Heititkö tonnikalapurkin sekajätteeseen? Näin sille käy jätevoimalassa
Tiistai 7.6.2016 klo 13.18
Suomessa sijaitsee kahdeksan jätevoimalaa. Niistä suurin on Vantaalla. Sinne päätyy noin 1,5 miljoonan suomalaisen sekajäte.
15 prosenttia poltettavasta jätteestä kulkee ennen polttoa murskaimen läpi.(JENNI GÄSTGIVAR)
NÄIN KIERRÄTÄT METALLIN:
Kahmarin valtava jättikoura nostaa sorttiasemilta tullutta sekajätettä jätebunkkerin pohjalta murskaajaan. Yhdessä kourallisessa on noin 10 000 kiloa jätettä ja siinä roikkuu useampikin patja, nojatuoli ja sohva.
- Viime aikoina on jostain syystä näkynyt paljon sohvia, kommentoi operaattori Hannu Heikkinen, joka ohjaa kahmaria valvomosta käsin.
Vantaan Energian jätevoimalassa on yhtä aikaa käytössä kaksi kahmaria, ja tavallisesti ne nostavat jätteen automaattisesti polttoarinalle. Vain sorttiasemilta tuleva suurempi sekajäte ohjataan manuaalisesti murskaajaan, jonka läpi kuljettua se nostetaan toisella kahmarilla arinalle poltettavaksi.
Näky on vaikuttava. Turhauttavakin. Suuri kuilu täynnä ihmisten sekajätettä, joka tosin muuttuu täällä polttoaineeksi.
Tästä roskasta voimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä. Lisäksi voimala tuottaa noin 30 prosenttia Vantaan tarvitsemasta vuotuisesta sähköntarpeesta.
Mutta, mitä sitten, kun sekajätteen joukossa on sellaista, mikä ei sinne kuulu? Kuten metallia?
Tonnikalapurkki ei pala
Yksi tavallisimpia tavaroita, joka ei sekajätteeseen kuulu, ovat säilyketölkit. Ne ovat rautaa eivätkä sula polttoarinalla 1 000 asteen kuumuudessakaan.
Tonnikalapurkit eivät vielä koneita pysäytä, mutta isot sekajätteessä olevat metallikappaleet saattavat aiheuttaa ongelmia.
- Onneksi valistus on tehonnut ja isojen metallikappaleiden määrä on vähentynyt, kommentoi jätevoimalan tuotantojohtaja Marko Ahl.
Aiemmin sekajätteen seasta on löydetty peltikaton kappaleita, kylpyammeita, huoneistopattereita, polkupyöriä ja täyspitkä puistonpenkkikin. Onneksi suuria esineitä voi poimia pois kahmareilla.
Silti niiden paikka ei ole jätevoimalassa.
200 roska-autollista päivässä
Perinteiset kaatopaikat alkavat pian olla historiaa. Kun uusmaalaisten sekajätteet vietiin ennen Espoon Ämmässuon kaatopaikalle, ne kaikki tuodaan nyt Vantaan Energian jätevoimalaan. Vastaanottohalliin tuodaan päivittäin noin 200 roska-autollisen verran sekajätettä. Autot kippaavat sekajätteen kahdeksan kippauspaikan kautta suureen jätebunkkeriin. Tänne siis päätyy kaikki, mitä ei ole kierrätetty. Sähkö, elektroniikka, metalli, lasi ja biojätekin tulisi kierrättää asianmukaisesti. Tätä Vantaan Energia yrittää nyt muistuttaa myös suuren kierrätyskampanjan avulla: tänä kesänä järjestetään ensimmäiset Roskien lajittelun SM-kisat Vantaalla.
Mutta se, mikä on päätynyt bunkkeriin, päätyy polttoarinalle. Ja käy läpi 1000 asteen polttoprosessin.
Metalli menee uusiokäyttöön
Harmaana valuvasta massasta ei ensi näkemältä arvaisi mitä se on, mutta paljon siinä on metallia seassa. Sekin tonnikalapurkki, joka huomaamatta livahti kierrätyksen sijaan sekajätteeseen. Säilyketölkki näyttää yhä tölkiltä.
Polttoprosessin ylijäämätuote on nimeltään kuonaa, joka putoaa jäähdytyksen läpi käytyään kuonabunkkeriin. Kuonabunkkerista kuona viedään Espooseen Ämmässuon kaatopaikalle. Siellä magneettinen metalli erotellaan kuonasta, ja se päätyy uusiokäyttöön. Kuona, josta on eroteltu metalli, voidaan käyttää esimerkiksi teiden rakennusaineeksi.
Tuotantojohtaja Marko Ahl kertoo, että jätevoimalan hyötysuhde on korkea. 95 prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan talteen. (JENNI GÄSTGIVAR)
Roska-autot kippaavat sekajätteen suoraan bunkkeriin. (JENNI GÄSTGIVAR)
Valtava jätebunkkeri on 55 metriä pitkä, 38 metriä syvä ja 24 metriä leveä.(JENNI GÄSTGIVAR)
Murskaimen läpi kulkenut jäte palautuu jätebunkkeriin. (JENNI GÄSTGIVAR)
Vantaan jätevoimala polttaa Uudellamaalla syntyvän sekajätteen eli 340 000 tonnia vuodessa. (JENNI GÄSTGIVAR)
Prosesseja seurataan valvomosta käsin. (JENNI GÄSTGIVAR)
Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla. Se on maailmanlaajuisesti käytetyin jätteenpolttotekniikka. (JENNI GÄSTGIVAR)
Polttoprosessin ylijäämätuote on muun muassa kuonaa. (JENNI GÄSTGIVAR)
Näin jätevoimala toimii
Videolla Vantaan jätevoimalan tuotantojohtaja Marko Ahl kertoo, kuinka voimala toimii ja mitä tapahtuu kaikelle sille kuonalle, kuten metallille, joka ei pala 1000 asteessakaan.
