Hurjia eroja: Näin talon ikä vaikuttaa lämmityskuluihin
Antti Aimo-Koivisto
1960–1970-luvulla rakennetut talot vievät selvästi enemmän lämmitysenergiaa kuin uudemmat kiinteistöt. Sen sijaan uusimmat talot vievät eniten sähköä, mikä tasaa asumiskustannusten eroa.
4.3.2016 18:50
Kommentteja 57 kpl
Talon ikä vaikuttaa selvästi sen käyttökustannuksiin, jotka koostuvat lämmöstä, sähköstä ja vedestä. Lämmön osuus kulutusmenoista on suurin ja nostaa asumislaskua eniten.
– 1960- ja 1970-lukujen elementtitalot ovat suurimpia lämmön käyttäjiä, kertoo yksikön tuotantopäällikkö Jukka HaajanenTalokeskuksen Tampuuri-palveluista.
Lue myös nämä:
Kiinteistöjen asiantuntijapalveluita tarjoava Talokeskus on selvittänyt Taloussanomille eri-ikäisten rivi- ja kerrostalokiinteistöjen kaukolämmön, sähkön ja veden kulutusta. Sen laatimat tilastot perustuvat 6 000 asiakaskiinteistön kulutuksen seurantaan.
Taloustiedot
| Y-tunnus | 1629255-4 |
|---|---|
| Kotipaikka | Helsinki |
| Yhtiömuoto | OY |
| TOL-luokka |
|---|
| Muu tekninen palvelu |
Uutiset yrityksestä
Kaikki yrityksen taloustiedot
Vertailussa ei ole mukana ennen 1960-lukua rakennettuja taloja, koska Talokeskuksella ei ole tilastollista pätevyyttä varten tarpeeksi paljon tämän ikäisiä asiakaskiinteistöjä rivitaloryhmässä.
Sen verran hataria betonielementtitalot kuitenkin ovat, että jykevät vanhat talot eivät veisi niiden ykkössijaa.
– Vuosisadan alun talot ovat aika vähän kuluttavia, Haajanen sanoo.
Toisaalta kaikenikäisten rivitalojen lämmittäminen vie enemmän energiaa kuin vastaavan ikäisten kerrostalojen, koska rivitaloissa on enemmän ulkoseiniä.
Kuutiota kohden uudehkon rivitalon lämmittämiseen menee suunnilleen saman verran energiaa kuin 1970-luvun elementtitalon lämmittämiseen.
Satojen eurojen ero lämpölaskussa
Rakennusmääräysten muutokset ovat vähentäneet lämpöenergian kulutusta. Vertailun perusteella lämpöindeksi eli vakioitu kilowattituntikulutus kuutiota kohden vuodessa on pienin alle kymmenen vuotta vanhoissa taloissa. Niihin on pitänyt rakentaa ilmastointi, joka ottaa lämmön talteen.
Alle kymmenen vuotta vanhoissa kerrostaloissa kaukolämpöä kuluu noin 40 prosenttia vähemmän kuin 40–55 vuotta vanhoissa taloissa. Rivitaloissa ero on noin kolmannes.
Vuosina 1980–1995 rakennetuissa taloissa lämpöä kuluu noin kymmenes vähemmän kuin parikymmentä vuotta vanhemmissa taloissa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kulutus on laskenut selvästi.
Energia-yksikön päällikkö Päivi Pääkkönen laskee, että jos kaukolämpö maksaa keskimäärin 8,5 senttiä kilowattitunnilta, kymmenen kilowattitunnin ero vuotuisessa lämpöindeksissä tarkoittaa 2,50 euron eroa neliöltä. 50-neliöisessä kodissa ero olisi 125 ja sataneliöisessä 250 euroa vuodessa.
Tämä tarkoittaa, että 1960-70-lukujen elementtitalon vuotuiset lämmityskustannukset neliöltä voivat olla noin 4,60 euroa enemmän kuin vuoden 2007 jälkeen valmistuneen talon lämmitysmenot. Sataneliöisessä kerrostalohuoneistossa tämä tarkoittaa jo yli 460 euron ja rivitalossa vielä hieman suurempaa eroa.
Sähkönkulutus on kasvanut
Uusien ja neli-viisikymmenvuotiaiden talojen kulueroa tasaa sähkön kulutus. Vertailussa on kiinteistösähkö, joka tarkoittaa esimerkiksi hissien, pyykinkuivauslaitteiden, yleisten tilojen sisä- ja ulkovalaistukseen ja vaikkapa autojen lämmitykseen käytettävää sähköä.
Kiinteistösähkön kulutus pysytteli suunnilleen samana 1960-luvulta 2000-luvulle, mutta alkoi sen jälkeen nousta.
Haajanen sanoo, että ilmanvaihdon koneistuminen on osaltaan lisännyt kulutusta.
– Sähkö on puolet kalliimpaa kuin kaukolämpö. Uusien talojen asukkaiden lämmössä saama säästö ei tämän vuoksi olekaan lopulta kovin merkittävä, hän lisää.
Sähkön hinta vaihtelee paljon paikkakunnan ja sähköyhtiön mukaan. Kiinteistösähköön ei sisälly asukkaan omassa laskussaan maksamaa sähköä.
Asukkaat vaikuttavat eniten veden kulutukseen
Oma palikkansa on veden kulutus. Siihen rakennuksen ikä ei juuri vaikuta, jos putket, pöntöt ja hanat sekä paineistus ovat kunnossa. Loppu on kiinni asukkaiden käytöksestä.
Oma vesimittari ja käytön mukainen laskutus hillitsevät kummasti veden kulutusta. Se näkyy myös Talokeskuksen tiedoista. Korkeintaan parikymmentävuotiaissa rivitaloissa asuvat kuluttavat vettä noin 127 litraa vuorokaudessa, kun samanikäisissä kerrostaloissa asuvat läträävät keskimäärin jopa 15 litraa enemmän.
– Energiasta kolmannes menee käyttöveden lämmittämiseen. Asukkaiden säästeliäs veden käyttö pienentää myös taloyhtiön lämmityslaskua, Haajanen huomauttaa.
Hurjia eroja: Näin talon ikä vaikuttaa lämmityskuluihin
Antti Aimo-Koivisto
1960–1970-luvulla rakennetut talot vievät selvästi enemmän lämmitysenergiaa kuin uudemmat kiinteistöt. Sen sijaan uusimmat talot vievät eniten sähköä, mikä tasaa asumiskustannusten eroa.
4.3.2016 18:50
Talon ikä vaikuttaa selvästi sen käyttökustannuksiin, jotka koostuvat lämmöstä, sähköstä ja vedestä. Lämmön osuus kulutusmenoista on suurin ja nostaa asumislaskua eniten.
– 1960- ja 1970-lukujen elementtitalot ovat suurimpia lämmön käyttäjiä, kertoo yksikön tuotantopäällikkö Jukka HaajanenTalokeskuksen Tampuuri-palveluista.
Lue myös nämä:
Kiinteistöjen asiantuntijapalveluita tarjoava Talokeskus on selvittänyt Taloussanomille eri-ikäisten rivi- ja kerrostalokiinteistöjen kaukolämmön, sähkön ja veden kulutusta. Sen laatimat tilastot perustuvat 6 000 asiakaskiinteistön kulutuksen seurantaan.
Taloustiedot
| Y-tunnus | 1629255-4 |
|---|---|
| Kotipaikka | Helsinki |
| Yhtiömuoto | OY |
| TOL-luokka |
|---|
| Muu tekninen palvelu |
Uutiset yrityksestä
Kaikki yrityksen taloustiedot
Vertailussa ei ole mukana ennen 1960-lukua rakennettuja taloja, koska Talokeskuksella ei ole tilastollista pätevyyttä varten tarpeeksi paljon tämän ikäisiä asiakaskiinteistöjä rivitaloryhmässä.
Sen verran hataria betonielementtitalot kuitenkin ovat, että jykevät vanhat talot eivät veisi niiden ykkössijaa.
– Vuosisadan alun talot ovat aika vähän kuluttavia, Haajanen sanoo.
Toisaalta kaikenikäisten rivitalojen lämmittäminen vie enemmän energiaa kuin vastaavan ikäisten kerrostalojen, koska rivitaloissa on enemmän ulkoseiniä.
Kuutiota kohden uudehkon rivitalon lämmittämiseen menee suunnilleen saman verran energiaa kuin 1970-luvun elementtitalon lämmittämiseen.
Satojen eurojen ero lämpölaskussa
Rakennusmääräysten muutokset ovat vähentäneet lämpöenergian kulutusta. Vertailun perusteella lämpöindeksi eli vakioitu kilowattituntikulutus kuutiota kohden vuodessa on pienin alle kymmenen vuotta vanhoissa taloissa. Niihin on pitänyt rakentaa ilmastointi, joka ottaa lämmön talteen.
Alle kymmenen vuotta vanhoissa kerrostaloissa kaukolämpöä kuluu noin 40 prosenttia vähemmän kuin 40–55 vuotta vanhoissa taloissa. Rivitaloissa ero on noin kolmannes.
Vuosina 1980–1995 rakennetuissa taloissa lämpöä kuluu noin kymmenes vähemmän kuin parikymmentä vuotta vanhemmissa taloissa. 1990-luvun puolivälin jälkeen kulutus on laskenut selvästi.
Energia-yksikön päällikkö Päivi Pääkkönen laskee, että jos kaukolämpö maksaa keskimäärin 8,5 senttiä kilowattitunnilta, kymmenen kilowattitunnin ero vuotuisessa lämpöindeksissä tarkoittaa 2,50 euron eroa neliöltä. 50-neliöisessä kodissa ero olisi 125 ja sataneliöisessä 250 euroa vuodessa.
Tämä tarkoittaa, että 1960-70-lukujen elementtitalon vuotuiset lämmityskustannukset neliöltä voivat olla noin 4,60 euroa enemmän kuin vuoden 2007 jälkeen valmistuneen talon lämmitysmenot. Sataneliöisessä kerrostalohuoneistossa tämä tarkoittaa jo yli 460 euron ja rivitalossa vielä hieman suurempaa eroa.
Sähkönkulutus on kasvanut
Uusien ja neli-viisikymmenvuotiaiden talojen kulueroa tasaa sähkön kulutus. Vertailussa on kiinteistösähkö, joka tarkoittaa esimerkiksi hissien, pyykinkuivauslaitteiden, yleisten tilojen sisä- ja ulkovalaistukseen ja vaikkapa autojen lämmitykseen käytettävää sähköä.
Kiinteistösähkön kulutus pysytteli suunnilleen samana 1960-luvulta 2000-luvulle, mutta alkoi sen jälkeen nousta.
Haajanen sanoo, että ilmanvaihdon koneistuminen on osaltaan lisännyt kulutusta.
– Sähkö on puolet kalliimpaa kuin kaukolämpö. Uusien talojen asukkaiden lämmössä saama säästö ei tämän vuoksi olekaan lopulta kovin merkittävä, hän lisää.
Sähkön hinta vaihtelee paljon paikkakunnan ja sähköyhtiön mukaan. Kiinteistösähköön ei sisälly asukkaan omassa laskussaan maksamaa sähköä.
Asukkaat vaikuttavat eniten veden kulutukseen
Oma palikkansa on veden kulutus. Siihen rakennuksen ikä ei juuri vaikuta, jos putket, pöntöt ja hanat sekä paineistus ovat kunnossa. Loppu on kiinni asukkaiden käytöksestä.
Oma vesimittari ja käytön mukainen laskutus hillitsevät kummasti veden kulutusta. Se näkyy myös Talokeskuksen tiedoista. Korkeintaan parikymmentävuotiaissa rivitaloissa asuvat kuluttavat vettä noin 127 litraa vuorokaudessa, kun samanikäisissä kerrostaloissa asuvat läträävät keskimäärin jopa 15 litraa enemmän.
– Energiasta kolmannes menee käyttöveden lämmittämiseen. Asukkaiden säästeliäs veden käyttö pienentää myös taloyhtiön lämmityslaskua, Haajanen huomauttaa.
Pääkkönen painottaakin tiedostavaa asumista. Jokainen voi käytöksellään vaikuttaa kiinteistön käyttömenoihin ja oman hoitovastikkeensa suuruuteen.
Näin voit säästää asukkaille jyvitettäviä taloyhtiön menoja:
– Älä lämmitä liikaa. Oleskelutiloissa riittää 20–21 ja makuuhuoneissa 18–20 asteen lämpötila.
– Tuuleta nopeasti. Ristiveto on tehokas.
– Tiivistä ikkunat ja parvekeovet tarvittaessa.
– Puhdista ilmanvaihtoventtiilit ja liesituuletin säännöllisesti ja vaihda suodattimet tarvittaessa.
– Älä lotraa peseytyessäsi: 10 minuutin suihku maksaa noin euron. Sulje hana saippuoinnin ajaksi –myös pestessäsi käsiä.
– Älä juoksuta vettä tiskatessasi.
– Pese ja kuivaa pyykkituvassa täysiä koneellisia, älä jätä kuivaushuoneen ikkunaa auki.
– Sammuta valot lähtiessäsi.
– Tee parhaasi, jotta taloyhtiön saunavuorot osuvat peräkkäin samoille päiville. Älä tuhlaa vettä tai energiaa yhteiskäyttösaunassakaan.
– Ilmoita havainnoistasi. Jos patteri lorisee tai ei lämpiä kunnolla tai hana vuotaa, kerro huollolle.
Listan lähde: Kuluttajien energianeuvonta, Motiva
| Eri-ikäisten talojen lämmönkulutuksessa on isoja eroja | ||
|---|---|---|
| Asuintalojen lämmön, sähkön ja veden vuosikulutuksia rakennustilavuutta kohden | ||
| Lämpöindeksi kWh/rm3 | ||
| Talo rakennettu vuosina | kerrostalot | rivitalot |
| 1960-1975 | 46,4 | 56,9 |
| 1976-1979 | 41,2 | 51,5 |
| 1980-1995 | 43,2 | 53,3 |
| 1996-2003 | 40,0 | 52,7 |
| 2004-2007 | 35,2 | 44,0 |
| 2007- | 27,9 | 37,5 |
| Kiinteistösähkö kWh/rm3 | ||
| asuinkerrostalot rivitalot | ||
| 1960-1975 | 4,8 | 3,2 |
| 1976-1979 | 5,2 | 3,5 |
| 1980-1995 | 4,1 | 3,6 |
| 1996-2003 | 3,8 | 3,3 |
| 2004-2007 | 5,0 | 3,9 |
| 2007- | 6,8 | 8,1 |
| Vedenkulutus l/rm3 | ||
| asuinkerrostalot rivitalot | ||
| 1960-1975 | 330,6 | 341,9 |
| 1976-1979 | 382,0 | 407,4 |
| 1980-1995 | 364,3 | 409,5 |
| 1996-2003 | 339,3 | 409,5 |
| 2004-2007 | 306,9 | 312,0 |
| 2007- | 298,9 | 343,3 |
| Lähde: Talokeskus | ||
