– Uudet maksamisen muodot ovat sekoittaneet ajatusta, Tampereen johtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro sanoo.
Kun monet asiat ostetaan muutoin kuin heti maksamalla, kaikki eivät Helsingin johtavan talous- ja velkaneuvojan Erkki Leisténin mukaan hahmota, mikä on luottoa. Esimerkiksi älypuhelinta voidaan maksaa puhelinlaskun yhteydessä, jolloin sitä ei aina mielletä velaksi.
Jauro kertoo asiakkaastaan, joka vasta muiden velkojen kartoittamisen jälkeen hän oli havahtunut: "Ai niin, on mulla luottokorttikin". Hän ei ollut pitänyt korollista korttiluottoa velkana.
Kokonaisuus voi jäädä miettimättä
Jos lainan käsittäminen on hankalaa, koron ymmärtäminen – saati sen laskeminen – voi olla hepreaa.
– Jos ei tiedä, onko 7 tai 50 prosenttia vähän vai paljon, on vaikea hahmottaa taloudenpitoaan, Jauro sanoo.
Prosentteihin kuluttaja törmää paitsi alennusten myös rahoitussopimusten yhteydessä.
Miltei kaikkea autosta ja huonekaluista tehosekoittimeen ja älykännykällä ostettaviin tuotteisiin voi maksaa osamaksulla. Ostohuumassa voi jäädä selvittämättä, mitä ostos korkoineen maksaa.
Laskut lähetetään säännöllisesti, mutta Leistén arvioi, että kaikki eivät ehkä tule miettineeksi, mitä uusi maksu tarkoittaa kuukausittaisessa rahankäytössä.
Kerto- ja jakolasku ei suju kaikilta
Suurin osa suomalaisista hoitaa raha-asiansa yhä säntillisesti, mutta osalla iästä riippumatta on puutteita talouden hallinnassa. Nuorilla vaikeudet ovat yleisempiä.
Tutkimusten mukaan nuorten on helpompi tuhlata saatuja kuin itse ansaittuja rahoja. Leistén sanoo, että moni ei pääse harjoittelemaan taloudenpitoaan, koska yhä harvempi pääsee kesätöihin.
Jos ja kun töihin lopulta päästään, työt ovat pätkissä. Moni suhteuttaa menot oitis tuloihin, eikä ota huomioon, että tulovirta tyrehtyy kohta.
– Ei ole itsestään selvää, että nykynuori osaa kerto-, jako- ja prosenttilaskua, Jauro huomauttaa.
Koulua hänestä on turha syyttää, vaan kyse on siitä, mikä kiinnostaa.
– Kaikkia reaalimaailman ilmiöiden opettelu ei huvita, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska.
Hänestä talouskasvatus ei ole kouluissa ollut keskeistä, minkä vuoksi kodin asenteiden ja kasvatuksen merkitys korostuu.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇
∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
Erot elämäntaidoissa kasvaneet
Osalla nuoria on Wilskan mielestä ollut "vähän liian pehmeä pesä" eli heiltä ei ole vaadittu ponnistelua tai vastuuta. Tavallisimmin kyse on silti elämäntaitojen periytymisestä. Jos vanhemmilla on talousvaikeuksia, on todennäköistä, että lapsillakin on niitä.
– Kulttuurisosiaaliset erot elämäntaidoissa ovat kasvaneet enemmän kuin tuloerot, Wilska sanoo.
Puutteet osaamisessa liittyvät hänen mukaansa usein heikohkoon koulutukseen ja viihteellistymiseen.
Nykyihminen pystyy lokeroitumaan median avulla. Maailmankuvasta voi tulla epätodellinen, jos keskittyy pääasiassa vaikkapa tositelevisio-ohjelmiin tai blogeihin. Ne voivat vääristää käsitystä, mitä kukin tarvitsee.
Meillä on taipumus samaistua toisiimme niin virtuaali- kuin reaalimaailmassakin. Kun muutkin ostavat velaksi, on Leisténin mukaan helppo ajatella, "miksi minäkään kituuttelisin?"
Velkaantuminen on arkea
Yksi ajan ilmiö on hetkessä eläminen. Toisaalta luotolla maksamisesta on tullut keskeinen osa kaupankäyntiä. Leistén muistuttaa, että velka on hyvä renki, mutta huono isäntä.
– Jos säästäminen ennakkoon ei onnistu, takaisinmaksu ei ole yhtään helpompaa, hän sanoo.
Velanhoito on monille yhä vaikeampaa. Tilastokeskuksen mukaan yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi tammi–maaliskuussa liki 12 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös maksuhäiriöitä on entistä useammalla.
Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelin on soinut alkuvuonna enemmän kuin koskaan. Helsingin velkaneuvontaan asiakkaita virrannut "tasaiseen hyvään tahtiin". Tampereella yhteydenotot ovat "kasvaneet valtavasti".
– Viime vuoden lopulla tapaamista piti jonottaa pari viikkoa. Nyt siihen menee viisi viikkoa, Jauro kertoo.
Pitkä taantuma ja suuri työttömyys pahentavat tilannetta. Toisaalta enää rahavaikeudet eivät ole tabu; julkkiksetkin puhuvat niistä avoimesti.
– Ylivelkaantuminen on arkipäiväistynyt. Toivottavasti tämä on alentanut kynnystä hakea apua, Leistén arvioi.
Kommentteja 168 kpl
