Tutkimus vahvistaa syyn, miksi Venäjällä on vähemmän allergioita ja tyypin 1 diabetesta kuin Suomessa
Lauantai 30.4.2016 klo 09.42 (päivitetty klo 12.29)
Venäjällä esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja eräät muut immuunivälitteiset sairaudet ovat noin kuusi kertaa harvinaisempia kuin Suomessa, Suomen Diabetesliitto kertoo sivuillaan.
Suomen Diabatesliitto kertoo, että immuunivälitteisten sairauksien yleistyminen länsimaissa johtuu varhaisten mikrobikontaktien niukkuudesta. (MOSTPHOTOS)
FAKTAT
Tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin diabetes)
Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Toistaiseksi keinoa tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn eikä parantumiseen ole.
Tyypin 1 diabeteksen hoito on insuliinipuutoksen korvaushoitoa. Ilman insuliinia henkilö joutuu hengenvaaraan. Insuliini otetaan joko insuliinikynällä tai pumpulla. Verensokeria mitataan useita kertoja päivässä.
Tyypin 2 diabetes
Aikuistyypin diabetes eli tyypin 2 diabetes on glukoosiaineen- vaihdunnan häiriö, jossa verensokeri on pysyvästi kohonnut. Tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä hitaasti useamman vuoden aikana. Sairaus on perinnöllinen, mutta elintavat vaikuttavat sen puhkeamiseen, toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa.
Tyypin 2 diabetes ei tarvitse välttämättä insuliinihoitoa, mikä on tyypin 1 diabeteksessa elinehto. Tyypin 2 diabetesta hoidetaan ensisijaisesti muuttamalla elintapoja.
Suomessa tyypin 1 diabetesta on lapsilla eniten maailmassa. Venäjällä tyypin 1 diabetes ja eräät muut immuunivälitteiset sairaudet ovat taas paljon harvinaisempia, vaikka Venäjä ja Suomi muistuttavat osin maantieteellisesti ja geneettisesti toisiaan. Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Broad-instituutin tutkimusryhmät havaitsivat varhaislapsuuden suolistomikrobiston merkittävän roolin muun muassa tyypin 1 diabeteksen ja allergioiden kehittymisessä, Suomen Diabetesliitto kertoo sivuillaan.
Tutkimuksen tarkasteltiin immuunivälitteisten sairauksien kehittymistä Suomessa, Venäjän Karjalassa ja Virossa. Lapsia seurattiin syntymästä kolmen vuoden ikään asti.
- Suomalaisten ja virolaisten lasten suolistomikrobien lipopolysakkaridit olivat peräisin lähinnä Bacteroides-lajeilta, kun taas Venäjän Karjalan lapsilla yleisintä oli Escherichia Coli-bakteerilta (E. Coli) peräisin olevat lipopolysakkaridit. Bacteroides-lajeilta peräisin olevien lipopolysakkareiden synnynnäistä immuniteettia muokkaavat vaikutukset olivat heikompia kuin E. Coli -bakteerilta peräisin olevien, Suomen Diabetesliitto kertoo tiedotteessaan.
Eli jos lapsen suolistomikrobisto varhaisten ikävuosien aikana koostuu lajeista, joilla on heikko immunologinen vaikutus, hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä ei kehity normaalisti, Suomen Diabatesliitto kertoo.
- DIABIMMUNE-tutkimuksessa tehdyt havainnot antavat uutta tietoa mekanismeista, joilla suolen mikrobisto voi altistaa tai suojata immuunivälitteisiltä sairauksilta. Mikäli havaittujen suolistomikrobiston muutosten yhteys immuunivälitteisten sairauksien syntyyn voidaan vahvistaa tulevissa tutkimuksissa, on mahdollista, että löydämme uusia käyttökelpoisia keinoja ehkäistä immuunivälitteisten sairauksien puhkeamista sairastumisriskissä olevilla henkilöillä, professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta sanoo.
Suhteessa väestöön, Suomi on ykkösenä tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden lasten tilastossa, toisena on Ruotsi. Saudi-Arabia ja Norja ovat kolmas ja neljäs. Venäjä jakaa 88 maan vertailussa sijan 32 Italian kanssa.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa yhteensä noin 50 000 henkilöä. Lääkärilehti Duodecimin mukaan Suomessa on vajaa 4 000 lapsidiabeetikkoa.
Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta, Aalto-yliopistosta, Turun yliopistosta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Tarton yliopistosta, Petroskoin yliopistosta, Karjalan tasavallan Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Novartiksen tutkimuskeskuksesta.
Lähteet:
