3 vinkkiä – näin voit ehkäistä eläkeiän köyhyyttä
Taloudellisesti vaikeat ajat sumentavat nuorten aikuisten eläkenäkymiä. Taloussanomat kysyi vinkkejä siihen, miten epävarmoihin eläkepäiviin voi varautua.
2.4.2016 13:05
Kommentteja 98 kpl
Mistä saan töitä? Ja jos saan, kuinka pitkäksi aikaa ja millaisella palkalla?
Miten tämä kaikki vaikuttaa eläkkeeseeni?
Lue myös nämä:
Taloudellisesti vaikeat ajat ovat nostaneet pintaan huolen tulevaisuuden eläkkeistä. Taloussanomat kertoi tänään, millaiset eläkenäkymät on eri-ikäisillä suomalaisilla nykytiedon valossa.
Nykyisten nuorten aikuisten eläkenäkymiä sumentaa Suomen Senioriliikkeen ajama kansalaisaloite, jonka mukaan työeläkkeiden pitäisi alkaa seurata palkkojen kehitystä. Asiantuntijoiden ja kansalaisaloitteen vastustajien mielestä uudistus söisi ennen pitkää nuorten sukupolvien eläkevarat.
Taloussanomat kysyi vinkkejä siihen, miten nuori aikuinen voi varautua epävarmojen eläkepäivien varalle.
1. Hanki hyvä koulutus
Koulutustasolla voi olla suuri vaikutus tulevaan eläkkeeseen.
– Jos sinulla on hyvä koulutus, todennäköisesti päädyt sellaiseen ammattiin, jossa pystyt jatkamaan mahdollisimman pitkään työelämässä. Yhdessä hyvän työllistymisen kanssa tämä takaa kunnollisen eläkkeen, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan entinen sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Markku J. Jääskeläinen, 62.
Mitä parempi koulutus, sitä todennäköisemmin oma työkyky säilyy.
– Kaikkein suurin uhka oman eläkkeen tasolle on työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat paljon pienempiä kuin vanhuuseläkkeet, Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen on itse jäänyt juuri eläkkeelle.
– Olen varautunut eläkepäiviin pitkällä työuralla. Yli 40 vuotta olen ollut työelämässä.
Nykyisessä työllisyystilanteessa ja työelämän murroksessa hyväkään koulutus ei kuitenkaan takaa hyvää työuraa tai edes sitä, että sillä pääsee alkuun.
– Moni suhtautuu töiden saamiseen epävarmoin mielin tutkinnosta huolimatta, sanoo Suomen opiskelijakuntien liiton Samokin varapuheenjohtaja Sonja Raitamäki, 25.
Raitamäen mielestä korkeakoulujen pitäisi varautua nykyistä paremmin siihen, millaisille aloille ihmisiä tarvitaan tulevaisuudessa.
2. Mieti, kuinka paljon olet poissa työelämästä
Poissaolot työelämästä nakertavat eläkettä. Vaikutus suurenee, jos poissaolot jarruttavat palkkaa nostavaa urakehitystä.
Taloussanomat kertoi viime marraskuussa, millaisia vaikutuksia hoitovapaalla on eläkkeeseen. Eläke kutistuu sitä enemmän, mitä kauemmin vanhempi on kotona ja mitä parempi palkka hänellä on. Vaikutus voi olla satoja euroja.
Jääskeläisen mukaan jokaisen on hyvä ottaa selvää, kertyykö vapaista eläkettä ja kuinka paljon.
– En lähde ketään opastamaan, kannattaako pitää sapattivapaita tai downshiftata. Se on jokaisen oma arvovalinta. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että sillä on vaikutusta sinne vanhuusikään saakka, Jääskeläinen sanoo.
Säästämistä käsittelevän Erilainen ote omaan talouteen – vapaus, onni ja hyvä elämä -kirjan kirjoittajiin kuuluva Antti Rinta-Loppi, 34, ei panisi painoa oman työuran eheydelle.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
– Totta kai sillä on merkitystä sen kannalta, kuinka paljon saa sitä virallista eläkettä. Jos elämänsä kuitenkin pystyy rakentamaan omien valintojen varaan, ei ole täysin riippuvainen siitä, mitä muruja yhteiskunta antaa.
3. Ota eläkepäivät huomioon omassa taloudenpidossasi
Rinta-Lopin mukaan nuorten aikuistenkin pitäisi ottaa itse vastuu taloudellisesta tulevaisuudestaan.
– On kasvettu siihen aika suurelta osin, että yhteiskunta hoitaa, jos minulle jotain tapahtuu. Niinhän se varmasti osittain tekeekin, mutta koko ajan tämä sosiaalinen sopimus, joka yhteiskunnalla on yksilöä kohtaan, on rapistumassa, Rinta-Loppi kuvailee.
– Oma lähtökohtani on se, että en saa tulevaisuudessa lainkaan eläkettä. Tai jos saan, se on hyvin pieni.
Rinta-Lopin mukaan palkasta pitäisi saada eläkepäivien varalle vähintään kymmenen prosenttia säästöön.
– Jos tämä on säästötaso, päätyy ehkä tilanteeseen, jossa varat riittää joten kuten. Kädestä suuhun -elämä sen sijaan tarkoittaa todella köyhiä eläkepäiviä.
Rinta-Loppi kertoo itse panevansa rahaa osakkeisiin, säästötilille ja arvometalleihin. Tärkeää on, ettei laita kaikkia munia samaan koriin. Hän myöntää, ettei kaikilla ole mahdollisuutta panna rahaa sivuun.
– Jos on keskituloinen tai siitä vähän alle, pystyy säästämään. Se, kuinka paljon kuluttaa, on sitten arvovalintakysymys.
Sonja Raitamäki muistuttaa, etteivät eläkepäivät ole monelle nuorella ensimmäisenä mielessä.
– Moni ei varmasti lähde säästämään suoraan eläkettä varten, kun tulot ovat pienet ja muita isoja menoja on edessä.
Raitamäen tavoin monen nuoren aikuisen säästämisen ykköskohde on oma asunto. Tästä omaisuudesta on hyötyä myös eläkepäivillä.
– Jos ihmisellä on oma asunto eläkepäivillä, elämä helpottuu huomattavasti, arvioi Jääskeläinen.
Jääskeläisen mukaan nuoria syyllistetään liian usein siitä, että he eivät osaa varautua elämän ehtoopuoleen. Säästämisellä on rajansa.
– Pitäisi muistaa, että eläkkeisiin varautuminen on vain yksi osa ihmisen elämää. Valtaosa ihmisen elämästä tapahtuu kuitenkin muualla kuin eläkkeellä. Omaa elämäänsä ei pidä viedä liian ahtaalle, Jääskeläinen sanoo.
