tiistai 13. joulukuuta 2016

Dementiariski selville jo 10 vuotta ennen sairastumista uuden keksinnön avulla

Keskiviikko 7.12.2016 klo 10.02

  

Suomalais-ruotsalaisen tutkimuksen avulla on kehitetty työkalu, jonka avulla dementia voidaan ennakoida jopa 10 vuotta ennen sairastumista.
  • Uuden työkalun avulla voidaan tunnistaa myös oireettomista ikääntyvistä ne, joilla on riski sairastua dementiaan.
  • Menetelmä hyödyntää big dataa ja koneoppimisen keinoja.
  • Menetelmä ei ole vielä yleisessä käytössä.
Dementian varhaisen diagnosoinnin avulla voitaisiin hidastaa sairauden etenemistä.
Dementian varhaisen diagnosoinnin avulla voitaisiin hidastaa sairauden etenemistä. (MOSTPHOTOS)
Tutkijoiden kehittämä uusi työkalu auttaa tunnistamaan myös oireettomien ikääntyvien joukosta ne, joilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin dementiaan.
Tietokonepohjainen menetelmä perustuu suurten terveystietokantojen analysointiin koneoppimisen keinoin. Uusi menetelmä esiteltiin Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä julkaistussa artikkelissa.
Viime vuosina tutkimus- ja potilasaineistoja on alettu koota laajoihin kansainvälisiin tietokantoihin. Tutkijoiden ulottuvilla on valtavia tietomääriä eli ”big dataa”, jonka analysoimiseen tarvitaan uusia ratkaisuja.
Yhden mahdollisuuden tarjoaa koneoppiminen, jossa tietokonemalleja opetetaan laajoilla aineistoilla, niin että ne pystyvät arvioimaan sairastumisriskiä yhä tarkemmin. Dementian ennakointiin ja ehkäisyyn koneoppimisen keinoja on alettu soveltaa vasta hiljattain.
Nykytiedon mukaan elämäntapamuutoksilla on mahdollista ehkäistä tiedollisten toimintojen heikentymistä ja dementiaa, mutta haasteena on tunnistaa ajoissa henkilöt, joilla on suurin riski sairastua, ja valita heille sopivimmat ehkäisytoimet.
Dementiaa ennustavia tekijöitä
Nyt julkaistussa suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa tutkijatiimi koostui lääkäreistä ja tekniikan alan asiantuntijoista.
Tiimi kehitti koneoppimiseen perustuvan työkalun, jolla voidaan arvioida yksittäisten potilaiden dementiariskiä ja sitä, mihin riskitekijöihin juuri heillä tulisi puuttua.
Työkalun avulla voidaan esittää myös helposti tulkittava yksilöllinen riskiprofiili kuvana.
Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto, VTT, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Karoliininen instituutti.
Tutkimuksessa käytettiin itäsuomalaista CAIDE (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia) -tutkimusaineistoa. Tutkittavat olivat 65-79-vuotiaita, joilla ei ollut tutkimuksen alkaessa kognitiivisia oireita. Heille tehtiin kattavat terveydentilan, muistin ja kognitiivisen tilan tutkimukset.

ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN

Tutkijoiden kehittämä työkalu, dementiariski-indeksi, pystyi ennakoimaan dementian parhaimmillaan kymmenen vuotta ennen sairastumista.
Tärkeimmät dementiaa ennustavat tekijät olivat kognitiiviset kyvyt, verisuoniterveys, ikä, itse raportoidut muistamisvaikeudet ja apolipoproteiini E (APOE) -genotyyppi.
Voidaan arvioida oireettomia
Tutkijoiden mukaan riski-indeksiä käyttämällä voidaan tunnistaa iäkkäiden henkilöiden joukosta ne, joilla dementiaan sairastumisen riski on suurin ja joille ehkäisytoimista voi olla eniten hyötyä.
- Tämä tutkimus oli ensimmäinen, jossa hyödynnettiin koneoppimista dementiariskin arviointiin oireettomassa väestössä. Tulokset ovat lupaavat, toteaa hankkeen vastaava tutkija, lääkäri ja tutkijatohtori Alina SolomonItä-Suomen yliopistosta.
- Riski-indeksi on suunniteltu tukemaan päätöksentekoa potilastyössä, ja meitä kiinnostaakin tarkastella sen toimivuutta käytännön työssä. Työkalu on kuitenkin validoitava suomalaisten lisäksi muissa väestöissä.
- Lisäksi aiomme selvittää, voidaanko sitä käyttää sairastumisen ennakoimiseen myös yli 80-vuotiailla ja voidaanko sillä myös seurata esimerkiksi elämäntapamuutosten vaikutuksia sairastumisriskiin, Solomon kertoo.
Tutkimusta rahoittivat EU:n 7. puiteohjelman tukema VPH-DARE@IT-hanke, Suomen Akatemia, Ruotsin tutkimusneuvosto ja EU:n JPND-ohjelmahanke (Joint Programme - Neurodegerative Disease Research), Itä-Suomen yliopiston UEF-BRAIN-kärkihanke, Ruotsin Innovatiivisen lääketieteen keskus CIMED, Ruotsin Alzheimer-säätiö ja AXA-tutkimussäätiö.