tiistai 13. joulukuuta 2016

Näin tunnistat dementian oireita

Sunnuntai 11.12.2016 klo 08.23

  

Muistisairauden varhainen tunnistaminen edellyttää valppautta, Duodecim kertoo.
Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka aiheuttajana on etenevä muistisairaus.
Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka aiheuttajana on etenevä muistisairaus. (MOSTPHOTOS)
Iltalehti kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan dementiaa voidaan ennakoida jopa kymmenen vuotta ennen sairastumista. Suomalais-ruotsalaisen tutkimuksen avulla on kehitetty työkalu auttaa tunnistamaan myös oireettomien ikääntyvien joukosta ne, joilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin dementiaan.
Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan oireyhtymä, jonka aiheuttajana on etenevä muistisairaus, Muistiliitto kertoo sivuillaan. Liitto kertoo myös, että oireisto voi olla pysähtynyt, parannettavissa oleva tai etenevä aiheuttajasta riippuen. Dementiaa voivat aiheuttaa lisäksi monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet, Duodecim kertoo. Dementiaan liittyy yksi tai useampi seuraava oire:
1. Oikeuden sanojen muistamisen tai ymmärtämisen vaikeus
2. Toiminnan heikentyminen, joka voi ilmetä esimerkiksi pukeutumisen tai parranajon vaikeutumisena
3. Kasvojen tai esineiden tunnistamisen vaikeus
4. Älyllisten toimintojen heikkeneminen, esimerkiksi ohjeiden mukaan toimiminen tai vieraassa paikassa suunnistaminen
5. Muutoksia käytöksessä ja tunteiden ilmaisussa
6. Oppimisen vaikeus
7. Oireyhtymässä on tyypillistä, että henkilö toistaa samoja kysymyksiä. Hän myös välttelee vaikeita tilanteita.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ja syyt dementiaan ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, kahden edellä mainitun yhdistelmä, Lewyn kappale -tauti, otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä Parkinsonin tauti.
Muut huomaavat sen ensin
Muistisairas ei välttämättä itse huomaa toimintakykynsä heikentymistä, toiset siis huomaavat sen ennen potilasta. Lääkärilehti Duodecim kertookin, että muistisairauden varhainen tunnistaminen edellyttää valppautta kaikilta keski-ikäisten ja iäkkäiden ihmisten kanssa työskenteleviltä lääkäreiltä ja muilta terveydenhuollon tasoilta sekä myös läheisiltä.
Muistiliiton mukaan unenpuute ja stressi voivat aiheuttaa satunnaista unohtelua, mutta huolestuttavia oireita ovat muun muassa sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeudet löytää sanoja ja ymmärtää kelloa, esineiden katoaminen, lähimuistin selkeä heikkeneminen, aloitekyvyn heikkeneminen, vetäytyminen ja persoonallisuuden muutos sekä sekavuus. Jos huomaa läheisessään näitä oireita, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.
Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä, vuosittain uusia tapauksia tulee 14 500. Muistisairaudet eivät ole vain iäkkäiden sairauksia, sillä jopa 7 000-10 000 sairastuneista on työikäisiä. Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja ylipaino. Riskitekijöihin voidaan osin vaikuttaa elintavoilla: jatkuva runsas alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat seurantutkimuksissa lisänneet muistihäiriöiden ja dementian vaaraa.
Lähteet: Duodecim, Muistiliitto, THL, Potilaan lääkärilehti