Asiantuntija: Alzheimerin lääkitys pitäisi aloittaa nopeammin
Maanantai 20.6.2016 klo 14.37
Alzheimerin taudin lääkehoito pitäisi aloittaa monissa tapauksissa nykyistä aikaisemmin, arvioi maailman johtaviin ikääntymisen tutkijoihin kuuluva Miia Kivipelto.
FAKTA
Dementia vaarassa lisääntyä ennätysvauhtia
- Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Etenevä muistisairaus johtaa usein dementiaan, jossa tiedonkäsittely ja muisti ovat heikentyneet niin paljon, että ihmisellä on vaikeuksia huolehtia itsestään.
- Suomessa muistisairauksia potee noin 130 000 ihmistä.
- Vuoteen 2050 mennessä luku voi jopa kaksinkertaistua.
- Suomalaistutkimus Finger todisti ensi kertaa, että sairastumista voidaan ehkäistä elintapoja muuttamalla.
- Tutkimuksessa kontrolliryhmän riski muistin heikkenemiseen oli kolmanneksen suurempi kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.
- Suurin ero ryhmillä oli tietojenkäsittelyn nopeudessa.
- Muistihäiriöitä ehkäistiin laittamalla ruokavalio kuntoon, lisäämällä liikuntaa kuten vesijumppaa ja sauvakävelyä, harrastamalla aivovoimistelua ja muuta mielenvirkistystä sekä ottamalla sydän- ja verisuonisairauksien riskit hallintaan myös lääkehoidolla.
- Maailmanlaajuisesti muistisairauden määrä voisi jopa puolittua, jos riskeihin vaikuttamalla sairastuminen lykkääntyy 5-10 vuodella.
Lähde: THL
Hänen mukaansa lääkehoito olisi yleensä hyvä aloittaa heti sairauden diagnosoimisen jälkeen.
Kansallinen muistiohjelma on selkeyttänyt Suomessa Alzheimerin taudin hoitoketjuja aina diagnoosista sairauden hoitamiseen asti. Kivipellon mukaan lääkehoidon aloittaminen kuitenkin vaihtelee alueellisesti ja sen mukaan, kuinka tuttu Alzheimer on hoitaville lääkäreille.
- Sairastuneen on ensi vaiheessa tärkeintä saada diagnoosi, joka paljastaa sen, mistä muistiongelmat johtuvat. Sen jälkeen laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja aletaan kokeilla potilaalle sopivia lääkkeitä. Monella lääkkeet helpottavat sairauden oireita, summaa geriatrian professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista Ruotsista.
Lääkkeet hidastavat taudin etenemistä, parantavat potilaan omatoimista selviämistä ja vähentävät mahdollisia käytöshäiriöitä. Varsinaista parantavaa lääkettä ei Alzheimeriin kuitenkaan ole olemassa.
Yhtä pilleriä ei ole luvassa
Kivipellon mukana yhtä pilleriä tautia vastaan tuskin saadaan, kuten ei syöpäänkään. Alzheimer on osoittautunut monen tekijän aiheuttamaksi sairaudeksi, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät.
Vaikka lääketutkimuksessa on Kivipellon mukaan koettu monia takaiskuja, hän on optimistinen tulevaisuuden suhteen.
- Edelleen maailmalla jatketaan laajaa rokotetutkimusta, mutta myös toisenlaiset tutkimuslinjat yleistyvät. Selvitettävänä on esimerkiksi se, miten toisiin sairauksiin käytettävät lääkkeet kuten insuliini, statiinit ja antioksidantit tehoavat Alzheimeriin.
Euroopassa keskitytään erityisesti elintapatutkimukseen. Uraauurtava tällä saralla oli suomalainen Finger-tutkimus, jossa ensimmäistä kertaa todistettiin, että elintapaneuvonnalla voidaan merkittävästi ehkäistä muistisairauksia.
Fingerin tulokset julkistettiin vuosi sitten, ja mallia on jo lähdetty soveltamaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Australiassa.
Kivipelto puhui Tampereella alkaneessa Pohjoismaisessa gerontologiakonferenssissa, johon osallistuu noin 900 vanhuustutkijaa.