keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Ikäihmisten ravit­se­mu­sohjaus kannattaa

Ikäihmisten ravitsemusohjaus kannattaa Kuva 1 / 1
Ikäih­misten virhe­ra­vit­se­muksen esiin­ty­vyy­destä on teh­ty pal­jon tutki­muksia, ja sen on to­dettu olevan mel­ko yleistä. Ravit­se­mu­soh­jauksen vaiku­tusta ikään­ty­neiden ruoka­valion laa­tuun ei kui­tenkaan juu­ri ole tut­kittu.
ETM Sa­tu Jyvä­korpi sel­vitti väitös­tut­ki­muk­sessaan ko­tona asuvien, eri kun­toisten ikään­ty­neiden (n = 526) se­kä pitkäai­kais­hoi­dossa asuvien ikään­ty­neiden (n = 374) ravit­se­mus­tilaa. Tutkit­tujen ikä­haa­rukka oli 60–99 vuot­ta. Tutki­muk­sessa kartoi­tettiin myös ravit­se­mu­soh­jauksen vaiku­tusta ikään­ty­neiden ruoka­valioon ja elä­män­laatuun.
Tutkit­tujen ravit­se­mus­tilaa ar­vioitiin Mi­ni Nutri­tional As­sessment (MNA) -tes­tillä ja ravin­non­saantia 1–3 päi­vän ruoka­päi­vä­kirjan avulla. Väitös­työhön kuulu­vassa inter­ven­tio­tut­ki­muk­sessa (n = 54) selvi­tettiin yh­teensä 12 tun­nin pi­tuisen ravit­se­mu­so­petus- ja ruoanval­mis­tus­kurssin vaiku­tusta ko­tona asuvien ikään­ty­neiden ruoka­valion laa­tuun, ravin­non­saantiin ja psy­ko­lo­giseen hyvin­vointiin. Li­säksi kartoi­tettiin vuo­den kestä­vässä, satun­nais­te­tussa inter­ven­tio­tut­ki­muk­sessa yksi­löl­lisen ravit­se­mus­neu­vonnan vaiku­tusta ko­tona omais­hoi­ta­jiensa kans­sa asuvien muisti­sai­raiden (muis­ti­sairaat ja omais­hoi­tajat n = 190) ravin­non­saantiin, elä­män­laatuun ja kaatu­mi­salt­tiuteen.
Tutki­mukseen osal­lis­tu­neista pitkäai­kais­hoi­dossa asu­vista ikään­ty­neistä 17 % oli virhe­ra­vit­tuja ja 68 % virhe­ra­vit­se­mus­ris­kissä. Ko­tona asu­villa ikäih­mi­sillä virhe­ra­vit­semus oli harvi­naista, mut­ta virhe­ra­vit­se­mus­riski ko­hosi jo­pa 60 pro­senttiin. Ravin­toai­neiden riittä­mätön saan­ti oli ylei­sintä virhe­ra­vi­tuilla ja virhe­ra­vit­se­mus­ris­kissä ole­villa, mut­ta myös hy­vässä ravit­se­mus­ti­lassa ole­villa ikään­ty­neillä pro­teiinin ja mui­den suoja­ra­vin­toai­neiden saan­ti oli al­le suosi­tus­tason. Kai­kista tutkit­ta­vista 77 % sai suosi­tuksia vä­hemmän pro­teiinia. Niil­lä tutkit­ta­villa, joi­den liikun­ta­kyky ja kog­nitio olivat heiken­tyneet, oli myös huo­noin ravit­se­mus­tila. Vita­mii­neista D- ja E-vi­ta­miinin, fo­laatin ja tia­miinin riittä­mätön saan­ti oli ylei­sintä.
Lä­hes kaik­kien ravit­se­mus­tieto- ja ruoanval­mis­tus­kurs­seille osal­lis­tu­neiden tutkit­tavien ruoka­valion laa­tu, C-vi­ta­miinin ja kui­dun saan­ti se­kä psy­ko­lo­ginen hyvin­vointi para­nivat. Vaiku­tuksen suu­ruus vaih­teli pie­nestä lä­helle kohta­laista. Ko­tona asuvien muisti­sai­raiden pro­teii­nin­saanti ja elä­män­laatu kohe­nivat ja kaatu­miset vähe­nivät räätä­löidyn ravit­se­mu­sin­ter­vention seurauk­sena.
– Eri­tyi­sesti sil­loin, kun muisti­sairas on nai­nen ja hä­nen hoita­jansa mies, ruoanlait­to­tai­tojen opet­ta­minen mie­helle ja ravit­se­mus­neu­vonta voi­vat pa­rantaa mo­lempien puoli­soiden elä­män­laatua huomat­ta­vas­tikin, Jyvä­korpi to­teaa.
Jyvä­korven mu­kaan myös ly­hyet, työe­lämäiän ylit­tä­neille senio­reille tarkoi­tetut yhtei­söl­liset ruoan­laitto- ja ravin­to­neu­von­ta­kurssit voi­sivat ol­la jär­keviä jo­pa julki­sessa palve­lu­va­li­koi­massa.
– Var­sinkin les­ket ja muus­ta syys­tä yk­sin elävät olivat kurs­seista erittäin innos­tu­neita, ja mo­nilla heis­tä ravit­se­mus­ti­lanne pa­rani nii­den an­siosta huomat­ta­vasti.
Kirjoit­taja:
Lau­ra Ki­mari
tiede­toi­mit­taja
Suo­men Hammas­lää­kä­ri­seura Apol­lonia
Ku­va: Panther­media
Läh­teet:
Päi­vi Leh­tinen. Ikään­ty­neiden ruoka­va­liossa on usein liian vä­hän pro­teiinia. Hel­singin ylio­piston tie­dote 30.3.2016.
ETT Sa­tu Jyvä­korven haastat­telu 7.4.2016.
Jul­kaistu alun­perin Hammas­lää­kä­ri­leh­dessä 6/2016.

Oletko jo lukenut nämä?