntoon sisään, niin kyllä se sitten tapahtuu, Niinimäki sanoo.

6. Älä kuuluta

Sosiaalisen median käyttäjiä varoitellaan usein kertomasta liikaa lomastaan verkossa. Hyvin tarkka kuvaus loma-ajoista voi olla hyödyksi vorolle. Rikoskomisario Niinimäen mukaan tämä on yksi tapa vähentää riskejä, vaikka hän ei olekaan koskaan kuullut Facebookin perusteella tehdystä varkaudesta.
– Ilmeisesti jonkinlainen yksittäistapaus on olemassa, kun tämä näkökulma kiertää suusta suuhun, Niinimäki toteaa.