Eduskunta jatkaa eläkeläisten köyhdyttämistä
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi
kansalaisaloitteen palkkaindeksin palauttamisesta työeläkkeisiin. Se on
surullista. Me jatkamme taitetulla indeksillä.
Me jatkamme eläkeläisten lakisääteistä köyhdyttämistä. Me jatkamme indeksillä, joka suosii suurituloisia.
Valiokunta haluaa kohentaa pienituloisten eläkeläisten asemaa ainoastaan verovaroin, velkaannuttamalla julkista taloutta ja pistämällä nuoripolvi aikanaan velan maksajiksi – ja tämä vain siksi, että Suomen suurimpaan pääomakeskittymään ja sitä hallinnoivan sijoittajavallan intresseihin ei haluta koskea.
Valiokunnan mietinnössä on eläkeläisiä tylysti kohteleva näkökulma, mutta myös suuria puutteita, jopa suoranaisia lapsuksia.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Me jatkamme eläkeläisten lakisääteistä köyhdyttämistä. Me jatkamme indeksillä, joka suosii suurituloisia.
Valiokunta haluaa kohentaa pienituloisten eläkeläisten asemaa ainoastaan verovaroin, velkaannuttamalla julkista taloutta ja pistämällä nuoripolvi aikanaan velan maksajiksi – ja tämä vain siksi, että Suomen suurimpaan pääomakeskittymään ja sitä hallinnoivan sijoittajavallan intresseihin ei haluta koskea.
Valiokunnan mietinnössä on eläkeläisiä tylysti kohteleva näkökulma, mutta myös suuria puutteita, jopa suoranaisia lapsuksia.
- Valiokunta toteaa: ”Heikko vanhuushuoltosuhde tulee olemaan pysyvä ilmiö eikä vain suuriin ikäluokkiin liittyvä ohimenevä vaihe.” Väestötilasto kertoo, että 2030-luvulla yli 65-vuotiaan väestön suhteellinen osuus laskee suurten ikäluokkien poistuessa, ellei maahanmuutto jo sitä ennen muuta väestösuhteita. Sitä paisti huoltosuhteen kannalta on paljon tähdellisempää nostaa työllisyysastetta kuin kurittaa ikäihmisiä.
- Valiokunta toteaa: ”Tällä hetkellä työeläkkeisiin rahastoidut varat kattavat noin 28 % tähän asti kertyneistä eläkevastuista.” Suomessa ei ole vakuutuspohjaista eläkejärjestelmää, joka maksuperusteisena pyrkii kattamaan vastuun. EU:nkin mukaan työeläkerahastomme ovat sosiaalirahastoja ja ansiosidonnainen järjestelmän tehtävä on turvata ansaittu etuus. Olettaako valiokunta, että täydet eläkevastuut joskus realisoituisivat. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki siirtyisivät yhtä aikaa eläkkeelle ja kukaan ei enää kävisi töissä.
- Valiokunta toteaa: ”Eläkemenot ovat lähivuosikymmeninä pysyvästi suuremmat kuin mitä maksuilla saadaan kerätyksi.” Onko valiokunnalla käytössään kristallipallo? Koko työeläkejärjestelmän historian aikana vain kahtena vuonna 2015 ja 2016 ovat työeläkemaksut olleet pienemmät kuin maksetut eläkkeet. Näinä kahtena vuonna on n. 3 % eläkevarojen korosta/tuotosta käytetty eläkkeisiin. Syynä on syvä lama ja jätti työttömyys.
- Valiokunta toteaa: ”Viimeisen 10 vuoden aikana sijoitusten keskimääräinen nettotuotto on ollut noin 3 %, mikä on myös seuraavan 10 vuoden tuotto-oletus.” Jälleen arvaillaan ja katsotaan kristallipalloon. Kaiken lisäksi valiokunta on tarkoitushakuinen valitessaan vuosilukuja. Kun ajanjaksona on 2007-2016 sisältyy siihen vuoden 2008 pörssiromahdus ja rahastojen 20 % reaalinen lasku. Yhtenä vuonna katosi työeläkejärjestelmästämme 17 miljardia euroa. TELA:n mukaan vuosina 1995-2015 rahastojen reaalituotto on ollut 4,0 %, vuosina 2009-2015 4,6 % ja vuosina 2015-16 5,2 %. Nämä TELA:n luvut kertovat, että valiokunnan kristallipallo aliarvioi sijoitusten reaalituottoa – ilmeisen tarkoituksella.
- Valiokunta toteaa: ”Ansiotasoindeksistä luovuttiin vuonna 1977, koska se nosti eläkkeitä nopeammin kuin palkat nousivat.” Mitä tällainen tarkoittaa?! Ansiotasoindeksi, mittaa palkkojen nousua. Kuinka indeksi voi kehittyä nopeammin kuin se asia, jota sillä mitataan?
- Valiokunta toteaa, ettei se ”pidä hyväksyttävänä sälyttää nuorempien ikäluokkien harteille aiempaa suurempaa maksurasitusta”. Lähtökohta on oikea. Mutta valiokunta esittää, että ”vaikeimmassa asemassa olevien asemaa parannetaan tehokkaimmin nostamalla kansaneläkettä tai takuueläkettä” ja ”huolehtimalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen sekä lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuiden kohtuullisuudesta sekä riittävästä asumisen tuesta.” Tavoitteet ovat hienot, mutta lisäävät verokuormaa ja julkisen talouden velkataakkaa, ja siten nuorempien ikäluokkien aiempaa suurempaa maksurasitusta. Miksi rahastoista ei nipistetä eläkesäästöjen koroista? Nyt rahat on siirretty ulkomaille, mikä kuivattaa kansantalouden ja jättää nuorten työpaikat syntymättä.
- Valiokunta toteaa: ”Palkkaindeksiin siirtyminen nostaisi pidemmällä aikavälillä eläkkeitä 17 %. Dynaamiset vaikutukset eivät kuitenkaan toteutuisi kovinkaan merkittävinä.” Tässä on sekä arvaus että mielipide, joita valiokunta ei vaivaudu perustelemaan. Jos 1,4 miljoonan ihmisen tulotaso ja ostovoima nousee 17 %, on sillä varmasti merkittävä kasvuvaikutus koko kansantalouteen. Sitä ei haluta laskea, koska indeksiuudistusta koskevat ennusteet jouduttaisiin täysin uusimaan.
- Valiokunta totea: ”Suomen noin 1,4 miljoonasta eläkkeensaajasta lähes 200 000 elää EU:ssa käytetyn köyhyysrajan alapuolella”. EU:n köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta, eli yksinhuoltajataloudessa n. 1 190 euroa kuukaudessa. Meillä elää yli 540 000 eläkkeensaaja pienemmällä eläketulolla kuin 1 200 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke on 1 384 euroa kuussa, eli puolet eläkkeensaajista tulee toimeen sitä pienemmällä tulolla.
- Valiokunta toteaa: ”Indeksin muuttaminen kasvattaisi merkittävimmin suuria eläkkeitä.” Miksi valiokunta ei totea, että myös indeksin muuttamatta jättäminen kasvattaa merkittävimmin suuria eläkkeitä.
Kimmo Kiljunen
Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja
Kommentoi 16 kommenttia
