Näkökulma: Eduskunnassa päätettiin pyllistää eläkeläisille
Keskiviikko 15.3.2017 klo 20.04
Työeläkeindeksi on kehittynyt heikosti ja se on
osasyynä siihen, että yhteiskunta joutuu avustamaan tulonsiirroilla yhä
useampaa työeläkkeensaajaa, kirjoittaa yhteiskuntatieteiden tohtori ja
vakuutusmatemaatikko Olli Pusa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli
häntä yhtenä asiantuntijana eläkeindeksialoitteen käsittelyssä.
Olli Pusa. (JENNI GÄSTGIVAR)
Työeläkeasioissa on vakiintunut käytäntö, jossa eläkeala määrää lakien sisällön ja eduskunnan pitää vahvistaa se ”pilkkuakaan muuttamatta”. Poliitikot ovat olleet kumileimasimia ja röyhkeitäkin asioita on eduskunnassa siunattu kiltisti.
Kansalaisaloitteessa nuo kaksi kauhua törmäsivät vastakkain. Eläkeala vaati, että aloite pitää tyrmätä. Toisaalta 1,5 miljoonan eläkeläisen ärsyttäminen ei ole puolueille helppo asia. Kenelle kumartaa ja kenelle pyllistää?
***
Aloitetta vastaan hyökättiin kovalla julkisuuskampanjalla. Hankkeen ajajat leimattiin lähes kylähulluiksi.
Eläkealan asiantuntijoina esiintyvät esittivät julkisuudessa väitteitä, joita 37 vuoden alan kokemuksella ja suurimman osan alan relevantista koulutuksesta saaneena en voi kuin ihmetellä. Saattoi tuntea aitoa myötähäpeää joidenkin kollegojen puolesta.
Toivottavasti saavat likaisen työn lisää. En ala toistamaan noita tarinoita, joiden tavoite oli ohjata keskustelua väärään suuntaan.
***
Asiassa pitää esittää kaksi kysymystä. Onko aloite aiheellinen ja onko se toteutettavissa? Ensimmäiseen kysymykseen vastasi itse asiassa Eläketurvakeskus ETK myönteisesti. Se julkaisi tammikuussa ”tutkimuksen”, jossa yritti todistaa kuinka hyvin eläkeläisillä menee.
Tuon ”tutkimuksen” hudit olivat sosiaali- ja terveysvaliokunnankin tiedossa. ETK osoitti (vahingossa?) tuossa tutkimuksessaan, että työeläkeindeksi oli hävinnyt 20 vuoden aikana paljon palkkaindeksille, mutta myös kansaneläkkeen nousulle. Kansaneläkkeenkin ongelmallisuus tunnustetaan, mutta valtion rahatilanne on mikä on.
***
Työeläkeindeksi on kehittynyt heikosti ja se on osasyynä siihen, että yhteiskunta joutuu avustamaan tulonsiirroilla yhä useampaa työeläkkeensaajaa. Valtio maksaa ja työeläkejärjestelmä kerää lisää rahastoja. Erikoista politiikkaa.
Onko aloite sitten mahdollinen? ETK perustelee aloitteen mahdottomuutta vuoteen 2085 ulottuvilla ennusteilla. Olen itse tehnyt tuollaisia ennustemalleja ja ETK väittää mahdottomia.
Emme tiedä tuon ajan eläketurvan rakennetta, emme tiedä millaisia ovat silloin työelämän toimintamallit. Ennusteiden ”työssä olevat” eivät ole edes syntyneet. Kun monia asioita ei pystytä ennustamaan edes muutaman vuoden päähän, ETK väittää pystyvänsä ennustamaan asioita 70 vuoden päähän.
Tuollaisen laskelman uskottavuutta voi horjuttaa aika helposti. Missään muussa maassa tuollaisten laskelmien pohjalta ei tehdä vakavia yhteiskunnallisia päätöksiä.
***
ETK:n spekulatiiviset laskelmat osoittavat kuitenkin, että palkkakerroin (80% palkkaindeksiä) ja puoliväli-indeksi (50% palkkaindeksiä) olisivat taloudellisesti täysin mahdollisia. Niidenkin oloissa eläkerahastot vain kasvaisivat.
Prosessin kuluessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiedot näistä faktoista ja ongelmista - mahdollisuudet olivat sen tiedossa. Kansalaisaloite oli valiokunnassa lakialoitteena ja valiokunta tietenkin voi halutessaan muuttaa aloitetta.
Valiokunta päätti kumartaa eläkealalle ja pyllistää eläkeläisille ja hylkäsi aloitteen. Varmaan vasta jonkin ajan päästä näemme, mitä vaikutuksia asialla tulee olemaan. Ainakin työeläkejärjestelmän, ay-liikkeen ja poliittisten päätöksentekijöiden uskottavuus 1,5 miljoonan eläkeläisen silmissä on monessa suhteessa romahtanut.
